Tietokantasovellus on tietokoneohjelma, jonka ensisijainen tarkoitus on syöttää ja hakea tietoja tietokonepohjaisesta tietokannasta. Varhaisia esimerkkejä tietokantasovelluksista olivat kirjanpitojärjestelmät ja lentoyhtiöiden varausjärjestelmät, kuten SABRE, jota kehitettiin vuodesta 1957 alkaen.
Nykyaikaisille tietokantasovelluksille on ominaista, että ne helpottavat useiden käyttäjien samanaikaisia päivityksiä ja kyselyjä. 1970-luvun järjestelmät saattoivat toteuttaa tämän siten, että kukin käyttäjä oli 3270-päätteen ääressä, joka oli yhteydessä suurtietokoneeseen. 1980-luvun puoliväliin mennessä yleistyi se, että jokaiselle käyttäjälle annettiin henkilökohtainen tietokone ja että tietokoneella suoritettiin ohjelma, joka oli yhteydessä tietokantapalvelimeen. Tietokannasta haettiin tietoja, jotka siirrettiin verkon välityksellä, ja PC:llä suoritettava ohjelma järjesteli, kaavioi tai muulla tavoin muotoili ne. 1990-luvun puolivälistä lähtien yleistyi tietokantasovellusten rakentaminen web-käyttöliittymällä. Sen sijaan, että olisi kehitetty omia ohjelmistoja käyttäjän tietokoneelle, käyttäjä käytti samaa Web-selainohjelmaa jokaiseen sovellukseen. Web-käyttöliittymällä varustetun tietokantasovelluksen etuna oli, että sitä voitiin käyttää erikokoisilla laitteilla, erilaisilla laitteistoilla ja erilaisilla käyttöjärjestelmillä. Esimerkkejä varhaisista tietokantasovelluksista, joissa on web-käyttöliittymä, ovat amazon.com, jossa käytettiin Oraclen relaatiotietokannan hallintajärjestelmää, photo.net-verkkoyhteisö, jonka toteutusta Oraclen päällä kuvattiin kirjassa Database-Backed Web Sites (Ziff-Davis Press; toukokuu 1997), ja eBay, jossa myös käytetään Oraclen käyttöjärjestelmää.
Elektronisiin potilastietoihin viitataan joulukuussa 2010 emrexperts.com-sivustolla ”ohjelmistojen tietokantasovelluksena”. Vuonna 2005 ilmestynyt O’Reilly-kirja käyttää termiä otsikossaan:
Joitakin monimutkaisimpia tietokantasovelluksia ovat edelleen kirjanpitojärjestelmät, kuten SAP, jotka voivat sisältää tuhansia tauluja vain yhdessä moduulissa. Monet nykyisin laajimmin käytetyistä tietokonejärjestelmistä ovat tietokantasovelluksia, esimerkiksi Facebook, joka on rakennettu MySQL:n päälle.
Käsitteen ”tietokantasovellus” etymologia juontaa juurensa käytännöstä, jossa tietokoneohjelmistot jaetaan järjestelmäohjelmiin, kuten käyttöjärjestelmään, kääntäjiin, tiedostojärjestelmään ja työkaluihin, kuten tietokannanhallintajärjestelmään, ja sovellusohjelmiin, kuten palkanlaskennan tarkistusohjelmaan. Esimerkiksi tavallisessa tietokoneessa, jossa on Microsoft Windows, Windows-käyttöjärjestelmä sisältää kaikki järjestelmäohjelmat, kun taas pelit, tekstinkäsittelyohjelmat, taulukkolaskentaohjelmat, kuvankäsittelyohjelmat jne. ovat sovellusohjelmia. Koska ”sovellus” on lyhenne sanoista ”sovellusohjelma”, ”tietokantasovellus” on lyhenne sanoista ”tietokantasovellusohjelma”.
Kaikkea ohjelmaa, joka käyttää tietokantaa, ei yleensä pidetä ”tietokantasovelluksena”. Esimerkiksi monet fysiikan kokeet, esim. suuri hadronitörmäytin, tuottavat massiivisia tietokokonaisuuksia, joita ohjelmat myöhemmin analysoivat. Tietoaineistot muodostavat ”tietokannan”, vaikka niitä ei tyypillisesti hallinnoida tavanomaisella relaatiotietokannan hallintajärjestelmällä. Tietokoneohjelmat, jotka analysoivat dataa, kehitetään ensisijaisesti vastaamaan hypoteeseihin, ei palauttamaan tietoa takaisin tietokantaan, ja siksi kokonaisohjelmaa ei kutsuttaisi ”tietokantasovellukseksi”.