Gizan suuri sfinksi, Gizassa, Egyptissä sijaitseva makuuasennossa olevan sfinksin kolossaalinen kalkkikivipatsas, joka on todennäköisesti peräisin kuningas Khafren (n. 2575-2465 eaa.) valtakaudelta ja joka kuvaa hänen kasvojaan. Se on yksi Egyptin tunnetuimmista maamerkeistä ja kiistatta tunnetuin esimerkki sfinksitaiteesta.
Suuri sfinksi kuuluu maailman suurimpiin veistoksiin, sillä sen pituus on noin 73 metriä (240 jalkaa) ja korkeus 20 metriä (66 jalkaa). Siinä on leijonan vartalo ja ihmisen pää, jota koristaa kuninkaallinen päähine. Patsas on veistetty yhdestä kalkkikivipalasta, ja pigmenttijäämät viittaavat siihen, että koko Suuri sfinksi on maalattu. Joidenkin arvioiden mukaan sadalta työläiseltä, jotka käyttivät kivivasaroita ja kuparista talttaa, olisi kulunut noin kolme vuotta patsaan viimeistelyyn.
Vähemmistö tutkijoista ajoittaa Suuren sfinksin neljänteen dynastiaan ja liittää omistajuudeksi Khafren. Jotkut kuitenkin uskovat, että sen rakensi Khafren vanhempi veli Redjedef (Djedefre) heidän isänsä Khufun muistoksi, jonka pyramidi Gizassa tunnetaan nimellä Suuri pyramidi. Nämä teoreetikot väittävät, että Suuren sfinksin kasvot muistuttavat enemmän Khufua kuin Khafrea, ja tämä havainto johti myös spekulaatioihin, joiden mukaan Khufu itse rakensi patsaan.
Suuri sfinksi on vuosien saatossa rapistunut pahasti, ja antiikin ajoista lähtien – mahdollisesti Thutmosen IV:n (1400-1390 eaa.) hallituskaudesta alkaen – patsaan säilyttämiseksi on tehty erilaisia ponnisteluja. Vartalo on kärsinyt eniten rapautumisesta, mutta myös kasvot ovat vaurioituneet, ja varsinkin nenä puuttuu. Joidenkin mukaan vahingon aiheuttivat Napoleonin joukot, jotka ampuivat nenän irti tykillä. Napoleonia edeltävältä ajalta peräisin olevissa kuvissa näkyy kuitenkin sfinksi ilman nenää. Toisen teorian mukaan Muhammad Saʾim al-Dahr, sufi-muslimi, silpoi patsaan 1300-luvulla protestoidakseen epäjumalanpalvontaa vastaan.