Poliitikot ehdottavat sekä Isossa-Britanniassa että Yhdysvalloissa merkittäviä, inflaatiota suurempia korotuksia vähimmäispalkkaan. Yhdysvalloissa ehdotetaan korotusta 7,50 dollarista 15 dollariin vuoteen 2024 mennessä. Vähimmäispalkkojen korottamista perustellaan muun muassa sillä, että työssäkäyvien köyhyys vähenee, eriarvoisuus vähenee, työn tuottavuutta kannustetaan lisäämään ja korkeammat palkat johtavat talouskasvun lisääntymiseen. Negatiivisena puolena on se, että vähimmäispalkkojen liian nopea nostaminen voi aiheuttaa yrityskustannusten nousua, työttömyyden lisääntymistä ja korkeampia hintoja kuluttajille – ongelmia, jotka kärjistyvät taantuvilla, matalapalkka-aloilla ja -alueilla.
Minimipalkan korottamisen hyvät puolet
Työllistämisvaikutukset merkityksettömät. M.Friednamin kaltaiset vapaiden markkinoiden taloustieteilijät pelkäsivät vähimmäispalkan käyttöönoton aiheuttavan työttömyyttä, koska kilpailluilla työmarkkinoilla korkeammat palkat johtavat kysynnän vähenemiseen. Tämän väitteen kiistämiseksi on kuitenkin merkittävää näyttöä. Vuodesta 2010 lähtien Yhdistyneen kuningaskunnan vähimmäispalkka on noussut huomattavasti inflaatiota nopeammin – 5,93 punnasta 8,21 puntaan (27 prosentin nousu).
UK minimipalkka
UK työllisyysaste %
Työssäkäyntiaste on noussut jyrkästi ajanjaksolla (2010-2019) – minimipalkan huomattavista korotuksista huolimatta. Low Pay Commissionin tutkimuksessa, joka koski Yhdistyneen kuningaskunnan minimipalkan 20-vuotista taivalta, ei löytynyt vahvaa näyttöä minimipalkasta johtuvasta työllisyyden laskusta.
”Vuodesta 2000 lähtien olemme teettäneet yli 30 tutkimushanketta… Kaiken kaikkiaan mikään teettämistämme tutkimuksista ei ole osoittanut vahvaa näyttöä siitä, että minimipalkat olisivat johtaneet työllisyyden laskuun.”
Low Pay Commission minimipalkan ja sen vaikutusten historiasta, 2019
Ei ole kyse vain Isosta-Britanniasta, vaan kattavassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin minimipalkkojen korottamisen vaikutusta, havaittiin samanlainen vähäinen vaikutus työllisyyteen.
”Kaiken kaikkiaan nämä havainnot viittaavat siihen, että tutkimamme vähimmäispalkkojen taso – jotka vaihtelevat 37 prosentista 59 prosenttiin mediaanipalkasta – ei ole vielä saavuttanut pistettä, jossa työpaikkojen menetyksistä tulisi huomattavia.”
(NBER Working Paper No. 25434, Effect of minimum wages on low wage jobs, Jan 2019)
Counterbalance to monopsony. Reaalimaailmassa työmarkkinat eivät ole täydellisen kilpailukykyiset. Työnantajilla on merkittävässä määrin monopsony-asemaa. Tämä tarkoittaa, että ne pystyvät maksamaan tasapainopalkkaa alhaisempia palkkoja ja ottamaan suuremman osuuden voitosta. Tämän vuoksi vähimmäispalkan korottaminen on sopusoinnussa sen empiirisen näytön kanssa, jonka mukaan työllisyys ei laske tai laskee vain vähän.
Tuottavuus kasvaa. Minimipalkan nousu luo yrityksille kannustimen investoida automaatioon ja työn tuottavuuden lisäämiseen. (Esimerkiksi siirtyminen itsepalvelukassoihin, itsepalvelun lisääminen ravintoloissa). Nämä investoinnit auttavat lisäämään talouden kokonaistuottavuutta ja mahdollistavat sen, että yrityksillä on varaa palkankorotuksiin. Se siirtää taloutta vähemmän työvoimavaltaiseksi. On jonkin verran empiiristä näyttöä siitä, että vähimmäispalkan korotus johtaa työtuntien vähenemiseen, kun yritykset pyrkivät saamaan työvoimasta suuremman tuoton. Tuottavuuden kasvu on keskeinen tekijä määriteltäessä talouskasvun pitkän aikavälin vauhtia.
Vähentää työmarkkinoiden vaihtuvuutta. Korkeampi vähimmäispalkka vähentää työmarkkinoiden vaihtuvuutta. Työntekijöillä on suurempi kannustin pysyä työssä, jossa he saavat parempaa palkkaa. Samoin yrityksillä on suurempi kannustin kouluttaa korkeammin palkattuja työntekijöitä. Pienempi vaihtuvuus työmarkkinoilla auttaa vähentämään yritysten kustannuksia.
Vähentää työssäkäyvien köyhyyttä. Viime vuosikymmeninä palkkojen kasvu on ollut vähäistä, mutta elinkustannukset, erityisesti vuokrat, ovat nousseet inflaatiota nopeammin. Tämä on johtanut siihen, että alempiin tuloluokkiin kuuluvien elintaso on heikentynyt. Monissa länsimaisissa talouksissa eriarvoisuus on myös kasvanut, ja kuilu suurituloisten ja pienituloisten välillä on kasvanut. Eräässä Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että:
”Arvioidemme mukaan vähimmäispalkan korottaminen 10 prosentilla vähentäisi kotitalouksien köyhyysastetta 0,7-0,9 prosenttiyksikköä alueilla, joilla vaikutukset ovat suurimmat.”
Anna Godøy ja Michael Reich. (2019). ”Minimipalkkavaikutukset matalapalkka-alueilla”. IRLE Working Paper 106-19r
Matalapalkkaiset tarvitsevat vähimmäispalkan suojaa. Viime vuosikymmeninä työmarkkinat ovat muuttuneet ja muuttuneet joustavammiksi – osa-aikatyön ja vuokratyön määrä on kasvanut ja ammattiliitot ovat heikentyneet – minkä vuoksi matalapalkkaisten työntekijöiden on vaikea käyttää työehtosopimusneuvotteluja palkankorotusten saamiseksi, ja yritysten on helppo sivuuttaa palkkavaatimukset. Siksi vähimmäispalkalla on yhä tärkeämpi rooli matalapalkkaisten elintason turvaamisessa ja rikkaiden ja köyhien välisen kuilun pienentämisessä. Tästä on lisähyötyjä yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteen ylläpitämisen kannalta.
Spill-over-hyödyt. Suurin osa vähimmäispalkan hyödyistä koituu pienipalkkaisimmille, mutta hyötyä voi olla myös niille, jotka ansaitsevat hieman vähimmäispalkan yläpuolella.
”Laajaan joukkoon heikommin koulutettuja työntekijöitä, mukaan lukien ne, jotka ansaitsevat jopa 5 dollaria tunnissa enemmän kuin uusi minimi”
The Effect of Minimum Wages on Low-Wage Jobs: Doruk Cengiz, Arindrajit Dube, Attila Lindner, Ben Zipperer (Jan 2019) NBER
Cons of raising the minimum wage
Negative employment effects. Aiemmat vähimmäispalkan korotukset ovat enimmäkseen imeytyneet talouteen ilman merkittäviä negatiivisia työllisyysvaikutuksia. On kuitenkin olemassa käännekohta, jossa vähimmäispalkan korotuksilla on negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Erityisesti jos vähimmäispalkkoja nostetaan yli 60 prosenttiin mediaanipalkoista, on olemassa huoli siitä, että tällä tasolla yritykset eivät pysty ottamaan vastaan kaikkia palkankorotuksia hinnankorotusten ja tuottavuuden kasvun kautta, ja näin ollen työllisyys laskee.
Ongelmana on, että aiempi menestys minimipalkan korottamisessa rohkaisee minimipalkan nopeaan korottamiseen yli kestävän korotusvauhdin.
Hintojen nousu. Korkeampien minimipalkkojen vaikutus on se, että yritykset reagoivat kustannusten nousuun siirtämällä osan kustannuksista kuluttajille. Ravintoloiden hinnat Kaliforniassa ovat nousseet minimipalkan nousun seurauksena. Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin 25 prosentin minimipalkankorotuksen vaikutuksia vuonna 2013 San Josen alueella Kaliforniassa.
”Heidän havaintonsa viittaavat siihen, että lähes kaikki kustannusten nousu siirtyi kuluttajien maksettavaksi, sillä hinnat nousivat keskimäärin 1,45 prosenttia.”
SYLVIA ALLEGRETTO JA MICHAEL REICH, ILR Review, 71(1), tammikuu 2018, ss. 35-63
Monilla työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten kampaajilla, siivoojilla ja terveydenhuollon työntekijöillä, palkkakustannukset ja kuluttajille maksettavat hinnat nousevat poikkeuksetta.
- Arvioinnissa voidaan todeta, että vaikka yritykset voivat kokea hintojen nousun, jos kaikki ravintolat nostavat hintoja yhdessä, kysyntä voi osoittautua joustamattomaksi.
- Toisekseen, vaikka kustannukset voivat nousta, vähimmäispalkka kuitenkin kasvattaa vähävaraisimmilla työntekijöillä käytettävissä olevia tuloja. Näillä työntekijöillä on suurempi marginaalinen kulutusalttius, joten he saattavat lisätä menojaan juuri näissä palvelualan yrityksissä.
Suurimmat kustannukset köyhillä alueilla Valtakunnallisella vähimmäispalkalla on suurempi vaikutus köyhiin alueisiin – alueisiin, joilla on korkea työttömyys ja alhaiset palkat. Ongelmana on, että Lontooseen sopiva valtakunnallinen vähimmäispalkka voi olla sopimaton pohjoisessa sijaitsevalle köyhemmälle alueelle. Vaikutus työttömyyteen voi olla suurempi köyhimmillä alueilla.
Joustavuuden puute. Laman aikana työvoiman kysyntä laskee ja palkkoihin kohdistuu laskupaineita. Juuri näinä hetkinä minimipalkan kielteiset vaikutukset työllisyyteen ovat suurimmat ja minimipalkan kustannukset suurimmat.
Onko automaatio aina toivottavaa? Yksi minimipalkan vaikutus on se, että se ajaa yhteiskuntaa kohti suurempaa automaatiota. Tästä voi olla hyötyjä, kuten suurempi tehokkuus, mutta jos meillä olisi robottien hallitsema yhteiskunta, sillä olisi kielteisiä sosiaalisia ja emotionaalisia vaikutuksia. Vähimmäispalkka voisi (teoriassa!) johtaa siihen, että ravintolat palkkaavat robotteja ottamaan ruokaa, mutta silloin menetämme henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ihmisten kanssa.
Arviointi
Mikä määrittää vähimmäispalkan korottamisen onnistumisen/epäonnistumisen?
- Kuinka suuri korotus on? Kun palkat ovat alhaiset, vähimmäispalkan korotuksella voi olla vain vähän vaikutusta työllisyyteen. Mutta se ei tarkoita, ettei ole olemassa rajaa, jossa minimipalkan korotukset aiheuttavat työttömyyttä. Temppu on löytää optimaalinen taso (jotkut ehdottavat karkeana nyrkkisääntönä 60 % mediaanipalkasta – mutta lisää tutkimusta tarvitaan)
- Kuinka nopea korotus on? On näyttöä siitä, että kun vähimmäispalkan vuotuiset korotukset suunnitellaan, yrityksillä on aikaa suunnitella – automaation lisääntyminen, hintojen nousu ja näin ollen korotukset on helpompi ottaa vastaan. Suurimmat kustannukset aiheutuvat odottamattomista kertakorotuksista.
- Onko yrityksillä monopoliasemaa? Jos yrityksillä on monopoliasema ja ne ovat kannattavia, niillä on varaa maksaa korotuksia. Jos työ- ja tuotemarkkinoilla on enemmän kilpailua, paine työpaikkojen vähentämiseen voi olla suurempi.
Related
- Minimipalkkojen vaikutus työttömyyteen, kasvuun ja inflaatioon