Top 10 asiaa Keith Haringista

Posted by Anne Rogers, 5 years ago, Featured, TOP 10

Keith Haringin taide juhlii NYC:n katukulttuuria 1980- ja 90-luvuilla. Hän löysi inspiraatiota kaikkialta ympäriltään ammentaen populaarikulttuurista, graffiteista ja New Yorkin elävästä vaihtoehtoisesta taidekulttuurista. Hän omisti elämänsä ja uransa julkiselle taiteelle ja teki koko maailmasta studionsa. Hänen ikoninen tyylinsä nousi kansainväliseen arvostukseen 1900-luvun johtavana visuaalisena äänenä.

Lue lisää taiteilijasta ja katso myytäviä alkuperäisiä Haringin teoksia >

Hän syntyi Readingissä, PA:ssa

Keith Haring syntyi vuonna 1958 Readingissä, PA:ssa keskiluokkaiseen perheeseen. Hän rakasti Disneyn ja Looney Tunesin piirrettyjä sekä Dr. Seussin tarinoita ja kuvituksia ja mainitsi ne varhaisiksi vaikutteiksi myöhempään taidetyyliinsä.

Hän kävi School of Visual Artsia

Kuvan lähde: Christie’s

Vuonna 1978 Haring muutti Pittsburghista New Yorkiin School of Visual Artsin stipendillä. SVA:ssa hän löysi loistavan tukiryhmän ikätovereita ja opettajia, joiden ylivoimaista vaikutusta hänen taiteeseensa ja elämäänsä hän myöhemmin kiitti. Hän ei kuitenkaan koskaan valmistunut – hänet erotettiin koulusta käytettyään koulun sisätiloja graffititaidehankkeena ystävänsä, taiteilijatoverinsa Jean-Michel Basquiatin kanssa. Hei, ainakin hän oli hyvässä seurassa!

Ensimmäisen maineensa hän sai metrossa

Vuonna 1980 Haring alkoi käyttää New Yorkin metrojärjestelmän tyhjiä, mustalla paperilla päällystettyjä mainostauluja kankaina töilleen. Valkoisella liidulla hän piirsi suurikokoisia seinämaalauksia graafisella tyylillä, josta hänestä tuli kuuluisa. Vuosina 1980-1985 Haring tuotti satoja tällaisia seinämaalauksia yksinkertaisilla, tyylitajuisilla viivoillaan, jotka tulivat hyvin tunnetuiksi kaupungin työmatkalaisten keskuudessa ja herättivät huomiota taidemaailmassa. Hän piti metroa ideoidensa koekenttänä ja keinona viestiä yhteiskunnallisesta aktivismista paljon liikennöidyssä julkisessa tilassa.

Hänen Radiant Baby -vauvansa on ikoninen

Kuvan lähde: artnet

Radiant Baby -vauvansa oli yksi Haringin töiden symbolisimmista grafiikoista. Se alkoi esiintyä hänen metrotaiteessaan ensimmäisen kerran 80-luvun alussa, ja siitä tuli Haringin seinämaalausten tunnusmerkki. Nuoruudessaan Haringiin vaikuttivat suuresti kristinusko ja uskonto, teemat, jotka esiintyivät hänen teoksissaan koko hänen elämänsä ajan. Radiant Baby on Kristus-lapsen kaltainen kuva: puhdas, viaton, haavoittuva, mutta positiivista energiaa säteilevä. Hahmoa ympäröivät säteet viittaavat renessanssitaiteen uskonnollisia hahmoja ympäröiviin säteisiin, erityisesti Neitsyt Mariaa ympäröiviin säteisiin.

Hän maalasi Berliinin muurille

Lokakuussa 1986 Haring maalasi Berliinin muurille sadan metrin pituisen seinämaalauksen, jossa oli toisiinsa lomittuneita mustia ja punaisia hahmoja keltaisella pohjalla. Värit olivat saaneet inspiraationsa Itä- ja Länsi-Saksan lipuista. Vaikka työ oli teknisesti laiton, Haringin oli itse asiassa kutsunut seinämaalaukseen Länsi-Berliinin aktivistiryhmä nimeltä Arbeitsgemeinschaft 13 August, joka ajoi ihmisoikeuksia Itä-Saksassa.

Madonna nukkui hänen sohvallaan

Kuvan lähde: The Red List

Haring luki ystävikseen vaikutusvaltaisimpia taiteilijoita, kuten Jean-Michel Basquiatin, Andy Warholin, Yoko Onon, Duran Duranin Nick Rhodesin ja – itse Material Girl – Madonnan. Haring ystävystyi Madonnan kanssa, kun tämä oli vasta muuttanut New Yorkiin ja kamppaili elantonsa eteen tanssijana ja laulajana. He nousivat yhdessä kuuluisuuteen ja pysyivät läheisinä koko Haringin elämän ajan. Andy Warhol mainitsi päiväkirjassaan Madonnan vankan seksielämän Haringin kuulemana…sohvallaan.

AIDS oli hallitseva teema hänen töissään

Kuvan lähde: The Keith Haring Foundation

Haring oli avoimesti homo ja turvaseksin puolestapuhuja, joka käytti taidettaan yhteiskunnallisena kommenttina 1980- ja 90-luvun AIDS-epidemiasta. Hän näki suuren osan sosiaalisesta piiristään kärsivän viruksesta ja sen eristävästä leimautumisesta. Hänen teoksensa Silence=Death vuodelta 1989 on poikkeuksellinen teos, joka kuvaa yksinäisyyttä, tuen puutetta ja aggressiota, jota aidsin uhrit kokivat 80-luvulla. Hahmot peittävät vartalonsa, häpeävät näyttäytyä. Vaaleanpunainen kolmio on miesten homoseksuaalisuuden symboli. Se juontaa juurensa samaan symboliin, jota käytettiin holokaustin aikana saman merkkinä. Valitettavasti Haring sairastui virukseen 80-luvun lopulla.

Club 57 oli hänen kotinsa kaukana kotoa

New Yorkin East Villagessa St. Mark’s Place 57:ssä sijaitseva Club 57 oli maanalainen taide-, performanssi- ja musiikkitapahtumapaikka 1970-luvun lopusta 1980-luvun alkuun. Haringilla oli ensimmäinen näyttely Club 57:ssä ja hän vietti siellä paljon aikaa solmien ystävyyssuhteita muiden nousevien lahjakkuuksien, kuten Cyndi Lauperin, Madonnan ja RuPaulin kanssa.

Hänen taidekauppiaansa oli aikamoinen kapinallinen

Tony Shafrazi on tunnettu taidekauppias NYC:ssä, joka kaupittelee Francis Baconin kaltaisia mahtinimiä kuten Francis Baconia, Jean-Michel Basquiatia, Donald Baechleria ja Kenny Scharfia. Hän oli myös Keith Haringin jälleenmyyjä tämän kuolemaan asti. Shafrazi on yhteiskunnallinen aktivisti, joka protestoi usein Yhdysvaltojen sotatoimia vastaan. Tunnetuimpana vuonna 1974 hän ruiskutti Pablo Picasson Guernica-maalaukseen New Yorkin Museum of Modern Artissa sanan ”KILL LIES ALL”. Lause oli helppo poistaa maalauksen lakatun pinnan vuoksi, mutta Shafrazi oli vandalisoinut teoksen protestoidakseen William Calleya vastaan. Calley oli yhdysvaltalainen luutnantti, jota syytettiin sotarikoksista Vietnamissa, mutta joka vapautettiin takuita vastaan ja jonka Richard Nixon sitten armahti. Guernica on yksi Picasson ikonisimmista teoksista, joka kuvaa sodan aiheuttamaa tuhoa viattomille kansalaisille. Shafrazi sai viisi vuotta ehdollista vankeutta.

Hän kuoli vuonna 1990

Kuvan lähde: www.popandroll.com

Aids-viruksen aiheuttamiin komplikaatioihin Haring kuoli vuonna 1990 nuorena 31-vuotiaana. Hänen tuhkansa siroteltiin maaseudulle lähelle Betheliä, PA:ssa. Vuotta ennen kuolemaansa Haring perusti Keith Haring -säätiön suojellakseen teostensa perintöä, mutta myös puolustaakseen aids-tutkimusta ja lastenkasvatusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.