Mieheltä, joka oli jo muuttanut koko animaatioalaa, se oli suuri kehu – mutta Walt Disney tunsi itsensä luottavaiseksi Bambin suhteen. TIME siteerasi häntä sanomalla, että se oli ”paras elokuva, jonka olen koskaan tehnyt, ja paras, joka on koskaan tullut Hollywoodista.”
Elokuva, joka täyttää tiistaina 75 vuotta ja joka sai ensi-iltansa Isossa-Britanniassa 8. elokuuta 1942 ennen kuin se sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa myöhemmin samassa kuussa, perustui itävaltalaisen kirjailijan Felix Saltenin kirjaan. Vaikka elokuvan musiikki ei ole päässyt kansantajuiseen tietoisuuteen samalla tavalla kuin muut Disney-kappaleet, animaatio asetti uudet standardit, erityisesti siksi, että ensimmäistä kertaa Disneyn animaatioelokuvan taustat oli toteutettu öljyväreillä eikä vesiväreillä. Uuden välineen valinta antoi Bambille rikkaiden metsän värien paletin, joka teki kasvillisuudesta lähes yhtä paljon hahmoa kuin peurasta.
Mutta se, mikä todella teki elokuvasta erottuvan, olivat sen hahmot, kuten TIME totesi vuoden 1942 arvostelussaan elokuvasta:
Disney animaatiossaan on Bambi syntymästä urokseen. Hän on viehättävä, hienosti artikuloitu pikkuhirvi, jonka asteittaiset löytöretket sateeseen, lumeen, jäähän, vuodenaikoihin, ihmiseen, rakkauteen, kuolemaan jne. muodostavat siististi sarvipäisen allegorian. Bambin kuminiveliset, löysäraajaiset, varsamaiset ensiaskeleet kävelyn taidossa ovat Disneyllekin inspiroivaa animaatiota. Nuoren haisunäädän, jonka Bambi vahingossa nimeää Floweriksi, hänelle osoittama kuolematon kiintymys on Disney-luokkaa. Hänen avarakatseinen kohtaamisensa vanhan myyrän kanssa, joka ilmestyy paikalle vain ajanvietteeksi, on tyypillistä fawnhoodille, joka on täynnä metsäisiä yllätyksiä.
Mutta Bambi kasvaa aikuiseksi, ja sarvien myötä hän menettää söpöytensä. Hän menettää myös vauvaäänensä, pilkkunsa, äitinsä. Metsästäjät, jotka tappavat hänet, metsästävät Bambin ja hänen morsiamensa, Faline-nimisen peuran. Heidän kimppuunsa hyökkää lauma painajaismaisia koiria, joilla on valohampaat (luultavasti pelottavimmat kirot sitten Cerberuksen). Sitten tulipalo polttaa metsän. Se polttaa myös Disneyn herkän fantasian.
Bambi on tähti, mutta kiekkoileva, hammasmainen, keltanokkainen jänis nimeltä Thumper melkein hyppää pois kuvan kanssa. Hän on ensiluokkainen esimerkki Disneyn nerokkuudesta luoda illuusio todellisuudesta vain muuttaakseen sen fantasiaksi. Thumper kulkee mukana olemalla pelkkä kani, tekee yhtäkkiä jotain puhtaasti inhimillistä. Muutos on hulvaton. Thumperin tärkein saavutus on perinnöllinen lahjakkuus lyödä pitkää vasenta jalkaansa maata, puuta tai mitä tahansa muuta vasten tommy gunin staccato-räpsähdyksellä.
Uusi tulokas Thumper kantaa suurimman osan Bambin komediasta. Ihan tavallinen kasvava pupu, joka ei suostu syömään vihanneksiaan ja lisää ovelia vihjailuja lausahduksiin, joita hänen äitinsä pakottaa hänet lausumaan. Hovinarrina Bambille, joka on prinssi ja jonka on oltava kohtuullisen pidättyväinen, hän on erittäin hauska. Hänen kyvyttömyytensä estää kutisevaa jalkaansa tärisemästä rakastellessaan kauniin rouva Thumperin kanssa on loistavaa slapstickia. Samoin luistelutunti, jonka hän antaa Bambille. ”Tule”, hän kehuu, ”vesi on jäykkää!”
Lehti ei ollut Disneyn kanssa ihan samaa mieltä siitä, että Bambi oli hänen kaikkien aikojen paras elokuvansa – olihan se hyvä, arvostelija myönsi, mutta hänen aiemmat teoksensa, joihin kuuluivat muun muassa Fantasia ja Dumbo, olivat parempi. Mutta kriitikko nosti esiin Thumperin äänenä toimineen Peter Behnin, joka ansaitsi kaiken mahdollisen kiitoksen – ja myös studion, joka onnistui saamaan näyttelijäpojan nauhoittamaan repliikkinsä ennen kuin hänen äänensä muuttui. Se ei ollut helppo saavutus elokuvalle, jonka tekeminen kesti viisi vuotta, mikä johtui osittain siitä, että studio käytti kolme neljäsosaa resursseistaan sota-ajan lyhytelokuvien tekemiseen Yhdysvaltain hallitukselle.
Mutta ehkä vahvin todiste elokuvan vaikutuksesta löytyi niistä ihmisistä, jotka vihasivat sitä. ”Disneyn syytös miehistä, jotka tappavat eläimiä urheilun vuoksi, on niin tehokas, että elokuvan nähneet yhdysvaltalaiset urheilijat ampuvat häntä”, alkuperäisessä arvostelussa todettiin. ”Heidän mielestään Disney tekee tyhjäksi heidän elämäntyönsä, joka koskee villieläinten suojelua tulevia avoimia kausia varten.”
Kirjoita Lily Rothmanille osoitteeseen [email protected].