Sitä lähtien, kun termi ”sosiaalinen fobia” ilmestyi DSM-III-luokitukseen vuonna 1980, on vallinnut epäselvyyttä ”ujouden” ja ”sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön” (uusi diagnostinen kategoria, jota aiemmin kutsuttiin nimellä ”sosiaalinen fobia”) välisistä eroista.
Jotkut ovat ihmetelleet, ovatko psykiatrit ottaneet persoonallisuudenpiirteen, kuten ujouden, käyttöönsä ja kirjoittaneet sille ylimääräisiä negatiivisia piirteitä.
Toiset kyseenalaistavat lähtökohdan, jonka mukaan sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö on sama konstruktio kuin ujous tai jopa korreloi sen kanssa hyvin.
Uudet tutkimukset, jotka on julkaistu Journal of Current Psychiatry -lehdessä, Volume 12, No. 11, antavat vastauksia moniin näistä kysymyksistä.
Olemme tehneet yhteenvedon viimeaikaisten tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistujen tutkimusten tuloksista. Tulosten yhteenvedon jälkeen jatkuu yksityiskohtaisempi ja kattavampi artikkeli.
TULOSTEN YHTEENVETO
- Ujous ja sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö ovat kaksi eri asiaa.
- Ujous on persoonallisuuden piirre.
- Monilla ujoilla ihmisillä ei ole sosiaaliseen ahdistuneisuushäiriöön kuuluvia negatiivisia tunteita ja tuntemuksia. He elävät normaalia elämää eivätkä pidä ujoutta negatiivisena piirteenä.
- Vaikka monet sosiaalisesta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät ihmiset ovat ujoja, ujous ei ole sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön edellytys.
Ei pidä paikkaansa, että kaikki sosiaalisesta ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät ihmiset ovat ujoja. Olen itse työskennellyt monien sellaisten ihmisten kanssa, joiden persoonallisuus on ollut ekstrovertti. Sosiaalinen ahdistuneisuus pidätteli heitä ja rajoitti heitä tekemästä sitä, mitä he halusivat elämässään tehdä. Kun he voittivat sosiaalisen ahdistuneisuuden, he huomasivat nauttivansa siitä, että he olivat huomion keskipisteenä ja juhlien elinehto.
Sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön määritelmä on muuttunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana, kun tilanteen vakavuus on käynyt selvemmäksi, ja hallituksen epidemiologiset tiedot osoittivat johdonmukaisesti, että yhä suurempi osa väestöstä kärsii sosiaalisesta ahdistuneisuudesta.
Viimeisimmässä versiossa, DSM-5:ssä, tehtiin vähäisiä muutoksia, joiden mukaan ”pelko, ahdistus tai välttely on pysyvää, tyypillisesti kuusi tai useampia kuukausia kestävää.”
Kysymys siitä, mikä on ”ujous” toisin kuin ”sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö”, sai alkunsa ongelmista, jotka liittyvät koetun sosiaalisen ahdistuneisuuden määrän yli- tai alidiagnosointiin.”
Jos kohtelemme jokaista, joka on yksinkertaisesti ”ujo”, niin kuin hänellä olisi häiriö, se johtaa stereotypisointiin ja resurssien tuhlaamiseen. Jos alidiagnosoimme sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön, oireilevat ihmiset eivät saa tarvittavaa hoitoa.
Mikäli sosiaalisessa ahdistuneisuushäiriössä ja ujoudessa on yhtäläisyyksiä, niiden välillä on selviä eroja. Tarkastellaan molempien termien määritelmiä:
Ujous: ahdistuneisuus, estyneisyys, pidättyväisyys tai näiden yhdistelmä sosiaalisissa ja ihmissuhdetilanteissa sekä hermostuneisuus tai ahdistus toisten arvioinnista. Ujoutta pidetään normaalina persoonallisuuden piirteenä, jossa yhdistyvät sosiaalisen ahdistuksen ja estyneen käyttäytymisen kokemukset, mutta sitä kuvataan myös ”vakaana temperamenttina”.1
Ujous luokitellaan persoonallisuuden piirteeksi.
Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö luokitellaan sosiaalisiin suorituksiin perustuvissa sosiaalisissa esiintymistilanteissa esiintyväksi huomattavaksi määräksi pelkoa, nolostumista tai nöyryytystä, joka on niin voimakasta, että sairastunut henkilö usein välttelee kyseisiä tilanteita kokonaan, tai hän sietää näitä tilanteita suurella ahdingonasteella.2
Korkea ahdistuneisuus ja pelko aiheuttavat välttelyä jopa toiminnoissa, joihin ihmiset haluaisivat osallistua.
Sosiaalista ahdistuneisuushäiriötä sairastavat henkilöt kestävät suurta ahdistusta päivittäisissä toiminnoissa, ja tämä suuri ahdistuneisuus saa heidät välttelemään tilanteita, joihin he haluaisivat osallistua.
Keskeinen ero näiden kahden määritelmän välillä on se, että sosiaalista ahdistuneisuushäiriötä ei pidetä ”normaalina” persoonallisuuden piirteenä tai persoonallisuuden ominaisuutena, kun taas ujoutta pidetään.
Itse asiassa ihmiset, jotka ovat ujoja, saattavat pitää tätä tilaansa positiivisena ominaisuutena, kun taas sosiaalista ahdistuneisuushäiriötä sairastava ei kuvailisi tilaansa positiivisesti.
Sosiaalisesta ahdistuneisuudesta kärsivät ihmiset kokevat päivittäin pelkoa, ahdistusta, stressiä, häpeää ja nöyryytystä. Koetun ahdistuksen määrä riittää aiheuttamaan suurta emotionaalista kipua ja saa ihmiset välttelemään tilanteita sen sijaan, että he kohtaisivat ne ja kokisivat pelkoa ja ahdistusta.
Tapa, jolla ”merkittävä” haitta tai ahdistus määritellään, vaikuttaa siihen, luokitellaanko sosiaalisen ahdistuneisuuden oireet häiriintyneiksi vai ei-häiriintyneiksi. Se, mikä on ”merkittävää” haittaa ja ahdistusta, on subjektiivista, joten sosiaalista ahdistuneisuushäiriötä sairastavien määrä vaihtelee 1,9 prosentista 20,4 prosenttiin väestöstä riippuen ”merkittävän” haitan erilaisista määritelmistä.4
Usein siteerattu 7 prosentin sosiaalista ahdistuneisuushäiriötä kuvaava luku on saatu määrittelemällä merkittävä haitta keskisuureksi ahdistuneisuuden määräksi. On todennäköistä, että tämä prosenttiosuus on konservatiivinen.
Kysymys kuuluu, eroavatko ujous ja sosiaalinen ahdistuneisuus toisistaan laadullisesti vai määrällisesti, mutta vastaus näyttää olevan, että ne eroavat toisistaan sekä laadullisesti että määrällisesti…
Jos kyseessä olisi vain määrällinen ero, se edellyttäisi, että kaikki sosiaalista ahdistuneisuushäiriötä sairastavat ihmiset olisivat ujoja, mutta näin ei ole.
Vain noin puolet niistä, joilla on diagnosoitu sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö, ilmoittaa olleensa ujo.
Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna alle 25 % ujoista täyttää sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön kriteerit3 , mikä tarkoittaa sitä, että monet ihmiset ovat ujoja ilman, että heillä on pelkoa, ahdistusta ja ahdistusta sen vuoksi.
Kvantitatiivisesti ”sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön” diagnoosiin liittyy:
- Suurempi samanaikaisten tai muiden häiriöiden esiintyminen suhteessa alkuperäiseen diagnoosiin (esim, komorbiditeetti muiden ahdistuneisuushäiriöiden, masennuksen, dystymian jne. kanssa)
- Välttelyn suurempi vaikeusaste ja heikentynyt elämänlaatu
- Heikompi elämänlaatu1,3,5
Johtopäätökset
- Ujoutuneisuuden ja sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön rajat menevät päällekkäin, mutta ne ovat kuitenkin täysin erilaisia konstruktioita, jotka kiteyttävät laadullisia ja määrällisiä eroja.2
- On olemassa ujouden kirjo, joka vaihtelee normaalitasosta korkeammalle tasolle, joka menee päällekkäin SAD:n kokemuksen kanssa, mutta nämä kaksi tilaa edustavat eri konstruktioita.5
- Vaikeampi ahdistuneisuus yhdistettynä ahdistuneisuudesta johtuvaan ahdistukseen ja merkittävään heikentymiseen useilla toimintakyvyn osa-alueilla saattaa viitata ongelmallisempaan sosiaaliseen ahdistuneisuuteen – sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön diagnoosiin – eikä vain ”normaaliin” ujouteen.
- Henkilöt, joilla on kliinisesti merkittävää sosiaalista ahdistuneisuutta pikemminkin kuin ujoutta, raportoivat yleensä suuremmista kielteisistä vaikutuksista ihmissuhteisiinsa ja työ- tai koulumenestykseen sekä suuremmasta ahdistuksesta johtuvasta ahdistuksesta.
- Kognitiivis-behavioraalinen terapia on suositeltava terapeuttinen hoitomuoto erityisesti lievissä ja keskivaikeissa SAD-tapauksissa. Vaikeissa tapauksissa SAD:ia voidaan hoitaa CBT:n ja lääkityksen yhdistelmällä, ja tavoitteena on ajan mittaan lopettaa lääkitys.
Sitaatit
Burstein M, Ameli-Grillon L, Merikangas KR. Ujous vs. sosiaalinen fobia yhdysvaltalaisilla nuorilla. Pediatrics. 2011;128:917-925.
Chavira DA, Stein MB, Malcarne VL. Ujouden ja sosiaalisen fobian välisen suhteen tutkiminen. J Anxiety Disord. 2002;16:585-598.
Furmark T, Tillfors M, Everz PO, et al. Social phobia in the general population: prevalence and sociodemographic profile. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 1999;34:416-424.
Heiser NA, Turner SM, Beidel DC, et al. Differentiating social phobia from shyness. J Anxiety Disord. 2009;23:469-476.
Richards, TA, Comprehensive Cognitive-Behavioral Therapy for Social Anxiety Disorder. https://socialanxietyinstitute.org/comprehensive-cognitive-behavioral-th…. Haettu 2014: January 22.