Jatkuva aseellinen konflikti, turvattomuus, valtion suojelun puute ja toistuvat humanitaariset kriisit altistivat somalialaiset siviilit vakavalle hyväksikäytölle. Somaliassa on arviolta 2,6 miljoonaa maansisäistä pakolaista, joista monet elävät ilman apua ja ovat alttiita hyväksikäytölle.
Yhdistyneiden kansakuntien Somalian avustusoperaatio (UNSOM) kirjasi marraskuun puoliväliin mennessä yhteensä 1154 siviiliuhria. Kuusikymmentäseitsemän prosenttia tästä määrästä johtuu islamistisen aseistetun Al-Shabab-ryhmän tekemistä umpimähkäisistä ja kohdennetuista iskuista, joista suurin osa on improvisoituja räjähteitä (IED) sisältäviä iskuja. Klaanien väliset ja turvallisuusjoukkojen sisäiset väkivaltaisuudet, jotka koskivat usein maa-alueiden hallintaa ja kostomurhia, johtivat siviilikuolemiin, loukkaantumisiin ja siirtolaisuuteen, samoin kuin Somalian hallituksen joukkojen, Somaliassa toteutettavan Afrikan unionin operaation (AMISOM) joukkojen ja muiden ulkomaisten joukkojen satunnaiset sotilasoperaatiot, myös ilmaiskut, Al-Shababia vastaan.
Valtioviranomaiset ja alueviranomaiset, erityisesti Somalimaassa, rajoittivat edelleen sananvapautta ja tiedotusvälineiden vapautta muun muassa ahdistelemalla ja pidättämällä mielivaltaisesti toimittajia ja arvostelijoiksi katsottuja henkilöitä sekä sulkemalla väliaikaisesti tiedotusvälineitä.
Liittohallituksen ja liittovaltion jäsenvaltioiden väliset suhteet huonontuivat, mikä vei huomiota tarvittavilta uudistuksilta ja johti toisinaan väärinkäytöksiin.
Tammikuussa, kun Somaliasta tuli YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen, liittohallitus karkotti YK:n Somaliassa toimivan päällikön Nicholas Haysomin vedoten kirjeeseen, jossa tämä oli tuonut esiin ihmisoikeusongelmia hallituksen toimista Baidoassa. Hallitus ei ole vielä hyväksynyt ehdokasluetteloa maan ensimmäiseen riippumattomaan kansalliseen ihmisoikeuskomissioon. Hallitus nimitti korkean tason tehtäviin henkilöitä, jotka ovat olleet osallisina vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa. Myönteistä on, että Somalia ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja laati ensimmäisen raporttinsa lapsen oikeuksien komitealle.
Hallituksen ja liittoutuneiden joukkojen pahoinpitelyt
Somalian hallituksen joukot vastasivat kouralliseen pääosin rauhanomaiseen mielenosoitukseen tappavalla voimalla. Toukokuussa turvallisuusjoukot tappoivat ainakin yhden lapsen, kun opiskelijat osoittivat rauhanomaisesti mieltään Beletweynissä sen jälkeen, kun hallitus oli päättänyt lykätä tenttejä.
Joulukuussa 2018 Etiopian joukot pidättivät alueellisten presidentinvaalien alla Baidoassa alueellista presidenttiehdokkuutta tavoittelevan entisen Al-Shabab-johtajan Mukhtar Robowin, mikä aiheutti mielenosoituksia. Turvallisuusjoukot, erityisesti poliisivoimat, vastasivat tappavalla voimalla tappaen YK:n mukaan ainakin 15 mielenosoittajaa ja haavoittaen monia muita 13.-15. joulukuuta välisenä aikana. Amnesty International dokumentoi parlamentin jäsenen ja lapsen tappamisen 14. joulukuuta. Kymmeniä pidätettiin mielivaltaisesti, heidän joukossaan tiettävästi myös lapsia.
Kymmeniä hallituksen ja turvallisuusviranomaisten virkamiehiä sekä entisiä vaalivaltuutettuja ja klaanien vanhimpia, jotka olivat osallistuneet vuoden 2016 vaaliprosessiin, murhattiin; Al-Shabab ilmoitti olevansa vastuussa joistakin murhista.
Sotilastuomioistuimet tuomitsevat edelleen vastaajia monenlaisissa tapauksissa, muun muassa terrorismiin liittyvistä rikoksista, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien normien vastaisissa menettelyissä. Tiedotusvälineiden ja YK:n raporttien mukaan hallitus oli 31.12.2018 ja marraskuun alun 2019 välisenä aikana suorittanut ainakin 16 teloitusta, jotka kaikki oli tehty väitetyistä terrorismiin liittyvistä rikoksista.
Al-Shababin väärinkäytökset
Al-Shabab teloitti epäoikeudenmukaisten oikeudenkäyntien jälkeen henkilöitä, joita se syytti työskentelystä tai vakoilemisesta hallituksen ja ulkomaisten joukkojen hyväksi, ja tiedotusvälineet raportoivat teloitusten lisääntyneen vuoden puolivälissä; ja kiristi ”veroja” uhkailujen avulla.
Al-Shabab teki kohdennettuja ja umpimähkäisiä hyökkäyksiä siviilejä ja siviili-infrastruktuuria vastaan käyttämällä improvisoituja räjähteitä, itsemurhapommi-iskuja, pommituksia ja pommituksia sekä salamurhia erityisesti Mogadishussa ja Lower Shabellessa, mikä johti YK:n mukaan yli 750:n siviilin kuolemaan ja loukkaantumiseen.
Lapsiin kohdistuneet väärinkäytökset
Kaikki Somalian konfliktin osapuolet syyllistyivät vakaviin lapsiin kohdistuneisiin väärinkäytöksiin, mukaan lukien tappamiset, vammauttamiset sekä lapsisotilaiden värvääminen ja käyttö.
Vuonna 2018 YK dokumentoi enemmän tapauksia, joissa lapsia oli värvätty ja käytetty sotilaina Somaliassa kuin missään muussa maassa maailmassa. Tämä suuntaus jatkui vuonna 2019, kun Al-Shabab jatkoi aggressiivista lasten rekrytointikampanjaa, johon liittyi kostotoimia sellaisia yhteisöjä vastaan, jotka kieltäytyivät luovuttamasta lapsia.
Somalian liittovaltion ja alueviranomaiset pidättivät laittomasti lapsia pelkästään väitettyjen yhteyksien vuoksi Al-Shabababiin, ja ajoittain syyttivät sotilastuomioistuimissa lapsia terrorismiin liittyvistä rikoksista. Hallitus ei ottanut käyttöön nuoriso-oikeudellisia toimenpiteitä erityisesti Al-Shababiin liittyvistä rikoksista syytettyjen lasten osalta.
Seksuaalinen väkivalta
Kansainvälisesti siirtymään joutuneet naiset ja tytöt ovat edelleen erityisessä vaarassa joutua aseistautuneiden miesten ja siviilien harjoittaman seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi.
Yhdistyneet kansakunnat dokumentoivat yli 100 tyttöihin kohdistunutta seksuaalista väkivallantekoa. Siviilien joukkoraiskaamien kahden tytön tapaukset, jotka kuolivat, saivat suurta julkista huomiota. Aisha Ilyas Adan, 12, katosi 24. helmikuuta, ja hänen ruumiinsa löydettiin seuraavana päivänä läheltä hänen kotiaan Pohjois-Galkayosta, Puntmaasta. Useiden mediatietojen mukaan Aisha raiskattiin, silvottiin ja kuristettiin kuoliaaksi. Kolme miestä tuomittiin kuolemaan Puntlandin vuoden 2016 seksuaalirikoksia koskevan lain nojalla, joka sisältää kuolemanrangaistuksen ”törkeistä” raiskaustapauksista. Human Rights Watch vastustaa kuolemanrangaistusta kaikissa tapauksissa.
Somalian rikoslaissa, jota ollaan parhaillaan tarkistamassa, seksuaalinen väkivalta luokitellaan pikemminkin ”vaatimattomuuteen ja seksuaaliseen kunniaan kohdistuvaksi rikokseksi” kuin ruumiillisen koskemattomuuden loukkaukseksi; siinä myös rangaistaan samaa sukupuolta olevien yhdynnästä. Liittovaltion seksuaalirikoksia koskeva lakiesitys on toimitettu parlamentille, mutta siitä ei ollut vielä keskusteltu tätä kirjoitettaessa.
ilmaisun- ja yhdistymisvapaus
Liittovaltion hallitus, alueviranomaiset, erityisesti Puntmaassa ja Jubalandissa, ja Al-Shabab jatkoivat toimittajien pelottelua, ahdistelua ja hyökkäyksiä. Vaikka Somalian viranomaiset tutkivat harvoin tapauksia, joissa toimittajia on tapettu tai heidän kimppuunsa on hyökätty, eräs somalialainen mediajärjestö ilmoitti, että Mogadishun sotilastuomioistuin tuomitsi poissaolevana viiden vuoden vankeusrangaistukseen poliisin, joka oli syyllistynyt heinäkuussa 2018 tapahtuneeseen kameramies Abdirizak Kasim Imanin murhaan.
Kaksi toimittajaa, Mohamed Sahal Omar ja somalialais-kanadalainen Hodan Nalayeh, saivat surmansa heinäkuun 12. päivänä Al-Shababin hyökkäyksessä hotelliin Kismayon eteläisessä satamakaupungissa.
Syyskuussa ja lokakuussa Puntlandin viranomaiset ahdistivat toistuvasti Daljir Radion toimittajia sen jälkeen, kun asema oli raportoinut Puntlandin turvallisuusjoukkojen tekemistä väitetyistä mielivaltaisista pidätyksistä ja pidätettyjen huonosta kohtelusta, mukaan lukien yhden pidätetyn väitetyistä kuolemantapauksista huonon kohtelun seurauksena.
Toukokuun lopulla poliisi pidätti kolmeksi päiväksi yksityisen Goobjoog-medialehden toimittajan Ali Adan Munimin vedoten Facebook-kirjoituksiin, joissa Ali arvosteli kansallisen tiedustelu- ja turvallisuusviraston (NISA) kohtelua pidätettyjä kohtaan ja oli kertonut hankkineensa jäljennöksiä kansallisista kokeista. Häntä syytettiin virkamiesten loukkaamisesta, hallituksen työn häiritsemisestä ja propagandan levittämisestä.
Muutto ja humanitaarisen avun saanti
Humanitaarinen kriisi maassa jatkui jatkuvan konfliktin, väkivaltaisuuksien ja yhä yleistyvän kuivuuden vuoksi. YK yhdisti humanitaarisen tilanteen nimenomaisesti muun muassa ilmastonmuutokseen. Se ilmoitti, että syyskuun lopulla 2,1 miljoonaa somalialaista kärsi akuutista ruokaturvan puutteesta, monet heistä lapsia ja maan sisäisiä pakolaisia.
Yhdistyneet YK ja Norjan pakolaisneuvosto ilmoittivat myös, että yli 300 000 ihmistä oli syyskuusta lähtien joutunut hiljattain siirtymään kotiseudultaan. Nämä henkilöt joutuivat kohtaamaan vakavia väärinkäytöksiä, kuten seksuaalista väkivaltaa, pakkohäädöksiä ja perustarpeiden, kuten ruoan ja veden, rajoitettua saatavuutta. Humanitaaristen järjestöjen mukaan elokuuhun 2019 mennessä yli 173 255 ihmistä oli häädetty, useimmat väkisin, pääasiassa Mogadishussa.
Humanitaariset järjestöt kohtaavat vakavia haasteita, jotka johtuvat turvattomuudesta, avustustyöntekijöihin kohdistuvista kohdennetuista hyökkäyksistä, yleisestä väkivallasta ja konfliktin osapuolten asettamista rajoituksista. Al-Shabab kieltää edelleen monia valtioista riippumattomia järjestöjä ja kaikkia YK:n järjestöjä työskentelemästä sen valvonnassa olevilla alueilla ja saartaa joitakin hallituksen hallinnassa olevia kaupunkeja.
Somalimaa
Somalimaan hallitus rajoitti ankarasti raportointia ja sananvapautta aiheista, joita pidettiin kiistanalaisina tai liian kriittisinä viranomaisia kohtaan.
Journalistien mielivaltaisia pidätyksiä ja tiedotusvälineiden tilapäisiä sulkemisia oli huomattavan paljon. Helmikuun 10. päivänä Hargeisan alueellinen tuomioistuin keskeytti Foore-sanomalehden julkaisemisen vuodeksi ja määräsi päätoimittaja Abdirashid Abdiwahab Ibrahimille 3 miljoonan Somalimaan shillingin (300 Yhdysvaltain dollarin) sakon. Sanomalehteä syytettiin väärän tiedon levittämisestä sen jälkeen, kun se uutisoi presidentin uuden palatsin rakentamisesta Hargeisaan. Fooren julkaisukielto kumottiin elokuussa.
Hallitus pidätti myös mielivaltaisesti hallituksen arvostelijoiksi miellettyjä henkilöitä. Tammikuun 12. päivänä runoilija Abdirahman Ibrahim Adan (tunnetaan nimellä ”Abdirahman Abees”) pidätettiin mielivaltaisesti ja häntä syytettiin ”poliisin loukkaamisesta” sen jälkeen, kun hän oli tuonut esiin erilaisia oikeusprosessin väärinkäytöksiä Somalimaassa. Hänet vapautettiin syytteistä 25. helmikuuta.
Keskeiset kansainväliset toimijat
Kansainvälinen tuki ja huomio keskittyivät Somalian turvallisuussektorin rakentamiseen, liittovaltion ja osavaltioiden viranomaisten välisten suhteiden parantamiseen sekä alueellisiin vaaliprosesseihin. Huomio väärinkäytösten vastuuvelvollisuuden varmistamiseen pysyi vähäisenä.
Joulukuussa 2018 Baidoassa tapahtuneiden poliisiväkivaltaisuuksien jälkeen keskeiset kansainväliset kumppanit – Euroopan unioni, Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa – keskeyttivät väliaikaisesti poliisille annettavan tuen lounaisosavaltiossa.
Somalian hallituksen karkotettua Somalian pääsihteerin erityislähettiläs Haysomin YK keskeytti kuukausittaisen raportointinsa ihmisoikeuskysymyksistä.
Yhdysvaltojen sotilasjoukot tekivät yhä enenevässä määrin ilmaiskuja Somalian alueella ja yhteisiä sotilasoperaatioita Al-Shababia vastaan. Tiedotusvälineet ja kansalaisjärjestöt dokumentoivat useita siviiliuhreja. Huhtikuussa AFRICOM myönsi kaksi siviiliuhria huhtikuussa 2018 tehdyssä iskussa vedoten sisäisiin raportointivirheisiin.
Elokuussa kuusi YK:n turvallisuusneuvoston jäsenvaltiota esti Kenian pyrkimyksen määrätä Al-Shababille lisää terrorisminvastaisia pakotteita, jotka olisivat voineet vaarantaa humanitaarisen avun toimittamisen.
Kansainväliset avunantajat tukivat uuden siviilituomioistuimen ja vankilakompleksin perustamista Mogadishuun. Kirjoitushetkellä tuomioistuimen mandaatti oli edelleen epäselvä, eikä nuorisovankiloita perustettu.
Yhdysvaltain arabiemiirikuntien ja Qatarin kilpailu poliittisesta ja taloudellisesta ylivallasta Somaliassa kärjisti edelleen Somalian sisäisiä jännitteitä sekä Mogadishun ja liittovaltioiden välillä että Somalimaan kanssa.