Lukijoiden kysymys:
Kapitalismi on vapaisiin markkinoihin perustuva talous, jossa resurssit ja yritykset ovat yksityisessä omistuksessa. Käytännössä tähän liittyy yleensä jonkin verran valtion väliintuloa yksityisomaisuuden suojelemiseksi ja tiettyjen talouden osa-alueiden sääntelemiseksi. Useimmat väittävät, että Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat pohjimmiltaan kapitalistisia huolimatta siitä, että valtio käyttää 35-40 prosenttia BKT:sta.
Kapitalismin edut
1. Mikä on vaihtoehto?
Mieleen tulee Churchillin sitaatti demokratiasta.
”On sanottu, että demokratia on huonoin hallintomuoto lukuun ottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu.”
Kapitalismista voisi sanoa samaa. Periaatteessa silloin, kun hallitukset yrittävät kontrolloida taloutta. Päädymme seuraavanlaisiin ongelmiin:
- Korruptio
- Kannustimien puute
- Puutteellinen informaatio
2. Resurssien tehokas kohdentaminen
Teoriassa kapitalismi eli ”markkinoiden näkymätön käsi” varmistaa, että resurssit jaetaan kuluttajien mieltymysten mukaisesti. Yrityksiä ei palkita siitä, että ne tuottavat tavaroita, joita ihmiset eivät halua.
3. Tehokas tuotanto
Markkinajärjestelmässä yrityksillä on kannustimia olla tuottavuudeltaan tehokkaita eli leikata kustannuksia kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi. Jos yritykset eivät pysy tuottavina ja tehokkaina, ne joutuvat lopettamaan toimintansa.
4. Dynaaminen tehokkuus
Tämä on tehokkuutta ajan kuluessa. Yritysten on kapitalistisessa järjestelmässä reagoitava kuluttajien mieltymysten muutoksiin ja vastattava uusiin kuluttajatrendeihin.
5. Taloudelliset kannustimet
Todisteet osoittavat, että ihmiset työskentelevät ahkerimmin silloin, kun on olemassa henkilökohtainen taloudellinen kannustin. Esim. yrittäjät ottavat riskejä yritysten perustamisessa vain siksi, että heillä on mahdollisuus suureen taloudelliseen palkkioon. Jos tämä mahdollisuus yksityiseen voittoon puuttuu, uusia yrityksiä ei perusteta.
6. Luova tuho
J. Schumpeter väitti ”luovan tuhon” ajatuksen olevan voimakas vaikutus kapitalismiin. Jos yrityksistä tulee tehottomia ja vanhentuneita, ne lopettavat toimintansa. Tämä johtaa lyhyen aikavälin ongelmiin – työttömyyteen. Se mahdollistaa kuitenkin resurssien – pääoman ja työvoiman – siirtymisen uusille, innovatiivisemmille ja tehokkaammille toimialoille.
7. Taloudellinen vapaus auttaa poliittista vapautta
Milton Friedmanin tai Joseph Hayekin kaltaisille ajattelijoille kapitalismin taloudellinen vapaus liittyy poliittiseen vapauteen. Valtio, joka rajoittaa yksilöiden oikeutta perustaa yritys tai valita työpaikkansa, joutuu poikkeuksetta kohtaamaan suurempaa poliittista puuttumista.
”Historia osoittaa, että kapitalismi on poliittisen vapauden välttämätön edellytys. Se ei selvästikään ole riittävä ehto.” Milton Friedman
Katsottuaan poliittista sortoa Chilen kaltaisissa paikoissa Friedman kuitenkin myönsi, että taloudellinen vapaus ei riitä takaamaan poliittista vapautta, mutta se on lähtökohta.
8. Mekanismi syrjinnän voittamiseksi ja ihmisten yhteen saattamiseksi
Kapitalismi rohkaisee kaupankäyntiin erilaisten kansojen ja erilaisten ihmisten välillä. Tämä taloudellinen kannustin toimii esteiden murtamiseksi ja kapeiden lahko-erojen ohittamiseksi
”Vapaan markkinajärjestelmän suuri hyve on se, että se ei välitä siitä, minkä värisiä ihmiset ovat; se ei välitä siitä, mikä heidän uskontonsa on; se välittää vain siitä, pystyvätkö he tuottamaan jotakin sellaista, mitä haluat ostaa. Se on tehokkain keksimämme järjestelmä, jonka avulla ihmiset, jotka vihaavat toisiaan, voivat olla tekemisissä toistensa kanssa ja auttaa toisiaan.”
– Milton Friedman
Gary Becker esitti samansuuntaisen näkökohdan, jonka mukaan voittoa tavoitteleva motiivi rankaisisi niitä yrityksiä ja yksilöitä, jotka harjoittavat rotusyrjintää.
9. Kapitalismin eri tyypit
Kapitalismi on kehittynyt sisältämään sosiaalidemokratian ja valtion väliintulon piirteitä. Jopa kaikkein ”kapitalistisimmissa yhteiskunnissa” on jonkinasteista valtion väliintuloa – esimerkiksi infrastruktuurin, koulutuksen, terveydenhuollon ja eläkkeiden tarjoaminen valtion toimesta. Huolimatta valtion väliintulosta, jolla lievennetään kapitalistisen epätasa-arvon ääripäitä, teollisuutta johdetaan kuitenkin edelleen pitkälti vapaan markkinatalouden periaatteiden mukaisesti.
10. Elintason nousu.
Kapitalismi on vaikuttanut elintason nousuun ja absoluuttisen köyhyyden vähenemiseen. Sen jälkeen, kun Kiinasta ja muista Kaakkois-Aasian maista tuli ”kapitalistisempia ja vapaiden markkinoiden maita, niiden taloudet ovat kasvaneet, mikä on johtanut elintason nousuun ja köyhyyden vähenemiseen.
Väestön määrä on vähentynyt.