1) Keihäsmiehet:
Nimensä mukaisesti nämä jalkaväkityypit käyttivät keihäitä tavallisimmin yhdistettynä kilpeen, ja he olivat lukuisimpia keskiaikaisia sotilaita taistelukentällä.
Pukeutuneina ilman haarniskaa tai pukeutuneina mahdollisimman minimaaliseen puolustukseen, nämä sotilaat olivat etulinjassa olevia ja armeijoitten lihanruokaa.
Heiltä puuttui kaikenlainen koulutus lukuun ottamatta sitä, että heitä käskettiin työntämään keihään kärki vihollisiinsa, nostamaan kilvensä puolustukseksi ja marssimaan rivissä muiden kaltaistensa rinnalla.
2) Militia:
Militiaa oli kaikenlaista, kuten; jalkaväkeä, ohjusyksiköitä tai ratsuväkeä.
He olivat yleensä aseistettuja keihään ja kilven yhdistelmällä sekä lyhyellä miekalla.
Jos he olivat jalkaväkeä, he käyttivät jousipyssyä ja nuolivyöryä yhdistettynä tikariin.
Jousimiehet käyttivät keihään ja kilven yhdistelmää tai miekkayhdistelmää, jos he olivat ratsuväkeä.
Lamelli- tai lamellihaarniskalla varustettuina, yhdistettynä yleisimmistä materiaaleista tehtyihin pehmusteisiin, jotka estivät lisävammojen syntymisen, miliisijoukkoja kutsuttiin kevyiksi joukoiksi.
Hieman paremmin koulutettuina kuin suurin osa lihakilvestä, he kykenivät puolustautumaan ryösteleviä sotajoukkoja vastaan ja pitämään linjaa taistelukentillä, joihin heidät oli sijoitettu.
3) Miekkailijat:
Yleisimpiä keskiajan sotilaiden tyyppejä olivat miekkailijat.
Nimensä mukaisesti nämä sotilaat olivat aseistettuja miekalla.
Erityisesti panssarimiekalla, ja sen parina käytettiin pyöreää tai suorakaiteenmuotoista kilpeä.
Heidän panssarinsa oli ketjupanssarimiekkatyyppiä, joka oli valmistettu puhtaasti raudasta.
Miekkailijat käyttivät sen alla gambesonia, joka toimi puskurivyöhykkeenä haarniskan ja lihan välissä.
Miekkailijat, jotka olivat kotoisin maan jokaisesta kolkasta, koulutettiin käsittelemään taistelua ja tarvittavaa kurinalaisuutta, jotta he eivät joutuisi pakenemaan sekä noudattamaan käskyjä.
Laaja-alaisesti taistelukentillä käytetyt miekkamiehet lähetettiin liikkeelle, kun lihakilpi oli kadonnut, ja he olivat tuoreita ja innokkaita törmäämään taistelussa vihollistensa kanssa.
4) Jousimiehet:
Kun keihäiden ja heittokirveiden käyttöpäivät alkoivat olla ohi jatkuvasti etenevillä taistelukentillä, jousimiehet tulivat armeijojen perusohjusyksiköiksi.
Tarkkaa silmää ja hieman lihaksikasta vartaloa vaativat jousimiehet olivat yleensä metsästäjiä tai saivat koulutusta paikallisen kasarmin pihalla.
Hän saivat myös jousen tai lyhyen miekan suojakseen, joka tunnetaan yleisimmin tikarina.
Boiled leather, gambeson ja lamellihaarniskat olivat armeijan ohjusyksiköille annettuja haarniskatyyppejä, sillä ne tarjosivat kunnon suojan ja olivat tarpeeksi kevyitä, jotta ne eivät rajoittaneet ampumiseen tarvittavaa liikkumista.
5) Varsijousimiehet:
Varsijousimiehet ilmestyivät korkealla keskiajalla, vaikka heidän käyttöhistoriansa on muinainen, ja he olivat jousiampujien vaihtoehto.
Arvijousimiehet olivat enemmänkin suosiolla käyttöön otettuja keskiaikaisia jousimiehiä puolustautuessaan sekä kaatamaan vastustajia, kun nämä pääsivät hieman lähemmäs.
Arvijousi vaatii vain vähän ponnistelua, jotta se voisi ampua.
Siten niitä operoiville jousimiehille annettiin postihaarniska ja sen alle gambeson.
Tähän yhdistettiin parma tai keskikokoinen kilpi suojaamaan heitä.
6) Asemies:
Asemiehet olivat myöhäiskeskiajalla ilmestyviä palkkasotureita, jotka korvasivat jonkin verran tavallisen miekkamiehen armeijan rivistössä.
Kilpailevat ritarit (vaikkei heillä ollutkaan siihen oikeuttavaa arvonimeä) olivat sotilasoppeihin, taktiikkaan ja aseiden käyttöön korkeasti koulutettuja henkilöitä.
Hän olivat myös useimmiten sotien taistelujen veteraaneja.
Aluksi heillä oli käytössään aseistettu miekka, keihäs tai käsikirves.
Näiden tilalle tulivat kuitenkin nopeasti levyhaarniskat, gambesonit ja raskaat keihäät, joten pian sen sijaan heistä tuli ratsastajia.
7) Ritarit:
Ritarikunnan ritarikoodin ajamina he suojelivat kristinuskon heikkoja ja köyhiä, ja ritarit olivat yhteiskuntakasti, jolle annettiin läänitys hallita tai joka oli tavallisesti jonkun johtajan vartijoita.
Ritarit, joita koulutettiin nuoresta pitäen sotilasoppiin sekä aseiden käyttöön, olivat joko jalkaväkeä tai ratsastajia.
Jalkaväkenä he pitelivät aseistettua miekkaa, keihästä tai käsikirvestä ja käyttivät levyhaarniskoja yhdistettynä niiden alla olevaan gambesoniin, joka mahdollisti heille parhaanlaisen puolustuksen taistelukentällä.
Heille maksettiin armeijoissa hyvin kallista palkkaa, koska heidän panoksensa oli suuri.
8) Billmen:
He saivat nimensä käyttämänsä billhook-aseen mukaan.
Billmen oli raskaan jalkaväen tyyppi, joka oli tullut selvemmin käyttöön myöhäiskeskiajalla.
Billhook-ase mahdollisti sen, että he pystyivät työntämään, hakkaamaan ja pilkkomaan tiensä taistelukentällä suhteellisen helposti.
Heidät käytettiin irrottamaan ratsuväki, joka yritti murtaa armeijan rivistön.
Puolet tai joskus kolme neljäsosaa heidän vartalostaan oli peitetty levyhaarniskalla, joka oli yhdistetty gambesoniin.
Naulamiehiä koulutettiin nimenomaan irrottamaan vihollisen ratsuväki ja riisumaan vihollisen kilpijono aseistariisunnasta.
9) Arquebusiers:
Ruudin saapuessa Euroopan maaperälle syntyi tuliaseita käyttävien sotilaiden nousu.
Käyttäessään arquebus-kivääriä ja pukeutuneena vain kevyisiin haarniskatyyppeihin, jotka oli yhdistetty lähitaistelua varten tarkoitettuun lyhyeen miekkaan, arquebusiers toivat räjähtävällä räjähdysvoimalla etenevällä ammuskelukuolemallaan uuden aikakauden sodankäyntiin.
10) Kaksikätinen jalkaväki:
Tätyyppistä panssaria oli tullut lähes mahdottomaksi lävistää erityisesti koulutettujen jalkaväen heiluttamien kaksikätisten aseiden käytön vuoksi.
Tämä tuli hyvin yleiseksi keskiajalla.
Kaksikätinen miekka, kirves, vasara tai keihäs olivat tämän jalkaväen käyttämiä aseita, joilla se pystyi tuhoamaan vihollisen keihäitä, riisumaan ratsuväkeä, murtamaan rivejä helposti tai murskaamaan nimenomaan ritareita.
Lukuisat tavat, joilla heitä käytettiin taistelukentillä, olivat lievästi sanottuna vaikuttavia.
He olivat yleensä pukeutuneet levypanssariin ja gambesoniin, mutta jos he irrottautuivat ratsuista ja ottivat tähtäimiinsä ritareita, he käyttivät sen sijaan mitä todennäköisimmin kevyttä panssaria.