Jurassic Park -faneilla on kova kuhina, kun blockbuster-elokuvasarjan seuraavalle osalle on ilmoitettu julkaisupäiväksi kesäkuun 11. päivä 2021. Jurassic World 3:n kerrotaan esittävän alkuperäisen vuoden 1993 Jurassic Park -elokuvan näyttelijäkaartia, mukaan lukien Sam Neill, Laura Dern ja Jeff Goldblum.
Julkistuksen kunniaksi olemme palanneet taaksepäin ja katsoneet uudelleen kaikki Jurassic-elokuvat antaaksemme sinulle lopullisen rankingin tästä erittäin suositusta sarjasta.
Tässä ovat kaikki viisi Jurassic-elokuvaa nousevassa paremmuusjärjestyksessä.
5. Jurassic Park III (2001)
Tässä lentokoneessa istuva dinosaurus sanoo: ”Alan”. Mutta se ei ole tässä elokuvassa vikana, uskokaa tai älkää.
Tämä franchising ei ole koskaan saanut samanlaista hurmioitunutta suosiota kuin vaikkapa Star Wars -elokuvat parhaimmillaan. Ja jotkut kutsuvat tätä sarjaa jopa kriitikankestäväksi: niin kauan kuin isot dinosaurukset syövät ihmisiä, yleisöä tulee paikalle sankoin joukoin. Siitä huolimatta Jurassic Park III on selkeä pohjanoteeraus. Ohuesti piirretyt ihmishahmot ovat ollut yleisin sarjaan kohdistettu kritiikki ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta tässä käsikirjoituksessa William H. Macyn, Sam Neillin, Alessandro Nivolan ja Téa Leonin kaltaiset ensiluokkaiset näyttelijät alennetaan näyttelemään pahvista leikattuja hahmoja, jotka ovat itsekkäitä ja vastenmielisiä ja jotka riitelevät ja risteilevät jatkuvasti keskenään. Jäämme koko ajan kannustamaan dinojen voittoa, eikä niin pitäisi olla. Kun tähän lisätään vielä sarjan kammottavimmat tapot, Jurassic Park III on kuin slasher-elokuva. Ei edes erityisen merkittävä sellainen.
Jurassic Park III tuotti noin kolmanneksen alkuperäisen elokuvan lipputuloista (vähemmän, jos ottaa huomioon inflaation), ja aikoinaan dinojen kokoiseksi kasvanut franchising jäi limboon 14 vuodeksi.
Parasta: ”Alan”. Se on lahja, joka jatkaa antamista.
4. The Lost World: Jurassic Park (1997)
Tyypillisen aidossa ja suorasukaisessa haastattelussa The New York Timesille vuonna 2016 Steven Spielberg itse myönsi, että Kadonnut maailma oli pettymys.
Jurassic Parkin kirjailija Michael Crichton itse asiassa tappoi tohtori Ian Malcolmin alkuperäisessä romaanissa, mutta Jeff Goldblumin omituinen ruumiillistuma osoittautui niin suosituksi yleisön keskuudessa, että kirjailija palautti hänet takaisin toiseen kirjaan, jotta hän voisi olla seuraavassa elokuvassa. Valitettavasti valkokankaalla Malcolm keksittiin epämiellyttävällä tavalla uudelleen pääosan esittäjäksi ja vähennettiin sitä persoonallisuutta, joka teki hänestä alun perin niin suuren suosion. Samoin tämä elokuva yleisesti ottaen kaipaisi enemmän kipinää, puhumattakaan yhtenäisyydestä. Elokuva on aika laimea – sitten on voimistelurutiini, jossa tapetaan dino, tämän sarjan eniten päätä raastava rytmi ”Alaniin” asti.
Mutta Spielberg on Spielberg, joten tietysti osa toiminnasta on mahtavaa. Eräässä huomattavassa kohtauksessa ajoneuvo roikkuu jyrkänteeltä, ja sen sisällä olevia ihmisiä erottaa alapuolella olevasta vesihaudasta vain ohuet lasilevyt. Se on todellinen jännitysnäytelmä.
Paras osa: Englantilainen hahmonäyttelijä Pete Postlethwaite tekee ehdottomasti elokuvan aidoimman suorituksen, joka kohottaa materiaalia. Näyttelijä menehtyi valitettavasti vuonna 2011, jättäen jälkeensä hienon työn. Spielberg kutsui häntä jopa ”luultavasti maailman parhaaksi näyttelijäksi” tämän elokuvan tekemisen jälkeen.
3. Jurassic World (2015)
Visuaalisesti näyttävä, ääriään myöten täynnä fanien kaipaamaa viskeraalista dino-toimintaa ja runsaasti nasevaa metahuumoria, tämä toi franchising-elokuvasarjan jyrisevästi takaisin eloon ja tuotti maailmanlaajuisesti huimat 1,67 miljardia dollaria. On sanottava, että Jurassic Worldissa on syvää kyynisyyttä, ja se on jakanut kriitikot. Joidenkin mielestä elokuva on sosiaalinen kommentti, toisten mielestä se on vain kyyninen. Sinä saat päättää. Kiistatonta on, että käsikirjoitus pettää tähtien Chris Prattin ja Bryce Dallas Howardin tuhannen watin viehätysvoiman ja antaa heille niukasti tekemistä.
Koko sarjan karmein kuolema – jollakin marginaalilla – on Clairen avustajan Zaran (Katie McGrath) kuolema. Se on aidosti häiritsevä, sopimaton perhe-elokuvaan. Samaan aikaan viiksekäs roisto (Vincent D’Onofrio) syödään ruudun ulkopuolella. Se ei vain täsmää, ja vaikka elokuvassa on varmasti suuria dinojännityksiä, on vaikea lähteä elokuvasta hyvillä mielin.
Parasta: Huippuhetken dinojen rähinä – T-rex ja Blue-raptori ottavat yhteen Indominus rexin kanssa – on kiistatta showstopper, kuin jotain, mitä lapsi keksisi dinoleluista, jotka heräävät elävästi henkiin. Selvästikin se oli miljoonille pääsymaksun arvoinen.
Jurassic World: Fallen Kingdom (2018)
Lyhyesti sanottuna tämä on paras Jurassic Parkin jatko-osa, mutta jättää toivomisen varaa. Oli helppo innostua, kun ohjaajaksi ilmoitettiin Orpokodin, Mahdottoman ja A Monster Callsin ohjaaja J.A. Bayona. Hänen ainutlaatuinen silmänsä mahtipontisuudelle, goottilaiselle kauhulle, visuaaliselle runoudelle ja jopa fyysiselle komedialle on se, mikä nostaa Fallen Kingdomin kaikkien tämän sarjan vuodesta 1993 lähtien ilmestyneiden teosten yläpuolelle. Mutta se on ristiriidassa hankalasti etenevän tarinan ja… ohuesti piirrettyjen ihmishahmojen kanssa.
Owenille ja Clairelle annetaan onneksi hieman enemmän tekemistä ja identiteettiä, ja Fallen Kingdomin välittömän edeltäjän kyynisyyttä on lievennetty. Uudet tulokkaat Daniella Pineda ja Justice Smith ovat todella hyviä, valtavan sympaattisia. Toivottavasti he saavat enemmän ruutuaikaa Jurassic World III:ssa (joka on jo suunniteltu julkaistavaksi kesäkuussa 2021).
Parasta: Aidosti ahdistava ja järkyttävä kuva brachiosauruksesta, jonka luojansa ovat jättäneet kuolemaan tulivuoren infernoon, on se, minkä muistat vielä pitkään lopputekstien jälkeen. Se on yksi koko elokuvasarjan parhaista hetkistä, osoitus Bayonan ainutlaatuisista lahjoista, ja se saa miettimään, mitä olisi voinut tapahtua, jos hän olisi työskennellyt armollisemman ja harkitumman materiaalin parissa.
1. Jurassic Park (1993)
Crichtonin vuonna 1990 ilmestynyt romaani kloonattujen dinosaurusten villieläinpuistoa koettelevista katastrofeista oli niin houkutteleva elokuvan lähteenä, että siitä syntyi koko elokuvateollisuuden laajuinen huutokauppasota ennen kuin se oli edes ilmestynyt. Lopulta oikeudet menivät Spielbergille ja Universalille. Erikoistehosteet myytiin alan suurimmille tekijöille: Industrial Light and Magic CGI:n osalta ja Stan Winston animaatioiden osalta. Jurassic Parkin markkinointikampanja oli ennätykselliset 65 miljoonaa dollaria, ja siihen sisältyi yhteistyökumppaneita yli sadan yrityksen kanssa. Kaikki tämä kannatti, kun siitä tuli kaikkien aikojen tuottoisin elokuva.
Kriitikot pitivät aikanaan – ja monet pitävät nykyäänkin – yleisesti Jurassic Parkista, mutta he eivät voineet olla vertaamatta sitä epäsuotuisaan sävyyn Spielbergin elokuvaan Leuat ja ampiaiset (Jaws, Jaws and Jaws), hitaasti etenevän jännityksen mestariteokseen, jossa oli täydellisesti toteutettuja, kiehtovia ja epäkohtia omaavia keskeisiä henkilöitä. Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta Jurassic Park ON Jaws verrattuna useimpiin aikakautensa blockbustereihin ja muihin tällä listalla oleviin elokuviin.
Parasta: Se on yksi niistä ikonisista ihmettelyn hetkistä, joita tulee vain silloin tällöin blockbuster-elokuvissa, samaan tapaan kuin Luke tuijottaa Tatooinen kaksoisauringonlaskua ja Jack ja Rose ”lentävät” Titanicin keulalla.
Paras osa (kakkonen): Heijastavia pintoja ja nerokasta äänisuunnittelua hyödyntäen raptorien jahdatessa lapsia jättimäisessä kaupallisessa keittiössä on jännityksen minimestariteos, joka muistuttaa vahvasti siitä, että Spielberg on omassa luokassaan, kun on kyse tällaisesta asiasta.
Seuraava: Steven Spielbergin kaikkien aikojen kymmenen unohtumattominta konnaa
Universal Picturesin Jurassic World: Fallen Kingdom pyörii nyt maanlaajuisesti.
Jurassic Parkin parhaat palat
Paraati postilaatikkoosi
Saa parhaat julkkishaastattelut, reseptit ja terveysvinkit postilaatikkoosi.
Rekisteröidy