Liikkuminen pois puhdistetun sokerin käytöstä on yhä suositumpaa, sillä olemme yhä tietoisempia siitä, mitä laitamme kehoomme, ja yritämme tehdä terveellisempiä vaihtoehtoja.
Kaksi suosituinta vaihtoehtoa puhdistetulle sokerille ovat vaahterasiirappi ja hunaja. Saatat kallistua siihen, että kumpaa kannattaa pitää enemmän ruokakomerossa (erityisesti pannukakkujen päälle tiputettavaksi).
Mutta mitä eroa on vaahterasiirapilla ja hunajalla? Vaahterasiirappi ja hunaja saattavat näyttää hyvin samankaltaisilta ja olla koostumukseltaan samanlaisia, mutta näillä kahdella on monia eroja niiden alkuperästä, makuprofiilista, ravintosisällöstä ja terveyshyödyistä.
Voidaksesi paremmin ymmärtää, kumpaa on parempi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioosi ja käyttää hieman makeuttamiseen, tässä ovat näiden kahden väliset erot ja kaikki muu, mitä sinun tarvitsee tietää niiden väliltä!
Mitä on vaahterasiirappi?
Maahterasiirappi on tunnetuimmillaan pannukakkujen ja vohveleiden päälle levitettävistä siirapeista, mutta sitä voidaan käyttää myös lämpimien juomien ja muiden ruoka-aineiden makeuttamiseen. Se on vaahterapuista saatavaa mehua, joka muistuttaa hyvin paljon nestemäistä sokerisiirappia.
Kartanosiirappi voi olla peräisin vain vaahterapuusta, ja yli 80 % maailman vaahterasiirapista tulee Kanadasta.
Se on 100-prosenttisesti luonnollinen makeutusaine, ja sitä on ravinteikkaampaa ja yleisesti ottaen terveellisempää käyttää valkoisen sokerin sijaan.
Kartanosiirappia on eri laatuluokkia, jotka liittyvät sen väriin, ja vaihteluväli vaihtelee vaaleasta meripihkanvärisestä tummaan meripihkaan. Tätä pidetään A-luokkana.
1 ruokalusikallinen vaahterasiirappia sisältää noin 50 kaloria, mutta se sisältää myös joitakin ravitsemuksellisia hyötyjä, kuten kalsiumia, magnesiumia, mangaania, rautaa ja fosforia, ja se sisältää myös joitakin antioksidantteja.
Lämpimämmät lämpötilat auttavat vaahterapuita muuttamaan varastoitua tärkkelystä sokeriksi, minkä jälkeen mahlaa syntyy, kun sokeri sekoittuu pohjaveteen. Tämä mehu kerätään, kun vaahterapuuhun porataan reikä hanan avulla.
Kerättyään mehu, joka on tahmean makeaa nestettä, keitetään ylimääräisen veden poistamiseksi ja sen muuttamiseksi suosituksi vaahterasiirapiksi. Noin 40 gallonaa mahlaa saadaan yhdestä gallonasta vaahterasiirappia, sillä mahla sisältää vain 2 % sokeria.
Populaarisen luokituksen mukaan vaahterasiirappeja on neljää eri tyyppiä: Mitä tummemman värinen vaahterasiirappi on, sitä voimakkaampi maku siinä on.
Yleisiä kysymyksiä vaahterasiirapista
Onko vaahterasiirappi vegaaninen?
Kaahterasiirappia pidetään vegaanisena, koska se on peräisin puista eikä eläimistä. Vaahteramehun muuttuessa vaahterasiirapiksi ei lisätä mitään eläinperäisiä tuotteita tai sivutuotteita.
Käytetäänkö vaahterasiirappia paleona?
Tähän ei ole suoraa vastausta. Jotkut pitävät sitä paleona, koska se on sokerin muoto, kun taas toiset ovat eri mieltä, koska se on luonnollista ruokaa, joka on peräisin puista.
Tarvitseeko vaahterasiirappia säilyttää jääkaapissa?
Vahterasiirappia tarvitsee säilyttää jääkaapissa vain, kun se on avattu. Avaamaton vaahterasiirappi voi säilyä ruokakomerossa melko pitkään, mutta se on säilytettävä jääkaapissa heti avaamisen jälkeen homeen kasvun estämiseksi.
Kuinka kauan vaahterasiirappi säilyy ennen pilaantumistaan?
Avaamaton vaahterasiirappi voi säilyä vuosikausia, jos se on oikeassa astiassa, oikeissa säilytysolosuhteissa.
Lasiastiassa säilytettynä vaahterasiirappi voi säilyä jopa 50 vuotta pilaantumatta, mutta muovissa säilytettynä vaahterasiirappi säilyy enintään 2 vuotta ja peltisäiliöissä enintään 6 kuukautta.
Avaamisen jälkeen vaahterasiirappi säilyy jääkaapissa jopa 1 vuoden ajan.
Mitä on hunaja?
Me kaikki tunnemme ja rakastamme hunajaa, se on yksi suosituimmista vaihtoehdoista sokerin käyttämiselle juomien makeuttamiseen ja nautittavaksi monien muiden jälkiruokien ja aterioiden yhteydessä.
Hunaja koostuu enimmäkseen sokerista, lähes 80 %, mutta se sisältää myös hienoja ravintoaineita ja vitamiineja. Se on täynnä antimikrobisia ja antiviraalisia yhdisteitä, ja sitä voidaan käyttää kurkkuhaavojen, ihohaavojen ja jopa flunssan hoitoon.
Hunaja on peräisin mehiläisistä, kaikesta niiden ahkerasta työnteosta, jota ne tekevät etsiessään ja kerätessään nektaria kukista.
Mehiläiset nielevät tämän nektarin ja varastoivat sen vatsaansa, jota kutsutaan hunajasadoksi, joka on erillään sen ruoansulatuskanavasta, kun se sitten lisätään mehiläispesässä olevaan hunajakennoon.
Pesään jäävät mehiläiset alkavat pureskella nektaria, mikä auttaa hajottamaan monimutkaiset sokerit yksinkertaisemmiksi, sulaviksi sokereiksi mehiläisen omien entsyymien avulla.
Hunajakennon rakenteen, mehiläispesän hunajakennon vahamaisten sisäseinämien ja mehiläisten siipien tuulettumisen myötä neste haihtuu, jolloin jäljelle jää makea hunajaneste.
Hunajan makuun ja väriin vaikuttaa nektari, jota mehiläiset keräävät sen valmistamiseksi. Tämä hunaja on valmistettu luonnonkukkien nektarista.
Voit myös miettiä, miksi mehiläiset valmistavat hunajaa, vastaus on, että hunaja tarjoaa niille ravinteikasta ruokaa talven ajaksi.
Yleisiä kysymyksiä hunajasta
Onko hunaja vegaanista?
Tämä on melko kiistanalainen aihe, mutta monet vegaanit eivät kuitenkaan pidä hunajaa vegaanisena, koska se on mehiläisten tuottamaa ja siten eläinperäistä ruokaa.
Pitääkö hunajaa paleona?
Hunajaa pidetään paleona, erityisesti raakahunajaa, mutta koska siinä on paljon sokeria, sitä tulisi nauttia maltillisesti.
Voiko hunaja pilaantua?
Hunaja säilyy melko varmasti ikuisesti, se on yksi ainoista elintarvikkeista, joka ei pilaannu. Ajan myötä hunaja alkaa kiteytyä, mutta tämä voidaan korjata laittamalla lasipurkki hunajaa lämmitettyyn vesipataan tai kuumalla vedellä täytettyyn lavuaariin.
Jotta hunaja ei kiteytyisi liian pian, sitä kannattaa säilyttää huoneenlämmössä, sillä hunaja alkaa kiteytyä, jos sitä säilytetään alle 50 celsiusasteen lämpötilassa.
Vahterasiirapin ja hunajan erot
Maku
Joko vaahterasiirapin tai hunajan maku on yksi ratkaisevista tekijöistä sen suhteen, kumman valitset, joten on tärkeää tuntea näiden kahden välinen ero.
Vahterasiirapissa on ihania karamellin sävyjä sekä hyvin puumainen vaahteran maku, jota odottaa vaahteramehusta.
Erilaiset vaahterasiirapit voivat sisältää myös muita makuvivahteita, kuten kanelia, hasselpähkinää ja vaniljaa.
Hunajan makuprofiili riippuu sen valmistukseen käytetystä nektarista, mutta hunajan päämaku on yleensä kevyt, puhdas, puhdas ja joskus kukkainen. Mehiläiset ovat mestarillisia käsityöläisiä, ja niiden valitsemasta nektarista syntyy todella herkullista hunajaa!
Jalostus ja jalostus
Hunajaa ja vaahterasiirappia valmistetaan hyvin eri tavoin, vaikka ne vaikuttavat niin samanlaisilta. Aito vaahterasiirappi tulee suoraan vaahterapuusta. Mehu kerätään napatusta vaahterapuusta, ja mehu keitetään sitten tiivistetyksi siirapiksi.
Hunaja valmistetaan mehiläisistä, jotka keräävät ja varastoivat mehiläispesiinsä nektaria. Kun nektaria varastoidaan, se hajoaa yksinkertaisiksi sokereiksi, ja ylimääräisen nesteen haihtumista helpottaa mehiläisten siipien jatkuva tuuletus, jolloin syntyy meille tuttu tahmea hunaja.
Ravitsemukselliset erot
Jos haluat käyttää hunajaa tai vaahterasiirappia korvataksesi ruokavaliossasi raffinoidun sokerin, näiden kahden väliset ravitsemukselliset eroavaisuudet ovat tärkeimpiä.
Kahdella tahmealla aineella, joilla on hyvin samankaltainen viskositeetti ja rakenne, on joitakin huomattavia ravitsemuksellisia eroja!
Alhaalla olevassa taulukossa on esitetty eri makeutusaineiden ravintoarvot prosentteina suositellusta päivittäisestä arvosta 60 ml:n annosta kohti.
| Kahvilasiirappi | Hunaja | |
| Mangaani | 100 | 3 |
| Riboflaviini | 34 | 2 |
| Sinkki | 11 | 1 |
| Magnesium | 5 | 0 |
| Kalsium | 6 | 1 |
| Kalium | 5 | 1 |
| Kalorit | 217 | 258 |
| Sokerit | 54 | 70 |
Kalorimäärä
Kun kyseessä on kaloripitoisuus, hunaja on viimeisellä sijalla. Yksi ruokalusikallinen hunajaa sisältää noin 64 kaloria, kun taas vaahterasiirappi sisältää noin 50 kaloria.
Tämä ei ehkä tunnu suurelta erolta, jos juot päivittäin yhden tai kaksi kupillista kahvia tai teetä, mutta se alkaa kasvaa, kun käytät suurempia määriä leivontaan tai ruoanlaittoon.
Sokeripitoisuus
Hunaja ja vaahterasiirappi sisältävät myös erilaisia sokereita.
Puhdas vaahterasiirappi sisältää noin 13,5 grammaa hiilihydraatteja, joista 12,4 grammaa on sakkaroosia, joka on monimutkaista sokeria. Hunaja sisältää noin 17,4 grammaa hiilihydraatteja, joista noin 17,3 grammaa on fruktoosia.
Vaikka molemmat sisältävät huomattavan paljon sokeria, vaahterasiirappi sisältää vähemmän fruktoosia.
Fruktoosilla on osoitettu olevan negatiivinen vaikutus sydämen terveyteen, joten vaahterasiirappi on parempi vaihtoehto tämän suhteen. Jos tähän otetaan mukaan glykeeminen indeksi, vaahterasiirappi nousee voittajaksi, sillä vaahterasiirapin indeksi on 54, kun taas hunajan indeksi on 58.
Rasvapitoisuus
Maahterasiirappi saattaa vaikuttaa voittajalta ravitsemuksellisissa eroissa, mutta hunajalla on kuitenkin joitakin etuja, se ei sisällä rasvaa.
Mehiläissiirappi on erittäin vähärasvaista, vain 0,1 grammaa rasvaa ruokalusikallista.
Kivennäisaineet
Manttusiirappi sisältää puhtaimmillaan enemmän kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa, kuparia, sinkkiä ja mangaania kuin hunaja.
Nämä kaikki ovat hyviä kivennäisaineita elimistöllesi, sillä ne parantavat immuunipuolustusta, auttavat solujen muodostumisessa ja ylläpitävät terveitä punasoluja.
Hunaja ja vaahterasiirappi sisältävät kumpikin saman verran seleeniä ja fosforia, mutta vaahterasiirappi sisältää vähemmän natriumia, mikä tekee siitä sopivamman vähän natriumia sisältävään ruokavaliota noudattavaan ruokavaliohin.
Vitamiineja
Hunajassa on vitamiineja vaahterasiirappiin verrattuna enemmän. Hunaja on edelleen hyvä C-vitamiinin, B-vitamiinin, B-5-vitamiinin, niasiinin ja folaatin lähde. B-5-vitamiini auttaa muuttamaan hiilihydraatteja glukoosiksi.
Kartanosiirappi sisältää myös B-5-vitamiineja, mutta se sisältää myös kaksikymmentä kertaa enemmän riboflaviinia, joka tunnetaan myös B-12-vitamiinina, joka auttaa energiantuotannossa.
Yrttisiirappi sisältää myös tiamiinia (B-1-vitamiini) ja muita, kuten B-5-vitamiinia, B-2-vitamiinia, foolihappoa, B-6-vitamiinia ja A-vitamiinia, jotka auttavat energia-aineenvaihdunnassa ja parantavat näkökykyä.
Antioksidantit
Yrttisiirappi on täynnä antioksidantteja, jotka ovat bakteereita ehkäiseviä ja tulehdusta estäviä.
Hunaja on myös kuuluisa siitä, että se sisältää monia erilaisia antioksidantteja, kuten fenoleja, jotka liittyvät veritulppien ehkäisyyn ja verenkierron lisäämiseen.
Vahterasiirapin hyödyt
Vahterasiirapissa on huomattavan paljon sokeria, mutta sillä on muitakin hyötyjä, joita raffinoidulla sokerilla ei ole, kuten kivennäisaine- ja antioksidanttipitoisuus.
Kuluttamalla vain 1/3 kupillista vaahterasiirappia saat 7 % päivittäisestä kalsiumtarpeestasi sekä 7 % raudasta, 28 % sinkistä ja 165 % mangaanista.
Hunajan hyödyt
Hunaja sisältää runsaasti sokeria, mutta siinä on runsaasti antioksidantteja, kuten fenolihappoja ja flavonoideja, jotka auttavat torjumaan vapaita radikaaleja.
Hunaja on myös antibakteerista. Se on terveellisempi korvike valkoiselle sokerille, ja hunajan on myös osoitettu auttavan haavojen paranemisessa.
Kahden korvaaminen
Jos leivonnassa tai ruoanlaitossa käytetään hunajaa tai vaahterasiirappia, voiko jompaakumpaa käyttää toisen sijasta?
Hunajaa ja vaahterasiirappia voi korvata toistensa kanssa reseptissä suhteessa 1:1, mutta on muistettava, että siirappi on hunajaa ohuempaa, ja sillä voi olla vaikutusta riippuen käyttämästäsi reseptityypistä.
Neidän ravintosisältönsä ovat erilaiset, mutta molempien sokeripitoisuus ja koostumus ovat melko samanlaisia, joten ne voi korvata toisillaan useimmissa resepteissä. Maku saattaa olla erilainen, mutta kypsennyksen jälkeen sen ei pitäisi olla niin huomattavaa.
Kumpi on terveellisempää?
Hunajalla ja vaahterasiirapilla on molemmilla omat hyvät ja huonot puolensa, sillä rasva- ja kaloripitoisuudeltaan molemmat ovat melko samanlaisia. Molempien etuna on myös se, että ne sisältävät vitamiineja ja kivennäisaineita sekä antioksidantteja.
Makuero on toinen tekijä, sillä hunaja on kukkaisempaa ja vaahterasiirappi hieman metsäisempää.
Sokeripitoisuuden ja fruktoosipitoisuuden suhteen vaahterasiirappi on näistä kahdesta terveellisempi, sillä sen glykeeminen indeksi on myös alhaisempi.
Kumpikin on parempi kuin puhdistettu valkoinen sokeri, mutta jos etsit terveellisintä, vaahterasiirappi on parempi vaihtoehto.
Seuraavat kysymykset
Voitko syödä vaahterasiirappia suoraan puusta?
Kartanopuut eivät tuota vaahterasiirappia, mutta ne tuottavat mehua. Jos joutuisit nuolemaan vaahteramehua suoraan puusta, huomaisit yllättäen, että siinä on karvas maku.
Keittämällä puhdistaminen auttaa haihduttamaan suurimman osan nesteestä ja konsentroi sokerin, mikä johtaa makeaan makuun.
Onko hunaja makeampaa kuin sokeri?
Jos verrataan ruokalusikallista ruokalusikkaan, hunaja on makeampaa kuin sokeri, joten joudut pienentämään käyttämääsi hunajamäärää, jotta se vastaisi makeutta, jonka saisit, jos käyttäisit valkoista sokeria teetä tai kahvia valmistettaessa.
Hunaja vs. vaahterasiirappi
Hunajan ja vaahterasiirapin välillä on muutamia eroja, kuten niiden makuprofiilit, ravintosisältö ja valmistustapa. Molempia käytetään suosiolla vaihtoehtona puhdistetulle sokerille, ja molemmat ovat terveellisempi vaihtoehto sokeriin verrattuna.
Et voi käyttää sekä hunajaa että vaahterasiirappia vain makeuttamaan teetä ja kahvia aamuisin, mutta niitä voi myös korvata toisillaan ruoanlaitossa, leivonnassa ja tilkitä vohveleiden ja pannukakkujen päälle.
Jos olet enemmän huolissasi siitä, kumpi on terveellisempää, kannattaa valita vaahterasiirappi, koska se sisältää vähemmän sokeria ja rasvaa, mutta molemmat ovat hyvä vaihtoehto terveellisemmäksi makeutusaineeksi.