Kesän lähestyessä eteläisellä pallonpuoliskolla ja sään viilentyessä pohjoisessa kannattaa olla kiitollinen siitä, että planeettamme 23,5°:n kallistus tarkoittaa, että vuodenajat jatkuvat ja pitävät meidät lämpimänä ja kylmänä (ainakin suurimman osan ajasta).
Maapallon tapaan jokaisella aurinkokuntamme planeetalla on teknisesti ottaen neljä vuodenaikaa. Mutta ne vaihtelevat hurjasti planeetoittain – Venuksen lähes jatkuvasta paahtavasta kuumuudesta Merkuriuksen yli 500 °C:n vaihteluihin.
Sesongit perustuvat planeetan napojen suuntautumiseen. Planeetta, jolla ei ole kallistusta ja jonka kiertorata Auringon ympäri on täydellisen ympyränmuotoinen, kopioi auringonvaloa päiväntasaajan suuntaisesti kaikkina aikoina.
Mutta Maassa on kesä päiväntasaajan yläpuolella ja talvi päiväntasaajan alapuolella, kun pohjoisnapa osoittaa Aurinkoa kohti.
Mikäli otetaan huomioon sellaiset ominaisuudet kuin ilmakehä, kiertorata, etäisyys Auringosta ja vuorokauden tuntimäärä, myös kunkin vuodenajan voimakkuus muuttuu.
Maassa on onneksi myös lähes ympyränmuotoinen kiertorata, mikä pitää ilmaston yleisesti ottaen vakaana ja vuodenaikamme aika lailla vertailukelpoisina vuosien välillä. Elliptisen radan omaavalla planeetalla etäisyyden muuttuminen auringosta voi aiheuttaa massiivisia vuodenaikavaihteluita lämpötilassa.
Kun nämä elementit on otettu huomioon, tarkastellaan seuraavaksi planeettanaapureidemme vuodenaikojen erityispiirteitä – aloittaen lähimpänä Aurinkoa sijaitsevista planeetoista ja etenemme kohti ulompaa.
Merkurius
Aurinkoa lähimpänä olevana planeettana Merkuriuksen ilmasto vaihtelee merkittävästi koko vuoden ajan, mikä vastaa 88 maapallon päivää.
Merkurius on myös aurinkokuntamme ainoa planeetta, jolla ei ole kallistusta, joten sillä ei teknisesti ottaen ole vuodenaikoja. Mutta mitä sillä on, on erittäin elliptinen rata, joka luo version kesästä ja talvesta.
Kun Merkurius on vedetty lähimpänä Aurinkoa, se voi 427 °C päivällä. Mutta kun sitä vedetään kauemmas – lähes kaksi kertaa lähimpään pisteeseensä nähden – pinta voi vajota -173 °C:een.
Tämän lisäksi Merkuriuksella on uskomattoman ohut ilmakehä, joka päästää kaiken lämpöenergian päiväpuolelta tihkumaan avaruuteen ennen kuin se pääsee jakamaan sitä yöpuolen kanssa.
Venus
Venus on kooltaan ja tiheydeltään samanlainen kuin Maa. Mutta sitä peittää niin paksu hiilidioksidia sisältävä ilmakehä, että yöt ovat yhtä kuumia kuin päivät. Lämpötila pinnalla pysyy noin 470 °C.
Venus on myös kallistunut, mutta vain vaivaiset 2,6°. Kulma on liian pieni aiheuttaakseen mitään selvää vuodenaikojen vaihtelua, mutta toisaalta ilmakehä levittäisi lämpöä tasaisesti, jos näin tapahtuisi.
Kummallista kyllä, planeetta pyörii päinvastaiseen suuntaan kuin kaikki muut aurinkokunnan planeetat (lukuun ottamatta Uranusta – palaamme siihen myöhemmin). Planeettatutkijat uskovat, että se on joskus pyörinyt samaan suuntaan kuin Maa, mutta jokin – ehkä törmäys – käänsi sen 180° akselinsa ympäri. Teknisesti sen aksiaalikallistus on siis 177,4 °.
Mars
Marsilla on 25,2 °:n kallistuksensa ansiosta aurinkokunnan monipuolisimmat vuodenajat.
Planeetan elliptinen kiertorata altistaa planeetan auringon energialle 687-päiväisen Mars-vuoden aikana vaihtelevalla lähietäisyydellä ja vaihtelevalla voimakkuudella. Tämä tarkoittaa, että vuodenajat kestävät kullakin pallonpuoliskolla eri pituisia aikoja.
Pohjoisella pallonpuoliskolla kevät on pisin vuodenaika, joka kestää seitsemän kuukautta. Kesä ja syksy kestävät molemmat noin kuusi kuukautta. Talvi kestää vain neljä kuukautta.
Pinnalla lämpötila voi vaihdella talven -125 °C:sta kesän 20 °C:een, ja se voi laskea jopa 100 °C:een yön aikana, kun sen heikko ilmakehä vapauttaa päivälämpöä.
Martin polaarinen jääpeite voi kadota kokonaan myös Marsin kesinä, mutta kasvaa takaisin jääksi talven koittaessa.