Yhdysvaltojen suurlähetystö New Delhissä on esimerkki intialais-amerikkalaisesta yhteistyöstä muotoilun ja käsityötaidon saralla, joka on osoitus Intian ja Yhdysvaltojen pitkästä ystävyydestä.
Suurlähetystökompleksin suunnittelussa arkkitehti Edward D. Stone, joka suunnitteli myös Washingtonissa sijaitsevan Kennedy Center for the Performing Artsin, pyrki vangitsemaan eteläaasialaisen arkkitehtuurin parhaat puolet ja yhdistämään ne nykyaikaisiin länsimaisiin konsepteihin. Arkkitehti Frank Lloyd Wright kutsui sitä yhdeksi viimeisen sadan vuoden hienoimmista rakennuksista.
Suurlähetystökompleksin suunnittelu alkoi 1950-luvun alussa, kun New Delhin Chanakyapurin (Diplomatic Enclave) alueelta osoitettiin 28 hehtaarin suuruinen alue. Suurlähetystökompleksiin kuuluu kansliatoimisto, Roosevelt House (Yhdysvaltain suurlähettilään virallinen asunto), toimistotiloja ja asuintiloja.
Syyskuun 1. päivänä 1956 Yhdysvaltain korkein tuomari Earl Warren laski peruskiven ja ilmaisi toiveensa, että rakennuksesta tulisi ”rauhan temppeli”.
Rakennus avattiin juhlallisesti tammikuun 5. päivänä 1959 pääministeri Jawaharlal Nehrun ja muiden arvovaltaisten vieraitten läsnä ollessa. Avajaisissa suurlähettiläs Ellsworth Bunker sanoi: ”Minulle tämä rakennus symboloi sitä, mitä maidemme yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Alusta loppuun se on ollut yhteinen hanke.”