Keskustelu onnellisuudesta ei ole juurikaan muuttunut viimeisten 3 000 vuoden aikana muinaiskreikkalaisista ja -roomalaisista ajoista lähtien.
Mutta ihmiset teeskentelevät, että kaikki on muuttunut, ja että yhä useammat ihmiset ovat onnettomia kuin koskaan. Sen väitetään johtuvan siitä, että olemme enemmän yhteydessä toisiimme kuin koskaan.
Sitä lukee koko ajan. ”Teknologia saa ihmiset tuntemaan itsensä yksinäisiksi ja masentuneiksi!”
Olen samaa mieltä siitä, että teknologia itsessään on muuttunut. Mutta ihmisluonto ei ole. Ihmiset ovat olleet onnettomia, yksinäisiä, kurjia ja surullisia modernin sivilisaation alusta lähtien. Esitämme yhä itsellemme kysymyksiä kuten:
- Pidänkö työstäni?
- Mitä mieltä olen talostani?
- Tekeekö kumppanini minut onnelliseksi?
- Paljonko rahaa tarvitsen ollakseni onnellinen?
Olemme ajatelleet näin vuosisatoja. Ja jos sinulla on samanlainen ajattelutapa, voin kertoa, että se on väärin.
Tavanomainen ajattelu onnellisuudesta edellyttää, että muut asiat tai ihmiset tekevät meidät onnellisiksi. Oletko koskaan ajatellut sitä?
Miksi uskomme, että jonkin on aina tehtävä meidät onnelliseksi?
Se on mielestäni suurin ongelma onnellisuuden kanssa. Miksi yhdistämme onnellisuuden jatkuvasti ulkoisiin asioihin, kuten uraan, rakkauteen ja rahaan?
Kun sinulla on työ, jota rakastat? Hyvä suhde kumppanisi kanssa? Paljon rahaa?
Mutta entä kun kyllästyt työhösi? Tai kun parisuhteestasi tulee mahdoton kestää? Tai kun rahasi eivät tunnu koskaan riittävän?
Olen kirjoittanut siitä, miten tavoittelen onnellisuuden sijaan hyödyllisyyttä. Ja että kun teet itsestäsi hyödyllisen, tunnet itsesi onnelliseksi.
Paljon ihmisiä resonoi tuon ajatuksen kanssa, koska se asettaa meidät itse kuljettajan paikalle. Mutta se herätti tärkeän kysymyksen:
”Mistä tiedän, että olen onnellinen?”
Se on kysymys, jonka voi esittää vain, kun miettii tätä käsitettä syvemmällä tasolla. Useimmat meistä eivät näet koskaan ajattele onnellisuuden mittaamista. Tai yksinkertaisesti oletamme tietävämme, miten se tehdään.
Kyllä, osaamme määritellä ura-, raha-, ihmissuhde- ja terveystavoitteemme – ja teemme näistä asioista mitattavia.
Emmekä kuitenkaan mittaa sitä yhtä asiaa, joka tekee kaikista noista asioista sen arvoisia: Omaa onnellisuuttamme.
Ei koskaan luota onnellisuutesi ulkoisiin asioihin
Se on ainoa onnellisuuden mittarini. Kysyn itseltäni: ”
Haluan vastaukseni olevan ”ei”. Anna minun selittää: Rakastan työtäni, perhettäni, tyttöystävääni, mutta en luota niihin ollakseni onnellinen. Olen vain onnellinen.
Elämä on liian lyhyt henkilökohtaiseen kärsimykseen. Emme voi antaa omaa onnellisuuttamme muiden ihmisten käsiin.
Onnellisuus on mielentila. Se on täysin sinun hallinnassasi. Aivan kuten voit tehdä päätöksen tehdä jotain hyödyllistä ajallasi, voit päättää, että olet onnellinen.”
”Mutta mikään elämässäni ei tee minua onnelliseksi.”
Siinä sitä taas ollaan! Olet vanhan ajattelutavan loukussa. On helppo syyttää työtäsi, puolisoasi, perhettäsi tai jopa maailmaa onnettomuudestasi.
Tapaat koko ajan ihmisiä, jotka sanovat, että maailma on paha paikka. Kyllä, ihmisille tapahtuu pahoja asioita. Ja kyllä, jotkut ihmiset ovat pahoja. En aio teeskennellä, ettei noita asioita tapahdu.
Mutta onko se sinun hallinnassasi? Ei. Joten pääse yli itsestäsi äläkä anna muiden asioiden tehdä sinua onnettomaksi. On aika lakata olemasta kyynikko.
Muista: Et tarvitse syytä ollaksesi onnellinen. Siinä koko ajatus yhdessä lauseessa. Mutta sen sanominen on hyvin erilaista kuin sen todellinen eläminen.
Ainut mitä sinun tarvitsee tehdä, on olla onnellinen – ja oletkin.