Tummemman ihon omaavat latinalaisamerikkalaiset kokevat todennäköisemmin syrjintää kuin vaaleamman ihon omaavat

Noin kuusi kymmenestä yhdysvaltalaisesta latinalaisamerikkalaisesta aikuisesta (58 %) sanoo kokeneensa syrjintää tai joutuneensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi rotunsa tai etnisen taustansa vuoksi, joskin kokemukset vaihtelevat ihonväriltään toisistaan hiljattain julkaistun Pew Research Centerin kyselyn mukaan.

Tummemman ihonvärin omaavista latinoista noin kaksi kolmasosaa (64 %) ilmoittaa kokeneensa syrjintää tai joutuneensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi säännöllisesti tai silloin tällöin, kun vaaleamman ihonvärin omaavista puolet. Nämä erot syrjintäkokemuksissa pitävät paikkansa myös sen jälkeen, kun on otettu huomioon sellaiset ominaisuudet kuin sukupuoli, ikä, koulutus ja se, ovatko he syntyneet Yhdysvalloissa vai ulkomailla.

Tummemman ihonvärin omaavat latinot raportoivat vaaleamman ihonvärin omaavia todennäköisemmin tietystä syrjintäkokemuksesta. Enemmistö tummemman ihonvärin omaavista latinoista (55 %) sanoo, että heidän rotunsa tai etnisen alkuperänsä vuoksi ihmiset ovat käyttäytyneet ikään kuin he eivät olisi fiksuja, kun taas vaaleamman ihonvärin omaavista latinoista 36 %. Samoin noin puolet tummemman ihonvärin omaavista latinoista (53 %) sanoo, että heihin on kohdistettu solvauksia tai vitsejä, kun taas vaaleamman ihonvärin omaavista noin kolmannes (34 %).

Kyselyssä pyydettiin mustia ja latinalaisamerikkalaisia vastaajia määrittelemään omaa ihonväriään parhaiten muistuttava ihonväri Massey-Martinin asteikon muunnellun version avulla. Vastaajille näytettiin viisi ihonväriä, jotka vaihtelivat vaaleasta tummaan (ks. käytetyt kuvat kuviosta).

Yli puolet latinalaisamerikkalaisista (57 %) valitsi toiseksi vaaleimman ihonvärin, kun taas noin kolmannes (34 %) valitsi vaaleimman. Paljon pienemmät osuudet valitsivat tummemmat ihonvärit: 7 % valitsi keskimmäisen ihonvärin, kun taas alle 1 % latinalaisamerikkalaisista valitsi kummankin kahdesta tummimmasta ihonväristä.

Ryhmittelimme latinalaisamerikkalaiset sitten kahteen luokkaan. ”Vaaleamman ihon” ryhmään kuuluivat ne, jotka valitsivat vaaleimman ihonvärin, kun taas ”tummemman ihon” ryhmään kuuluivat ne, jotka valitsivat neljä tumminta ihonväriä. (Kolme tumminta ihonväriä valinneiden latinalaisamerikkalaisten määrä oli liian pieni, jotta sitä olisi voitu analysoida erikseen.)

Ihonväristä riippumatta latinalaisamerikkalaisten kokemukset syrjinnästä voivat poiketa muiden ryhmien kokemuksista. Tummemman ihonvärin omaavat latinalaisamerikkalaiset kertovat mustaihoisia amerikkalaisia harvemmin, että ihmiset ovat käyttäytyneet heitä kohtaan epäluuloisesti, tai kertovat joutuneensa epäoikeudenmukaisesti poliisin pysäyttämiksi. Silti tummemman ihonvärin omaavista latinalaisamerikkalaisista ja tummaihoisista amerikkalaisista vastaavanlaiset osuudet kertovat joutuneensa solvausten tai vitsien kohteeksi.

Helpomman ihonvärin omaavilla latinalaisamerikkalaisilla sen sijaan on syrjintäkokemuksia, jotka ovat samankaltaisia kuin muilla kuin valkoihoisilla. Molemmista ryhmistä noin neljännes sanoo, että ihmiset ovat käyttäytyneet kuin heitä epäiltäisiin, noin kolmannes on joutunut herjausten tai vitsien kohteeksi, ja noin kaksi kymmenestä (19 %) sanoo, että heitä on kohdeltu huonosti palkkauksessa, palkkauksessa tai ylennyksessä. On tärkeää huomata, että noin puolet latinalaisamerikkalaisista (52 %) määrittelee rotunsa valkoiseksi, ja tämä osuus nousee noin kahteen kolmasosaan (68 %) vaaleimman ihonvärin omaavien keskuudessa.

Tummemman ihonvärin myötä syrjintäkokemukset ovat yleisempiä latinalaisamerikkalaisten keskuudessa, mutta mustaihoisten aikuisten keskuudessa tämä yhteys ei ole yhtä selvä. Mustien kohdalla sukupuolella ja koulutuksella oli suurempi vaikutus heidän kokemuksiinsa erityisistä syrjintätapauksista kuin ihonvärillä.

Kyselyssä kysyttiin myös latinoilta, minkä rotuiseksi ihmiset luokittelisivat heidät, jos he kävelisivät heidän ohitseen kadulla. Noin seitsemän kymmenestä (71 %) sanoo muiden pitävän heitä latinalaisamerikkalaisina tai -amerikkalaisina, kun taas kaksi kymmenestä (19 %) sanoo valkoiseksi ja alle 5 % mainitsee muun rodun. Latinot, jotka sanovat muiden pitävän heitä ei-valkoisina, sanovat todennäköisemmin kokeneensa syrjintää tai tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi rotunsa tai etnisen alkuperänsä vuoksi kuin ne, jotka sanovat pitävänsä itseään valkoisina (62 % vs. 50 %). Latinot, jotka sanovat muiden pitävän heitä ei-valkoisina, sanovat myös todennäköisemmin kokeneensa, että ihmiset ovat käyttäytyneet heitä kohtaan epäluuloisesti tai ikään kuin he eivät olisi fiksuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.