Valenssi (psykologia)

Arviointi | Biopsykologia | Biopsykologia | Vertaileva | Kognitiivinen | Kehityspsykologia | Kehitys | Kieli | Yksilölliset erot | Persoonallisuus | Filosofia | Sosiaalinen |
Menetelmät | Tilastot | Tilastot | Kliininen | Kasvatus | Koulutus | Työelämässä tapahtuva kehitys | Ammatilliset kohteet | Maailmanlaajuinen psykologian tutkimusryhmä |

Kognitiivinen psykologia:Kognitiiviset prosessitKognitio -OtlineIndex

Valenssi tarkoittaa psykologiassa, erityisesti tunteita käsiteltäessä, tapahtuman, kohteen tai tilanteen luontaista vetovoimaa (positiivinen valenssi) tai vastenmielisyyttä (negatiivinen valenssi). Termiä käytetään kuitenkin myös luonnehtimaan ja luokittelemaan tiettyjä tunteita. Esimerkiksi yleisesti ”negatiivisiksi” kutsutuilla tunteilla, kuten vihalla ja pelolla, on ”negatiivinen valenssi”. Ilolla on ”positiivinen valenssi”. Positiivisesti arvokkaita tunteita herättävät positiivisesti arvokkaat tapahtumat, esineet tai tilanteet. Termiä käytetään myös tunteiden hedonisesta sävystä, affekteista, tietystä käyttäytymisestä (esimerkiksi lähestymisestä ja välttämisestä), tavoitteiden saavuttamisesta tai saavuttamatta jättämisestä sekä normien noudattamisesta tai rikkomisesta. Ambivalenssi voidaan nähdä ristiriitana positiivisten ja negatiivisten valenssikantajien välillä.

Teoreetikot, jotka käyttävät valenssipohjaista lähestymistapaa tutkiessaan affekteja, arvostelukykyä ja valintoja, esittävät, että saman valenssin omaavat tunteet (esim. viha ja pelko tai ylpeys ja yllättyneisyys) tuottavat samankaltaisen vaikutuksen arvostelmiin ja valintoihin. Tämän teorian perusteella esimerkiksi negatiivisen valenssin omaavat tunteet viha ja pelko johtavat todennäköisesti kielteisempiin tuomioihin.

Käyttöhistoria

Termi tuli englanninkieliseen käyttöön psykologiassa Kurt Lewinin teosten kääntämisen myötä saksasta vuonna 1935. Ambivalenssilla on pidempi historia.

Tunteen kriteeri

Valenssi on yksi kriteeri, jota käytetään joissakin tunteen määritelmissä. Valenssin mahdollinen puuttuminen mainitaan syyksi jättää säikähdysreaktiona nähty yllätys pois tunteiden luettelosta, vaikka jotkut ottaisivat sen mukaan.

Mittaaminen

Valenssille voitaisiin antaa numero ja sitä voitaisiin käsitellä ikään kuin sitä mitattaisiin, mutta subjektiiviseen kertomukseen perustuvan mittauksen pätevyys on kyseenalainen. Mittaaminen, joka perustuu kasvojen ilmeiden havainnointiin käyttäen Facial Action Coding Systemiä ja mikroilmeitä (ks. Paul Ekman) tai nykyaikaiseen funktionaaliseen aivokuvantamiseen, saattaa voittaa tämän vastaväitteen.