Talous

Yhteenveto

Puerto Rico on ollut yksi Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen dynaamisimmista ja kilpailukykyisimmistä talouksista aina viime vuosiin saakka, Puerto Ricon talous on riippuvainen pääasiassa Yhdysvaltojen hallituksen liittovaltion tuesta.

40-luvulle asti Puerto Ricon taloutta hallitsi sokerintuotanto ylös. Sittemmin teollisuus on ohittanut maatalouden ensisijaisena taloudellisen toiminnan ja tulojen alana; se muodostaa lähes puolet (noin 46 %) saaren bruttokansantuotteesta (BKT). Johtavia teollisuudenaloja ovat lääkkeet, elektroniikka, tekstiilit, petrokemian tuotteet, jalostetut elintarvikkeet, vaatteet ja tekstiilit. Seuraavana tulevat palvelualat: rahoitus, vakuutus, kiinteistöala ja matkailu.

Vuodesta 2006 lähtien Puerto Ricon kasvu on ollut negatiivista. Taantuma osuu samaan aikaan niiden veroetuuksien poistamisen kanssa, jotka olivat saaneet yhdysvaltalaiset yritykset investoimaan saarelle 1950-luvulta lähtien.

Tänä päivänä Puerto Ricon suurimpana ongelmana on siis työpaikkojen puute kasvavalle väestölle ja talouden paranemisvauhti.

Historia

Puerto Ricon talous ennen espanjalaisten saapumista perustui metsästykseen ja keräilyyn sekä maatalouteen. Alueella asuneet taíno-intiaanit olivat taitavia maanviljelyssä ja metsästyksessä, he olivat myös hyviä merimiehiä, kalastajia, kanootinrakentajia ja merenkulkijoita. Heidän tärkeimpiä viljelykasvejaan olivat maniokki, valkosipuli, peruna, yautías, mamey, guava ja anón.

Puerto Ricon talous muuttui rajusti espanjalaisten saavuttua vuonna 1493 aina heidän lähtöönsä vuonna 1898 asti. Vuonna 1815 annettiin kuninkaallinen armoasetus, joka salli ulkomaalaisten tulon Puerto Ricoon ja avasi sataman kaupankäynnille muiden kansojen kuin Espanjan kanssa. Tämä oli alku maatalouteen perustuvalle talouskasvulle, jonka tärkeimmät tuotteet olivat sokeri, tupakka ja kahvi.

Vuonna 1898, Espanjan ja Amerikan sodan jälkeen, Puerto Rico koki toisen muutoksen. Vuosina 1898-1930 sokerintuotanto kasvoi rajusti, sen osuus oli 40 prosenttia viljellystä maasta, 50 prosenttia maataloustyöstä ja yli 30 prosenttia Puerto Ricon taloudellisesta toiminnasta. Sokerin hinnan nousu maailmanmarkkinoilla sekä pääomainvestoinnit tekivät Puerto Ricosta yhden tärkeimmistä sokerintuottajista kansainvälisesti. Maatalous oli 1950-luvun lopulle asti Puerto Ricon tärkein talouden ala. Sokeriruoko, jota vietiin pääasiassa Amerikan markkinoille, oli tärkein viljelykasvi, ja sen jälkeen tulivat kahvi ja tupakka. Vuonna 1940 maatalous työllisti 43 prosenttia työvoimasta.

1940-luvun lopulla puertoricolaiset johtajat uskoivat monien muiden tuon ajan poliittisten johtajien tavoin, että teollisuus oli tapa, jolla Puerto Rico voisi kehittyä taloudellisesti. Pian tämän jälkeen hallitus käynnisti teollistamisohjelman, joka tunnettiin nimellä ”Operaatio Bootstrap”. Ohjelman mukaan saaren oli määrä teollistua tarjoamalla työvoimaa paikallisesti, houkuttelemalla ulkopuolista pääomaa, tuomalla raaka-aineita ja viemällä valmiita tuotteita Yhdysvaltojen markkinoille. Osallistumisen houkuttelemiseksi tarjottiin verovapautuksia ja eriytettyjä vuokria teollisuusrakennuksille. Näin Puerto Ricon talous siirsi työvoimaa maataloudesta teollisuuteen ja matkailuun.

Yhdysvaltain verolain (Internal Revenue Code) 936 §:ssä, joka hyväksyttiin vuonna 1976, otettiin käyttöön huomattava verohyvitys yhdysvaltalaisille yrityksille, jotka harjoittavat liiketoimintaa Puerto Ricossa ja Yhdysvaltojen hallussa olevilla alueilla. Yhdysvaltain verolaki vapautti yhdysvaltalaisten yritysten saamat voitot liittovaltion veroista.

Puerto Ricon talous oli vahvasti riippuvainen näistä kannustimista. Jotkut yritykset saivat myös tuoda tuotteitaan Yhdysvaltoihin tullitta.

Presidentti Clinton pyrki vuonna 1993 leikkaamaan Yhdysvaltain verolain 936 §:ää. Pykälä 936 korvattiin pykälällä 30A, jonka mukaan yritykset saivat hakea 60 prosenttia palkoista ja pääomainvestoinneista verottomana tulona. Lisäksi otettiin käyttöön vaatimattomampi verohyvitys, joka oli sidoksissa kyseisten yritysten Puerto Ricossa maksamiin palkkoihin eikä voittoihin. Puerto Ricoon sijoittautuneilla lääkeyhtiöillä ja korkean teknologian yrityksillä oli tarkoitus olla etulyöntiasema NAFTA-jäsen Meksikoon nähden, jonka alhaiset palkat matalan ammattitaidon vaativissa työpaikoissa kilpailivat puertoricolaisten työpaikkojen kanssa.

Arviolta 100 000 puertoricolaista työllistyi 936 §:n nojalla toimiviin yrityksiin (joista 23 000 on lääkealalla) ja toiset 200 000 välillisesti.

Kongressi päätti vuonna 1996 lakkauttaa 936 §:n asteittain vuoteen 2006 mennessä. Kenenkään yllätykseksi monet yritykset Puerto Ricossa lopettivat toimintansa. Saaren teollisuustyöpaikkojen määrä putosi lähes puoleen vuoteen 2014 mennessä. Työttömyysaste on edelleen korkea, 12,6 prosenttia, joka on yli kaksi kertaa korkeampi kuin Yhdysvalloissa keskimäärin, mikä lisää edelleen maastamuuttoa.

Toisaalta Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon välisellä sopimuksella Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta (NAFTA) on vaikutuksia myös Puerto Ricoon, koska se aiheuttaa kilpailua työpaikoista ja investoinneista. Vaikka palkkataso on Meksikossa alhaisempi, 30A jakso antaa Puerto Ricon yrityksille etulyöntiaseman lääketeollisuudessa ja hi-tech-teollisuudessa. Meksikolla on etulyöntiasema matalan ammattitaidon työvoimavaltaisessa teollisuudessa, kuten vaatteiden ja jalkineiden valmistuksessa. Puerto Rico työllistää tällä hetkellä 30 000 työntekijää vaatetusteollisuudessa.

Puerto Ricon talouteen vaikuttavat samat tekijät kuin Yhdysvaltojen talouteen. Vuonna 2001 alkanut Yhdysvaltain talouden laskusuhdanne vaikutti kielteisesti Puerto Ricon talouteen vakavammin kuin mantereen talouteen. Myös Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001 tehdyt terrori-iskut vaikuttivat kielteisesti Puerto Ricon matkailuelinkeinoon. Vuoteen 2003 mennessä talous alkoi osoittaa merkkejä vakautumisesta: työttömyysaste oli 11,9 prosenttia vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä, kun se vuonna 2002 oli yli 13 prosenttia.

Kun otetaan huomioon kaikki nämä tekijät, Puerto Ricon talouden romahtaminen käynnisti saaren asukkaiden maastamuuton mantereelle, jota ei ole nähty sitten 1950-luvun. Census Bureaun Community Survey -tutkimuksen mukaan vuosina 2011 ja 2012 saarelta muutti mantereelle vuosittain noin 55 000 asukasta.

Lisäksi sokerintuotanto on hävinnyt maidontuotannolle ja muille kotieläintuotteille tärkeimpänä tulonlähteenä maatalousalalla. Tärkeimmät kotieläimet ovat naudat, siat ja siipikarja. Matkailu on perinteisesti ollut saaren tärkeä tulonlähde, ja vuonna 2013 arviolta lähes 3,2 miljoonaa turistia saapui saarelle, ja matkailuala työllistää yli 63 500 ihmistä, mikä on 7 prosenttia saaren bruttokansantuotteesta.

Kesäkuussa 2015 Puerto Rico oli maksukyvyttömyyden partaalla. Puerto Ricon ulkomaanvelka on osa Yhdysvaltojen velkaa, mutta saaren julkinen velka lähentelee 16 miljardia dollaria. Puerto Ricolla on enemmän velkaa asukasta kohden kuin millään Yhdysvaltojen osavaltiolla. Tilannetta pahentaa se, että Puerto Ricon työttömyysaste on yli 15 prosenttia, mikä on yli kaksinkertainen Manner-Ricon 7,3 prosentin työttömyysasteeseen verrattuna (Bureau of Labor Statistics).

Toukokuussa 2017 liittovaltion hallitus jätti Puerto Ricon konkurssihakemuksen, joka on kaikkien aikojen suurin 3,8 biljoonan dollarin kuntaobligaatiomarkkinoilla. Neljä kuukautta myöhemmin syyskuussa 2017 saarelle iski Maria, joka tuhosi sen sähköverkon ja pysäytti sen talouden kuoliaaksi.

Hallituksen tärkeimmät menot kohdistuvat terveydenhuoltoon, koulutukseen ja hyvinvointiin.

Yhdysvaltojen tullimuurin ulkopuolisten maiden tuontitullit kerätään Puerto Ricon rajoilla, mutta ne lähetetään Puerto Ricon valtiovarainministeriöön, ei Yhdysvaltojen valtiovarainministeriöön.

Luottoluokitus
Standardi & Poor’sin luottoluokitus Puerto Ricolle on D negatiivisilla näkymillä. (03.08.2015)

rahoitus

Puertoricossa on tällä hetkellä 19 liikepankkia, joista suurin osa on paikallisia yrityksiä. Paikallisiin pankkilaitoksiin kuuluu: Banco Popular, jota pidetään saaren suurimpana pankkilaitoksena ja jolla on yli sata konttoria eri puolilla saarta, Banco de San Juan ja Banco Mercantil de Puerto Rico; sekä Yhdysvaltain konttorit: Citibank ja FirstBank sekä ulkomaiset pankit: Banco Bilbao-Vizcaya ja BancoSantander, Puerto Ricon toiseksi suurin pankki. Hallitus omistaa ja ylläpitää kahta erikoistunutta pankkia: Government Development Bank (GDB) ja Economic Development Bank (EDB).
Pankit tarjoavat monenlaisia tuotteita ja palveluja, kuten sekki- ja säästötilejä, CD- ja IRA-tilejä, lainoja, luotto- ja pankkikortteja sekä sähköistä pankkitoimintaa. Pankkiautomaatteja on runsaasti, ja niitä kutsutaan yleisesti pankkiautomaateiksi. Liittovaltion talletusvakuutusyhtiö Federal Deposit Insurance Corporation on vakuuttanut pankit, ja niihin sovelletaan kaikkia pankkeihin Yhdysvalloissa sovellettavia liittovaltion valvontatoimia.

Pörssit
Puerto Ricolla ei ole omia pörssejä, ja monet sen suuremmista yrityksistä on listattu Yhdysvaltain pörsseihin. Kesäkuun 15. päivänä 2004 Popular, Inc. avautui ensimmäisenä puertoricolaisena rahoitusyhtiönä Nasdaqin pörssilistalle.

Valuutta

Yhdysvaltojen dollari (USD)
Sen vuoksi, että Puerto Rico on osa Yhdysvaltoja, saaren valuutta onUS-dollari. Puerto Rico on riippuvainen Yhdysvaltain hallituksesta, joka painaa rahaa ja hallinnoi rahan tarjontaa Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) ja keskuspankin kautta.

Yhdysvaltain dollari jaetaan 100 senttiin (¢), ja paikalliset kutsuvat sitä ”pesoksi”.

Kolikot: 1 sentti, jota kutsutaan centavoksi tai chavitoksi (penni); 5 senttiä, jota kutsutaan vellóniksi tai fichaksi (nikkeli); 10 senttiä (dime); 25 senttiä, jota kutsutaan pesetaksi (neljännesdollari); sekä harvoin nähtävät 50 sentin (puoli dollaria) kolikko ja 1 dollari.

Setelit: 1, 2, 5, 10, 20, 50, 100, 500, 1 000, 5 000 ja 10 000 dollaria. Heinäkuun 14. päivänä 1969 valtiovarainministeriö ja Federal Reserve Board ilmoittivat, että ne lopettavat välittömästi 500, 1 000, 5 000 ja 10 000 dollarin seteleiden jakelun. Näiden nimellisarvojen tuotanto lopetettiin toisen maailmansodan aikana. Niiden pääasiallinen käyttötarkoitus oli pankkisiirtomaksut.

Markkina-arvotilastot

Bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohti (aiemmin BKTL asukasta kohti): 70,8 miljardia dollaria (2019)
asukasta kohti: 22 160 dollaria (2019)

Puerto Rico luokitellaan korkean tulotason maaksi, korkean tulotason maiksi Maailmanpankki määrittelee maat, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohti on 11 116 dollaria tai enemmän.

Bruttokansantuote (BKT) – ostovoimapariteetti – 105,0 mrd. dollaria (2019)
130 mrd. dollaria (2017 est.)

BKT (virallinen valuuttakurssi)

Kansantuote (BKT:n virallinen vaihtokurssi)

KANSANTUOTE (BKT:n virallinen vaihtokurssi)

Kansantuote (bruttokansantuote)- reaalinen kasvuvauhti: 1,5 % (2019)
-2,4 % (2017 est.)

BKT – asukasta kohti (ostovoimapariteetti):32 871 $ (2019)
39 400 $ (2017 est.).)

BKT asukasta kohti Maavertailu

Maa	2000	2008	2009	2010
Puerto Rico	10,000	18,100	17,400	16,300
Yhdysvallat	36,200	48,300	46,700	47,400
Jamaika	3,700	8,800	8,500	8,400
Kuuba	1,700	9,700	9,800	9,900

Puertoricolaiset työntekijät kuuluvat U.Yhdysvaltain liittovaltion Fair Labor Standards Act (FLSA) -lain piiriin kuuluvat vain liittovaltion vähimmäispalkka (7,25 dollaria) ja kaikki sovellettavat säännökset. Työntekijöihin, jotka eivät kuulu FLSA:n soveltamisalaan, sovelletaan vähimmäispalkkaa, joka on vähintään 70 prosenttia liittovaltion vähimmäispalkasta tai sovellettavasta pakollisesta määräyksestä riippuen siitä, kumpi on korkeampi. Työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin mantereella keskimäärin, mutta korkeammat kuin muilla Karibianmeren alueilla.

Bruttokansantuote: reaalinen kasvuvauhti – -0,6 % (2013 est.)

BKT – koostumus, loppukäytön mukaan: kotitalouksien kulutus: 87,7 % (2017 est.) julkinen kulutus: 12,2 % (2017 est.) investoinnit kiinteään pääomaan: 11,7 % (2017 est.) investoinnit varastoihin: 0,5 % (2017 est.) tavaroiden ja palvelujen vienti: 117,8 % (2017 est.) tavaroiden ja palvelujen tuonti: -129,8 % (2017 est.) BKT – koostumus sektoreittain: maatalous: 0,8 % (2017 est.) teollisuus: 50,1 % (2017 est.) palvelut: 49,1 % (2017 est.)

Työvoimatilastot

Työvoima: 1,1 miljoonaa 16 vuotta täyttänyttä (2020)
1,081 miljoonaa (marraskuun 2018 est.)

Työvoima – ammatin mukaan: Palvelut: 35,2 %, Kauppa: 23,4 %, Julkishallinto: 17,2 %, Teollisuus: 10,2 %, Rakentaminen: 4,7 %, Kuljetus ja muut julkiset palvelut: 4,1 % Rahoitus, vakuutus ja kiinteistöala: 3,6 %, Maatalous: 1,6 % (2019)

Rakentaminen Kasvu: 15 % (1997 est.)
Rakentaminen on tällä hetkellä yksi PuertoRicon talouden dynaamisimmista toimialoista. Rakennusteollisuus on 1980-luvun puolivälistä lähtien kasvanut nopeammin kuin useimmat muut talouden alat, mikä on auttanut ylläpitämään talouden kokonaiskasvua.

Organisoitunut työelämä:
115 000 jäsentä neljässä ammattiliitossa; suurin on Puerto Ricon työntekijöiden keskusliitto (General Confederation of Puerto Rican Workers), jossa on 35 000 jäsentä (1983).

Työttömyysaste: 8,6 % (2020)
7,7 % (21.12.2018)

Keskimääräinen tuntipalkka: 8,08 dollaria/tunti, reilusti alle Yhdysvaltain keskiarvon.

Minimipalkka (per tunti): 7,25 dollaria/tunti (2016)

Minimipalkan vähimmäismäärä (per tunti): 2,13-5,12 dollaria. (2016)

Väestö köyhyysrajan alapuolella: 43,5 % (2019)
43,1 % (2018)
Yhdysvaltain väestönlaskentatoimiston mukaan – se on lähes kaksinkertainen köyhyysaste Mississippissä, joka on köyhin viidestäkymmenestä osavaltiosta.

Kotitaloudet ja perheet Kotitalouksien mediaanitulot: 19 775 dollaria (2017)Kotitalouksia yhteensä: 1 261 325 (2016)Keskiväkiluku perhettä kohti: 2,81 (2013-2017)Keskiväkiluku kotitaloutta kohti: 2,98 (2000)

Inflaatiovauhti (kuluttajahinnat): -1,60 % (elokuu 2020)
1,8 % (vuoden 2017 est.)
-0,2 % (vuoden 2016 est.)

Kaupallisten pankkien peruskorko: (31.12.2016 est.)
3,3 % (31.12.2015 est.)

Elintarvikkeiden inflaatio -1,10 % (heinäkuu 2016)

Verot

Puerto Ricon yleinen myynti- ja käyttöverokanta nousi 7 %:sta 10,5 %:iin, ja monien liiketoimien tosiasiallinen kokonaisverokanta on 11,5 % yhdistettynä 1 %:n suuruiseen kunnalliseen myynti- ja käyttöveroon 1 %:n verokantaan (1.7.2015 alkaen). Puerto Ricossa on nyt Amerikan korkein liikevaihtovero.Lisäksi siinä tapauksessa, että kuvernööri toteaa, että yleiseen rahastoon kerätyt varat eivät riitä, määrätään 1 prosentin lisävero keskushallinnolle.

Kaikkiin Puerto Ricoon saapuviin lähetyksiin sovelletaan paikallista valmisteveroa.Yhdysvalloista saapuviin tavaroihin ja/tai esineisiin, jotka myydään, kulutetaan, lahjoitetaan ja/tai jäävät Puerto Ricoon, sovelletaan 6,6 prosentin Puerto Ricoexcise -veroa, joka lasketaan kauppalaskun arvosta.Tämä vero on maksettava Puerto Ricoon saavuttaessa.

Puerto Ricolla on oma verojärjestelmänsä. Vaikka se on mallinnettu Yhdysvaltain järjestelmän mukaan, laissa ja verokannoissa on eroja.

Puerto Ricon verojärjestelmä perustuu itsearviointiin.Verot maksetaan osavaltiolle.Useimmat puertoricolaiset eivät maksa liittovaltion tuloveroja, mutta he maksavat sosiaaliturva-, Medicare-, tuonti-, vienti- ja hyödykeveroja. Yksittäisten veronmaksajien on annettava vuosittainen tuloveroilmoitus, kun vähimmäistulorajat täyttyvät. He ilmoittavat veronalaiset tulot ja vähennykset, vertaavat lopullista verovelvollisuuttaan pidätettyyn tai arvioituun maksettuun tuloveroon ja määrittelevät valtiovarainministeriön maksettavaksi jäävän saldon tai liikaa maksetun veron.

Tietoja Puerto Ricon verojen ilmoittamisesta saa tuloverotoimistosta seuraavasta osoitteesta:

Negociado de Asistencia Contributiva y Legislación Departmento de Hacienda P.O. Box 565 San Juan, Puerto Rico 00902-6265 (787) 721-2020, ext. 3611

Verolomakkeita voi hankkia lomakkeiden ja julkaisujen osaston toimistosta edellä mainitussa osoitteessa tai soittamalla numeroon (787) 721-2020, numeroon 2643, 2645 tai 2646, tai Internal Revenue Servicen verkkosivuilta.

Lomakkeita on saatavissa myös verkosta muiden verolomakkeiden, ohjeiden yms. ohella. Näiden lomakkeiden saamiseksi käy Departmento de Hacienda -verkkosivustolla.

Yritysverokanta 39 % (marraskuu 2016)

Henkilökohtainen tuloverokanta 33 % (marraskuu 2016)

Vienti ja tuonti

Vienti: (2019)
73,17 miljardia dollaria (2017 arvio)
70,41 miljardia dollaria (2016 arvio)

Vientihyödykkeet: 63,7 miljardia dollaria (2019)
73,17 miljardia dollaria (2017 arvio)
70,41 miljardia dollaria (2016 arvio)

Vientihyödykkeet: Lääkkeet, kemikaalit, lääkinnälliset & tarvikkeet,tietokoneet, elektroniikka, sähkölaitteet, elintarvikkeet, koneet. (2020)

Vientikumppanit: Yhdysvallat 75,7 %, Alankomaat 4,2 %, Italia 2,9 %, Belgia 2,8 % ja Espanja 1,8 %. (2019)

Tuonti: (2019)
49,01 miljardia dollaria (2017 est.)
47,61 miljardia dollaria (2016 est.)

Tuontihyödykkeet: Lääkkeet, kemikaalit, öljytuotteet, elintarvikkeet,tietokone- ja elektroniikkatuotteet, moottoriajoneuvot, koneet, muovi- ja kumituotteet,sähkölaitteet. (2019)

Tuonti Kumppanit: Yhdysvallat 49,9 %, Irlanti 12,6 %, Singapore 5,1 %, Etelä-Korea 4,9 % jaSveitsi 4,0 %. (2019)

Ulkomainen velka: 56,82 miljardia dollaria (31.12.2010 est.)

Julkinen velka: 92,5 % BKT:stä (2016 est.)
96,6 % BKT:stä (2015 est.)

Velka – ulkoinen:56 $.82 mrd. dollaria (31.12.2010 est.)
maavertailu maailmaan: 59

Tulot:
31,3 mrd. dollaria (konsolidoitu talousarvio) (FY-2010)
lisäys 13 $.1 miljardia (Nettotulot, Commonwealth) (FY-2010)

Kulut:
29,1 miljardia dollaria (Consolidated Budget) (FY-2010)
vähennys 10,2 miljardia dollaria (Commonwealth) (FY-2010)

Toimialat

Tuotannon osuus on 46.4 % (2010) BKT:sta: lääkkeiden, kemikaalien, koneiden, elektroniikan, vaatteiden, elintarvikkeiden, instrumenttien, tekstiilien, vaatteiden ja matkailun valmistus.

Tehdasteollisuus:
Puerto Ricon tehdasteollisuus on siirtynyt alkuperäisestä työvoimavaltaisesta teollisuudesta, kuten elintarvike-, tupakka-, nahka- ja vaatetustuotteiden valmistuksesta, pääomavaltaisempaan teollisuuteen, kuten lääketeollisuuteen, kemianteollisuuteen, koneisiin ja elektroniikkaan. Tärkeimmät valmistustoimialat siinä järjestyksessä, jossa ne edistävät kotimaista teollisuustuloa, ovat kemikaalit ja niihin liittyvät tuotteet, koneet ja metallituotteet, elintarvikkeet ja niihin liittyvät tuotteet, vaatteet ja niihin liittyvät tuotteet, painaminen ja kustantaminen, nahka ja nahkatuotteet, kivi-, savi- ja lasituotteet, tupakka, paperi- ja niihin liittyvät tuotteet sekä tekstiiliteollisuustuotteet.
San Juan ja Mayagüez ovat johtavia vaatteiden valmistuksen keskuksia.

Tuoteteollisuuden keskimääräinen tuntipalkka:7,85 dollaria

Tuoteteollisuuden keskimääräinen viikkopalkka:310,86 dollaria

Tuoteteollisuuden työllisyysprosentti toimialaryhmittäin:
Kemianteollisuuden ja muiden alojen tuotteet18.2 %, Vaatteet ja muut tekstiilituotteet 15,5 %, Elektroniikka15,2 %, Elintarvikkeet ja vastaavat tuotteet13,2 %, Kojeet ja niihin liittyvät tuotteet9,8 %, Paperi ja niihin liittyvät tuotteet4,7 %, Kaikki muu tehdasteollisuus23,3 %

Resurssit: (1999)

Polttoaineen hankinta: 35,631,482 barrelia Kala: 7,493,000 paunaa
Kokonaisarvo: 16,791,000 dollaria Karja: 38,680,000 paunaa
Kokonaisarvo: 31,908,000 dollaria Mineraalit: Kaivostoiminta rajoittuu louhoksiin Sähkö: Vuotuinen energiantuotanto: 20,9 miljardia kilowattituntia (2001) Kokonaiskapasiteetti: 5390 megawattia/tunti

Energia:
Öljy on hallitseva polttoaine Puerto Ricon energialähteiden yhdistelmässä, ja sen osuus primaarienergian kokonaiskulutuksesta oli 97,7 % (0,35 biljoonaa Btu) vuonna 1999.

Moottoribensiini: 2 550 000 metristä tonnia kivihiili-ekvivalenttia Sähkö: 1 690 000 metristä tonnia kivihiili-ekvivalenttia Energiankulutus: 2 493 kwh asukasta kohti

Sähkökustannukset:
Sähköpalveluiden kustannukset teollisuudessariippuvat kulutuksesta ja tarjotun palvelun lajista. (alla on esimerkki alle 50 KVA:n palveluista)

Kuukausimaksu = 5,00 dollaria energia/kW/h = 0,065 dollaria, polttoainekorjausmaksu/kW/h = 0,034858 dollaria

Teollisuuden tuotannon kasvuvauhti: -2.1% (2017 est.)

Turismi:
Turistien määrä: 3,07 miljoonaa (2018)
Kävijöistä saadut tulot: Yhdysvaltain 3,28 miljardia dollaria (2018)
Tulot turistia kohti: 1 070 dollaria (2018)

MAATALOUS:
Vuoteen 1955 asti maatalous muodosti Puerto Ricon tärkeimmän taloussektorin.Tärkein viljelykasvi oli sokeriruoko, jota vietiin enimmäkseen USA:n markkinoille,sen jälkeen kahvi ja tupakka. Sokeriruo’on tuotanto väheni, kun hinnat pysyivät alhaisina, maataloustyövoima muutti Yhdysvaltoihin ja kaupunkien laajeneminen vei suuren osan sokeriruokoalasta. Kahvintuotanto on pysynyt vakaana pääasiassa vuoristoalueilla, poissa kaupunkien laajentumispaineilta, ja sitä on tuettu taatuilla vähimmäishinnoilla. Tupakkatuotanto on käytännössä kadonnut. Maitotuotteiden, naudanlihan, sianlihan, kananmunien ja siipikarjanlihan tuotanto on laajentunut huomattavasti, vaikka merkittäviä määriä näistä tuotteista tuodaan edelleen pääasiassa Yhdysvalloista. Lisäksi tuotetaan hedelmiä ja puutarhavihanneksia sekä tärkkelyspitoisia vihanneksia, kuten banaaneja ja jauhobanaaneja.

Tänään maatalouden osuus työvoimasta on vain 3 % ja BKT:stä alle 1 %, ja se keskittyy pääasiassa viljelykasveihin, joita voidaan myydä Yhdysvalloissa. Kahvi on arvokkain viljelykasvi, jota seuraavat vihannekset, sokeriruoko, hedelmät (ananakset, jauhobanaanit, banaanit), maito, kananmunat ja kotieläimet (naudat, kanat, sianliha).

Taloudellinen tuki: ei mitään

Taloudellinen kehitys:
Taloudellisen kehityksen hallinto (Administración de Fomento Económico) 787-758-4747
Puerto Rico Industrial Development Company 1-888-577-4326
Pienten ja keskisuurten yritysten hallinto (Small Business Administration) 787-766-5572

Kirjat

• Puerto Ricon taloushistoria
• Kolonialismin poliittinen talous: The State and Industrialization in Puerto Rico
• Puerto Rico: The Trials of the Oldest Colony in the World
• Teodoro Moscoso and Puerto Rico’s Operation Bootstrap

Other Resources

• Origins of the Puerto Rico Fiscal Crisis
• A Glance at Puerto Rico’s Economy, September 2001, Government Development Bank of Puerto Rico (PDF)
• Economy at a Glance – Puerto Rico
• Talous yhdellä silmäyksellä – Puerto Rico
• Bruttovaltiotuote > Nykyiset dollarit (asukasta kohti) (viimeisin) osavaltioittain
• Tässä on, miten Puerto Rico velkaantui niin paljon
• Köyhyys: 2008 and 2009 (PDF)
• Puerto Rico 1997 Economic Census of Outlying Areas Manufacturing – Issued March 2000, U.S. Census Bureau, 1997 Economic Census (PDF)
• Puerto Rico 1997 Economic Census of Outlying Areas Wholesale Trade, Retail Trade, Service Industries – Issued December 2000, U.S. Census Bureau, 1997 Economic Census (PDF)
• PuertoRicon työ- ja henkilöresurssien ministeriö
• Puerto Ricon talousindikaattorit
• Puerto Ricon talousindikaattorit, 2. heinäkuuta 2003, Puerto Ricon valtion kehityspankki (PDF)
• Puerto Ricon taloudelliset suuntaukset & Näkymät, kesäkuu 2003, Puerto Ricon valtiollinen kehityspankki (PDF)
• Yhdysvallat vs. Yhdysvallat. Puerto Ricon elämänlaadun vertailu