Vaurioittaako migreeni aivoja? Tämä on usein The Migraine Trustiin tullut kysely, erityisesti sen jälkeen, kun tiedotusvälineissä on ilmestynyt juttuja, jotka herättävät kysymyksiä siitä, voiko migreeni aiheuttaa haitallisia muutoksia aivoissa, joten pyysimme lääketieteellisiltä luottamushenkilöiltämme apua tutkimusten tulkintaan.
Migreenitutkimuksissa käytetään joskus kuvantamistekniikkaa eli skannauksia aivojen rakenteen tarkastelemiseksi ja migreenistä kärsivien aivojen vertailemiseksi niiden aivoihin, jotka eivät kärsi migreenistä. Näin ollen pyrkimys ymmärtää, onko migreeniä sairastavien aivojen rakenteessa eroja, voisi auttaa kehittämään uusia ja tehokkaampia hoitoja migreeniin.
Tohtori A Bashirin ja muiden kirjoittamassa artikkelissa kirjoittajat tarkastelivat 19 aiempaa tutkimusta, joista 13 oli tutkimuksia, joissa oli mukana migreeniklinikoilla käyneitä ihmisiä. Verrattuna muihin kuin migreeniä sairastaviin henkilöihin, joilla oli migreeni, jolla oli aura (mutta ei migreeniä, jolla ei ollut auraa), valkean aineen poikkeavuuksien esiintyminen oli hieman mutta tilastollisesti merkitsevästi lisääntynyt. Infarktin kaltaiset vauriot olivat tilastollisesti yleisempiä henkilöillä, joilla oli migreeni ja aura, kuin niillä, joilla oli migreeni ilman auraa. Ilahduttavasti ne eivät kuitenkaan olleet yleisempiä kummassakaan migreeniryhmässä kuin ihmisillä, joilla ei ollut migreeniä. Tutkimus osoittaa, että ihmisillä, joilla on migreeni ilman auraa, ei ole merkittävää riskiä sairastua valkean aineen poikkeavuuksiin tai infarktin kaltaisiin vaurioihin verrattuna ihmisiin, joilla ei ole migreeniä. Lisäksi migreenin tai magneettikuvauksen aiheuttamia kognitiivisia (ajattelun) ongelmia ei ole samanlaisia kuin tutkimuksissa. Tutkimus osoittaa, että migreenin nykyisiä hoitosuosituksia ei tarvitse muuttaa ja että magneettikuvauksia ei tarvita niille, joilla on varma migreenidiagnoosi ilman epätavallisia oireita. Epätavalliset oireet, jotka herättävät huolta ja oikeuttavat lisätutkimuksiin, kuten magneettikuvaukseen, havaitaan yleensä, kun lääkäri tekee neurologisen tutkimuksen.
Migreeniä sairastavilla oli myös enemmän tilavuutta joissakin aivojensa osissa ja vähemmän tilavuutta toisissa aivojensa osissa verrattuna ihmisiin, joilla ei ollut migreeniä. Aivojen eri osissa havaitut tilavuuserot näyttäisivät olevan staattisia, eli ne eivät näytä olevan eteneviä tai migreenikohtausten aiheuttamia. Tälläkään tutkimuksella ei ole kognitiivisia seurauksia tai vaikutuksia migreenin hoitoon sen perusteella, mitä tällä hetkellä tiedetään. Tarvitaan kuitenkin paljon lisätutkimuksia, ennen kuin voidaan tehdä tarkempia tulkintoja, ja nämä havainnot saattavat yksinkertaisesti merkitä migreenin periytymistä.
Professori Peter Goadsby, Lontoon King’s College Hospitalissa sijaitsevan NIHR-Wellcome Trustin kliinisen tutkimuslaitoksen johtaja ja The Migraine Trust -järjestön luottamushenkilö, uskoo, että tämäntyyppisten kysymysten ratkaiseminen on erittäin tärkeää ja edellyttää hyvin rahoitettua, laajamittaista väestöpohjaista kuvantamistutkimusta.