Vaalikartta: Siniset tai punaiset osavaltiot vuodesta 2000
Vuoden 2016 vaalikierroksen lähestyessä vaalikartasta oli tullut melko ennustettava. Kaikki paitsi 10 osavaltiota1 1 plus yksi Nebraskan kongressialue olivat äänestäneet johdonmukaisesti demokraatteja tai republikaaneja (vähintään) neljissä edellisissä peräkkäisissä presidentinvaaleissa. GOP:lle tämä merkitsi 179 valitsijamiesääntä. Demokraattiset osavaltiot, joihin kuului 242 valitsijamiesääntä, olivat kaikki muuttuneet sinisiksi vuoden 1992 jälkeen – kuusi vaalia peräkkäin. Tämä polarisaatio korostuu entisestään: Vain neljä osavaltiota (FL, NC, OH, VA) ratkaistiin vuoden 2012 presidentinvaaleissa alle 5 prosentin äänimarginaalilla.
Samoin vuodesta 2000 lähtien: Vuoden 2020 vaalien jälkeen
Kahdessa viime vaalissa viisi osavaltiota ja yksi piirikunta Mainessa ovat katkaisseet saman puolueen putkensa. Voittaakseen vuonna 2016 Donald Trump mursi osan 242 valitsijamiehen ”sinisestä muurista”, joka oli äänestänyt demokraatteja kaikissa presidentinvaaleissa ainakin vuodesta 1992 lähtien. Pennsylvania, Michigan, Wisconsin ja yksi Mainen piirikunta äänestivät republikaaneja vuonna 2016.
Vuonna 2020 Joe Biden voitti Georgian ja Arizonan, osavaltiot, jotka olivat viimeksi äänestäneet demokraatteja vuosina 1992 ja 1996.
Kaikki viisi edellä mainittua osavaltiota ratkaistiin 1 prosentin tai sitä pienemmällä äänimäärällä sinä vuonna (2016 tai 2020), jolloin ne tulivat pois tältä kartalta.
Jos olet utelias siitä, kuinka pitkä putki kullakin osavaltiolla on, käy katsomassa vaalikarttojen aikajanaa ’Samasta vuodesta lähtien’. (Tätä ei ole vielä päivitetty vuoden 2020 muutosten osalta).