Palvonta on ollut elintärkeässä asemassa ihmisen elämässä, sillä palvonnan kautta ihminen voi kommunikoida Herransa kanssa. Palvonnalla on ainutlaatuinen rooli islamin uskonnossa, sillä se osoittaa, että henkilö on todellinen muslimi, joka elää elämäänsä Kaikkivaltiaan Allahin tahdon mukaisesti hyväksymällä Hänen käskynsä ja toteuttamalla ne todellisessa elämässä. Palvonnan perustarkoitus on saavuttaa Allahin (SWT) läheisyys sillä, mitä Hän rakastaa ja mihin Hän on tyytyväinen. On välttämätöntä, että palvonta perustuu selkeään ohjaukseen ja että se on vapaa eroavaisuuksista. Pyhässä Koraanissa Kaikkivaltias Allah sanoo palvonnasta näillä sanoilla: ”Ja Minä en luonut jinniä ja ihmiskuntaa muuten kuin palvomaan Minua.” (Koraani, 51:56)
Palvonta on kaikkea, mitä ihminen sanoo tai tekee Kaikkivaltiaan Allahin mieliksi. Siihen kuuluvat islamin rituaalit sekä uskomukset, sosiaalinen toiminta ja henkilökohtainen panos kanssaihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ihmisen tulisi vaatia alistumista täysin Kaikkivaltiaalle Allahille, kuten Pyhä Koraani kehotti profeetta Muhammadia (SAW) tekemään: ”Sano (oi Muhammed), että rukoukseni, uhraukseni, elämäni ja kuolemani kuuluvat Allahille; Hänellä ei ole kumppania, ja minut on määrätty kuulumaan niiden joukkoon, jotka alistuvat, toisin sanoen; muslimeihin.” (Koraani, 6:162, 163)
Palvontaan kuuluu, että ihminen täyttää tietyt teot, jotka Kaikkivaltias Allah on käskenyt uskonnossaan islamissa, käsittelivätpä ne sitten sisäistä minää tai ulkoista kehoa ja olivatpa ne pakollisia tai vapaaehtoisia. Palvonta ei rajoitu vain Allahin käskyjen noudattamiseen, vaan siihen kuuluu myös niiden asioiden jättäminen, jotka Hän on kieltänyt. Nyt voimme määritellä palvonnan kaikeksi uskomukseksi, tunteeksi tai teoksi, joka on kuuliaisuuden teko Kaikkivaltiaalle Allahille. Pyhässä Koraanissa Allah (SWT) sanoi: ”Ei ole ketään taivaassa ja maan päällä, joka ei tule Kaikkivaltiaan (Jumalan) luo kuuliaisena orjana.” (Koraani 19:93)
Palvonta tulisi tehdä kuuliaisuudella, rakkaudella ja kiintymyksellä Kaikkivaltiasta Allahia kohtaan. Mitään kuuliaisuuden tekoa ei pidetä palvontaan kuuluvana, ellei siihen liity rakkauden tunteita ja tekoa, arvostusta ja ihailua sitä kohtaan, jota teko suoritetaan, joka on Allah (SWT). Meidän kaikkien tulisi tietää, että palvonta on vain Kaikkivaltiaalle Allahille, ja kaikkien muiden kuin Allahin (SWT) palvonta on ehdottomasti kielletty islamissa. Palvonta pelastaa ihmisen tunkeutumasta mihinkään muuhun kuin Allahin Kaikkivaltiaaseen ja estää ihmistä luovuttamasta tahtoaan väärille jumalille. Alistuminen Allahille (SWT) on suuri voimanlähde.
Palvontatavat islamissa
Alhaalla mainitaan neljä perusperiaatteista islamissa suositeltua palvonnan tekoa, jotka jokaisen meistä tulisi suorittaa asianmukaisella huomiolla Kaikkivaltiaan Allahin vuoksi.
- Rukous
- Zakat (hyväntekeväisyys)
- Paastoaminen
- Pyhiinvaellus (Hajj)
Näillä jumalanpalveluksen periaatteilla meidän kaikkien tulisi olla todistajina siitä, että ei ole muuta Jumalaa kuin Kaikkivaltias Allah ja Muhammad (SAW) on Allahin (SWT:n) viimeinen lähettiläs. Nämä neljä jumalanpalveluksen periaatetta muodostavat yhdessä Tawheedin kanssa islamin viisi pilaria, joihin islam nojaa. Nämä neljä pilaria ovat palvontaan vaadittavat vähimmäistoimet. Huolimattomuutta näiden palvontatoimien suorittamisessa pidetään suurena syntinä ja se voi johtaa hylkäämiseen. Muslimeja rohkaistaan suorittamaan enemmän, jotta he pääsisivät lähemmäs Kaikkivaltiasta Allahia.
Lyhyesti sanottuna islamin jumalanpalvelus, olipa se sitten rituaalista tai ei-rituaalista, kouluttaa yksilöä siten, että hän rakastaa Luojaansa eniten ja saa siten määrätietoisen tahdon ja hengen pyyhkäistä pois kaiken pahan ja sorron ihmisyhteiskunnasta ja tehdä Herran sanasta hallitsevaa maailmassa. Kun ihmiset täyttävät todellisen tarkoituksensa palvomalla Kaikkivaltiasta Allahia, se antaa heille mahdollisuuden saavuttaa syvän rauhan tunteen, joka syntyy alistumisesta Luojalle, joka on ainoa palvonnan arvoinen, jonka me kaikki tiedämme olevan Kaikkivaltias Allah.