Vauvoissa on miljoona asiaa, jotka tekevät heistä aivan vastustamattomia: heidän pehmeä ihonsa, se, miten heidän pienen päänsä latvat tuoksuvat, ja (ehkäpä ennen kaikkea) nuo ihastuttavan muhkeat, pulleat posket. Joillakin vauvoilla on toki suuremmat posket kuin toisilla; en voinut viedä tytärtäni minnekään ilman, että tuntemattomat ihmiset olisivat halunneet nipistellä hänen pikku naamaparkaansa. Mutta kaikilla vauvoilla tuntuu olevan pulleammat posket kuin lapsilla tai aikuisilla. Miksi vauvojen posket ovat niin pulleat? On käynyt ilmi, että tällä ominaisuudella on tärkeä tehtävä – tai itse asiassa useampi kuin yksi.
Ei ehkä ole yllättävää, että nuo tunnusomaiset posket liittyvät suoraan ruokintaan, olipa kyseessä sitten rinta- tai pulloruokinta.
”Poskissa on lihaksia, jotka kehittyvät ja kasvavat sen mukaan, miten ja kuinka paljon vauvat syövät”, sanoo Sahira Long, M.D., Washingtonissa sijaitsevan Children’s Health Center Anacostian lääketieteellinen johtaja, kertoo Romperille.
”Siihen asti, kunnes ruokavalio on pääasiassa kiinteitä ruokia, vauvat imevät enimmäkseen (jos heitä imetetään) tai imevät (jos heitä ruokitaan pullosta) ja nielevät”, tohtori Long jatkaa.
”Tuo toistuva liike vaikuttaa osaltaan lihasten kokoon, joita peittää rasva- ja ihokerros. Poskien lihakset ja rasva tarjoavat myös pehmusteen kielelle, mikä auttaa pitämään sen paikallaan, jotta se voi tehdä tehtävänsä.”
Kuten olet ehkä huomannutkin, verrattuna muuhun suuhun, vauvan kieli on suuri – mikä auttaa laajentamaan kosketusta äidinmaitoon. Joten nuo posket ovat aika nerokkaat, kun ajattelee asiaa… varsinkin kun ne ovat tärkeitä myös muista syistä. Kuten Oxford Mail -lehti kertoi, eräässä Oxfordin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että ominaisuudet, jotka tekevät vauvasta söpön (erityisesti pulleat posket), auttavat myös varmistamaan vauvan selviytymisen, sillä ne herättävät aikuisissa hoivavasteen.
”Imeväiset vetävät meitä puoleensa kaikkien aistiemme kautta, mikä auttaa tekemään söpöydestä yhden perustavanlaatuisimmista ja voimakkaimmista käyttäytymistämme muokkaavista voimista”, Oxfordin yliopiston psykiatrian laitoksella työskentelevä professori Morten Kringelbach, tutkimuksen johtava tutkija, kertoi Oxford Mailille.
”Tämä on ensimmäinen laatuaan oleva todiste, joka osoittaa, että söpöys auttaa imeväisiä selviytymään herättämällä huolenpitoa, jota ei voi redusoida yksinkertaiseen, vaistomaiseen käytökseen”, hän jatkoi.
”Sen sijaan huolenpitoon liittyy monimutkainen hitaiden, varovaisten, harkittujen ja pitkäkestoisten prososiaalisten käyttäytymismuotojen koreografia, joka sytyttää aivojen perustavanlaatuiset mielihyväjärjestelmät, jotka aktivoituvat myös ruokaa syödessä tai musiikkia kuunneltaessa ja joihin liittyy aina miellyttäviä kokemuksia.”
”Poskien ulkonäkö (niiden söpöys) on osa vauvan eloonjäämisvaistoa, joka laukaisee biologisesti hoivavasteen useimmissa aikuisissa”, on samaa mieltä tri. Long.
Huomionarvoista on, että vanhemmat eivät ole ainoita, jotka ovat voimattomia taistelemaan söpöyden vaikutusta vastaan. Trends in Cognitive Sciences -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pulleat posket vaikuttavat myös lapsettomiin miehiin ja naisiin. Ja tiedämme jopa, miksi sinut valtaa halu rutistaa tuota pientä naamaa: Yalen yliopiston tutkijat kutsuivat tätä reaktiota ”söpöksi aggressioksi”, ja se auttaa meitä ylläpitämään tunnetasapainoa, kertoo Metro.
”Ihmiset saattavat palauttaa emotionaalista tasapainoa näillä ilmeillä”, selitti johtava tutkija Oriana Aragon.
”Ne näyttävät tapahtuvan silloin, kun ihmiset ovat voimakkaiden positiivisten tunteiden vallassa, ja ihmiset, jotka tekevät näin, näyttävät toipuvan paremmin noista voimakkaista tunteista.”
Eivät siis vauvojen pulleat posket ole vain osa monitahoista biologista suunnitelmaa, vaan tapa, jolla reagoimme, on myös osa fyysistä ja psykologista rakennettamme. Voisiko sanoa, että vauvoilla, joilla on pulleimmat posket, on jonkinlainen evolutiivinen etu? Ehkäpä, mutta kun ajatellaan kaikkia muita törkeän söpöjä piirteitä, jotka ovat yhteisiä kaikille vauvoille (pienet varpaat!), pelikenttä taitaa olla melko tasainen.
Asiantuntijat:
Sahira Long, M.D., Medical Director of Children’s Health Center Anacostia
Tutkimukset:
Kringelbach, M. L., Stark, E. A., Alexander, C., Bornstein, M. H., & Stein, A. (2016). On Cuteness: Unlocking the Parental Brain and Beyond. Trends in Cognitive Sciences, https://www.cell.com/trends/cognitive-sciences/fulltext/S1364-6613%2816%2930042-0
.