Tervetuloa uudelleen käynnistettyyn This Day in Yankees History. Koska offseason on alkanut paljon aikaisemmin kuin kukaan on koskaan toivonut, Pinstripe Alleyn tiimi on päättänyt jatkaa elvytettyä ohjelmaa uudessa muodossaan. Näissä päivittäisissä viesteissä korostetaan kahta tai kolmea Yankeesin historian avainhetkeä tiettynä päivänä sekä tunnistetaan kyseisenä päivänä syntyneitä pelaajia. Toivottavasti nautit tästä matkasta muistojen kaistalla kanssamme!
★ ★ ★ ★
Tänä päivänä Yankeesin historiassa (12. tammikuuta)
22 vuotta sitten
Sarjakuvataiteilija Todd McFarlane voittaa huutokaupassa 3,05 miljoonalla dollarilla Marc McGwiren ennätyksellisen 70:nnen kotiutusjuoksun – viimeisellä huitaisullaan kauden 1998 viimeisessä at-batissa. McFarlanen sijoitus maksoi yli 24 kertaa enemmän kuin edellinen pesäpallosta maksettu ennätys; pallo, jolla Babe Ruth löi ensimmäisen kunnarinsa Yankee Stadiumilla, myytiin 123 500 dollarilla. McFarlanen oston jälkeisinä vuosikymmeninä McGwiren kunnaripallon arvo on laskenut jopa 250 000 dollariin, mikä on paljon lähempänä Ruthin pallon hintaa kuin McGwiren pallon alkuperäinen hinta.
Pallon arvon aleneminen liittyy todennäköisesti yhtä paljon steroidien aikakauden yleiseen pettymykseen kuin siihen, että McGwiren ennätyksen alitti Barry Bondsin 73 kunnaria vuonna 2001. Siitä huolimatta tuo pallo myytiin verrattain vaivaisella 450 000 dollarilla Todd McFarlanelle, joka aikoi suojella alkuperäistä sijoitustaan sitomalla toisen ostoksensa ensimmäiseen.
Leland’s Auction Housen perustaja ja puheenjohtaja Joshua Leland Evans kommentoi New York Timesissa McGwiren ja Bondsin pallojen markkinoiden välistä etäisyyttä. Hän sanoi: ”Luulen, että tässä pallossa ei ollut McGwiren pallon kaltaista vipinää. McGwire rikkoi Roger Marisin 37 vuotta kestäneen ennätyksen. Tämä oli vain liian lyhyt kestoltaan.”
Kummallisempia kuin nahasta, langasta ja korkista koostuvasta kolhiintuneesta pallosta maksetut ennätyssummat olivat myyntiin liittyvät henkilöt ja olosuhteet. The Amazing Spider-Man -sarjakuvasarjan kolmannen miljardöörin taiteilijan ennalta arvattavan ainutlaatuisen persoonallisuuden lisäksi puhkesi oikeustaistelu siitä, kuka oikeastaan omisti Bonds-pallon ja kenellä oli oikeus myydä se. Alex Popov ja Patrick Hayashi olivat kaksi osapuolta, jotka vaativat palloa, ja tapaus oli tarpeeksi kiinnostava, jotta siitä tehtiin oma dokumenttielokuvansa. Vuoden 2004 Up for Grabs on lyhyt, mutta ansiokas koominen kurkistus omistusoikeudelliseen tapaukseen sen miehen välillä, joka nappasi Bondsin kunnarin, ja sen välillä, joka tuli ulos Pac-Bellin katsomosta sen kanssa.
★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★
Entinen jenkkipelaaja ja nykyinen vapaa agentti, Iván Nova täyttää tänään 34 vuotta. Vaikka hän oli ajoittain ihan ok pinstripesissä, Nova on nähnyt parempia päiviä, sillä vuonna 2020 hän oli kokonaisuudessaan ällöttävä – eikä hyvällä tavalla. Yli 40 miljoonaa dollaria pankissa olevan Novan ura näyttää olevan loppusuoralla, sillä kaikki viimeaikaiset merkit viittaavat siihen, että hän on täysin kärähtänyt – tai ainakin hyvin kärähtänyt. Vaikka hän on sinker-baller, joka kykenee saamaan aikaan valtaosan ground ballsista, hänen taantunut materiaalinsa ja siten kävely- ja strikeouttiluvut ovat viime aikoina estäneet häntä tuottamasta edes välttäviä tuloksia.
Yankeesin vuoden 1971 ykköskierroksen varaus, Terry Whitfield, täyttää tänään 68 vuotta. Hän ehti Yanksissa pääsarjaan, joskin lyhyesti, pelaten vain 31 ottelua vuosina 1974-76. Lähdettyään Bombersista Whitfieldistä tuli seuraavan vuosikymmenen aikana Giantsin, Japanin Tyynenmeren liigan Seibu Lionsin ja sittemmin Dodgersin sisäkenttien tukipilari.
Juan Bonilla, joka ei ole sukua Bobbylle, viettää tänään 65-vuotissyntymäpäiväänsä. Eettisiä kalastuskäytäntöjä tyylillisesti muistuttavan pelaajakehityksen tuote, Yankees nappasi ja vapautti Bonillan toistuvasti kuuden vuoden major league -uransa aikana. Vaikka Yankees varasi hänet vuonna 1977 606. varausvuorolla, hänen valintansa mitätöitiin, ja hän palasi seuraan vasta, kun hän oli pelannut neljä vuotta ala-asteella ja kolme valioliigakautta Padresissa. Myöhemmin hän sai lopulta kourallisen kutsuja kahtena eri kautena Yankeesin riveissä, joiden välissä oli yhden vuoden pesti Baltimoressa.