Yleiskatsaus
Stressi on normaali reaktio tilannekohtaisiin paineisiin tai vaatimuksiin, etenkin jos ne koetaan uhkaaviksi tai vaarallisiksi. Stressi on seurausta aivokemikaalien, joita kutsutaan hormoneiksi, vyörymisestä elimistössä. Nämä hormonit saavat ihmisen hikoilemaan, hengittämään nopeammin, jännittämään lihaksiaan ja valmistautumaan toimintaan. Kun näin tapahtuu, ihmisen sisäänrakennettu hälytysjärjestelmä – hänen ”taistele tai pakene” -reaktionsa – aktivoituu suojellakseen häntä.
Tietyllä määrällä stressiä on normaali osa jokapäiväistä elämää. Pienet stressiannokset auttavat ihmisiä noudattamaan määräaikoja, valmistautumaan esityksiin, olemaan tuottavia ja saapumaan ajoissa tärkeisiin tapahtumiin. Pitkäaikainen stressi voi kuitenkin muuttua haitalliseksi. Kun stressi muuttuu ylivoimaiseksi ja pitkäkestoiseksi, mielenterveysongelmien ja lääketieteellisten ongelmien riski kasvaa.
Pitkäkestoinen stressi lisää mielenterveysongelmien, kuten ahdistuneisuuden ja masennuksen, päihteidenkäytön ongelmien, uniongelmien, kipujen ja kehollisten vaivojen, kuten lihasjännityksen, riskiä. Se lisää myös lääketieteellisten ongelmien, kuten päänsäryn, ruoansulatuskanavan ongelmien, heikentyneen immuunijärjestelmän, hedelmöittymisvaikeuksien, korkean verenpaineen, sydän- ja verisuonisairauksien ja aivohalvauksen riskiä.
Oireet & Oireet
Sstressin merkit ja oireet voivat olla kognitiivisia (ajatteluun liittyviä), emotionaalisia, fyysisiä tai käyttäytymiseen liittyviä. Niiden vaikeusaste voi vaihdella lievästä vakavaan.
Kognitiivisia oireita ovat:
- keskittymis- tai ajatteluvaikeudet
- muistiongelmat
- negatiivisuus tai itseluottamuksen puute
- jatkuva murehtiminen
- päätöksenteon vaikeus.
Emotionaalisia oireita ovat mm. seuraavat:
- mielialahäiriö
- matala mieliala
- ärsyttävyys
- toivottomuuden tai avuttomuuden tunne
- huolestuneisuus, ahdistuneisuus tai hermostuneisuus
- masentuneisuus
- onnettoman tai syyllisen olon tunne
- kiihtyneisyys tai kyvyttömyys rentoutua.
Fyysisiä oireita ovat mm. seuraavat:
- päänsärky
- lihasjännitys tai muu fyysinen kipu tai epämukavuus
- vatsavaivat
- pahoinvointi, ripuli tai oksentelu
- sukupuolen haluttomuus
- nopea sydämenlyönti
- korkea verenpaine
- väsymys.
Käyttäytymisoireita ovat:
- muutokset syömis- tai nukkumistottumuksissa
- sosiaalinen vetäytyminen
- hermostuneet tavat, kuten kynsien pureskelu, hampaiden narskuttelu tai jalkojen naputtelu
- kofeiinin, savukkeiden, alkoholin tai muiden huumeiden lisääntynyt käyttö
- perhe- tai työvelvollisuuksien laiminlyönti
- suorituskyvyn tai tuottavuuden lasku.
Syyt &Riskitekijät
Stressi syntyy usein, jos henkilö kokee, että paineita tai vaatimuksia on paljon, että hänen hyvinvointinsa on uhattuna tai että hänellä ei ole riittävästi voimavaroja selviytyä vaatimuksista.
Yleisiä stressin lähteitä ovat henkilön fyysinen ympäristö (esim. meluisat kadut tai turvaton asuinympäristö), ihmissuhteet, työ, elämäntilanteet ja merkittävät elämänmuutokset. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi kielteiset tapahtumat, kuten taloudelliset ongelmat, parisuhteen katkeaminen, vaikeudet työssä tai koulussa, loukkaantuminen, sairaus tai kuolema ja suru. Stressiin johtavia tilanteita voivat kuitenkin olla myös myönteiset muutokset, kuten ylennykset työssä, naimisiinmeno tai talon osto.
Koska stressi on normaali osa elämää, kaikki kokevat sitä. Stressin voimakkuus, esiintymistiheys ja kesto ovat kuitenkin jokaisella ihmisellä erilaiset. Lukuisat tekijät voivat pahentaa stressin kokemista, esimerkiksi kun ihmiset:
- heillä on rajallinen sosiaalinen tuki
- heillä on useita stressitekijöitä
- heillä on vaikeuksia säädellä tai tasapainottaa tunteitaan
- heillä on vaikeuksia sietää epävarmuutta tai ahdistusta
- heillä ei ole itseluottamusta tai he eivät koe pystyvänsä selviytymään stressitekijästä
- he tulkitsevat stressitekijän negatiivisesti, jolloin he tuntevat olonsa voimattomaksi, ylivoimaiseksi tai avuttomaksi.
Diagnoosi & Hoito
Itsehoidon harjoittaminen on tärkeää stressin vähentämiseksi. Hyviä keinoja stressin vähentämiseen ja hallintaan ovat esimerkiksi hyvä syöminen, säännöllinen liikunta, pyrkimys vähentää negatiivisuutta, vapaa-ajan priorisointi, alkoholin ja kofeiinin rajoittaminen, savukkeiden ja muiden huumeiden välttäminen sekä asianmukainen unihygienia.
Muita tapoja auttaa stressin vähentämisessä ja siitä selviytymisessä ovat:
- tehtävien priorisointi, järjestäminen ja delegointi
- tuen hakeminen perheeltä ja ystäviltä
- tukiryhmään tai stressinhallintaohjelmaan osallistuminen, terveydenhuollon ammattihenkilön puoleen kääntyminen tai itsehoitomateriaalin käyttäminen.
Kun henkilö tuntee emotionaalista hyvinvointia, hän tuntee itsensä vahvemmaksi ja pystyy paremmin palautumaan stressistä. Tämä auttaa heitä tuntemaan, että he pystyvät selviytymään paremmin vaikeista elämäntapahtumista.
Voimakas stressi voi olla ahdistuneisuushäiriön oire. Hakeudu ammattiapuun, jos stressin merkit ja oireet ovat jatkuneet pitkään; jos toimintakykysi työssä, koulussa, kotona tai sosiaalisesti kärsii; tai jos koet lisääntyvää stressiä ja emotionaalisia vaikeuksia. Toipuminen kroonisesta stressistä on mahdollista.
Seuraavat ohjelmat ja palvelut
- Hoito CAMH:ssa: Access CAMH
- Apua perheille CAMH:sta
- ConnexOntario
- Lapsia auttava puhelin numerossa 1 800 668-6868