Sd. Kfz. 231 familyEdit
Koska 6-pyöräisten panssarivaunujen maastokelpoisuutta pidettiin riittämättömänä, Heer Ordnance departmant (WaPrw 6) teki Büssingin kanssa sopimuksen kahdeksanpyöräisen panssarivaunun kehittämisestä, jossa oli neliveto, nelivetoohjaus ja kaksi kuljettajan paikkaa edessä ja takana. Deutsche Werke Kielissä sai tehtäväkseen suunnitella panssaroidun korin, joka muistutti jonkin verran kuusipyöräisiä edeltäjiään. 231/232-sarjan tornia muutettiin kuusikulmaiseksi sisäisen tilavuuden lisäämiseksi, se varustettiin pitkäpiippuisella 2 cm:n KwK 30 L/55-automaattitykillä ja koaksiaalisella 7,92 mm:n MG 34-konekiväärillä.
Sd. Kfz. 231, 232 ja 263 rakennettiin aluksi alustoille, joita oli hieman muutettu niiden tarpeita varten. Heinäkuusta 1942 alkaen ne rakennettiin samalle Einheitsfahrgestell-alustalle ja niiden panssarointia lisättiin 30 mm:iin. Syyskuusta 1941 alkaen niihin asennettiin tehokkaampi moottori, jonka teho oli 180 hevosvoimaa 155 hevosvoiman sijasta. Vuoden 1940 loppupuolelta alkaen ajoneuvojen eteen asennettiin noin 50 cm:n päähän erilliset kulmapanssarilevyt. Tämä lisäpanssarointi asennettiin jälkikäteen vanhempiin ajoneuvoihin ja siitä luovuttiin, kun heinäkuussa 1942 otettiin käyttöön vahvistettu etupanssarointi.
Sd. Kfz. 231
Tämä oli vuosina 1937-1941 rakennettu vakiotiedusteluversio. Heinäkuusta 1941 alkaen kaikki 231:n tarpeet täytettiin valmistamalla 232:ta ilman ylimääräisiä radiolaitteita. Virallinen nimi oli Schwerer Panzerspähwagen Sd. Kfz. 231 (8-rad).
Sd. Kfz. 232
Sd. Kfz. 232 (8-Rad), jota valmistettiin vuosina 1938-1943, oli 231, jossa oli lisäksi keskipitkän kantaman radiolaitteet ja suuri runkoantenni. Vuodesta 1942 alkaen runkoantenni korvattiin pienellä Sternantennilla (tähtiantenni), joka oli vanhempiin malleihin jälkiasennettu muutos. Virallinen nimi oli schwerer Panzerspähwagen (Fu) Sd. Kfz. 232 (8-rad).
Sd. Kfz. 233
Tämä oli varustettu lyhytpiippuisella (L/24) 7,5 cm:n KwK 37 -tykillä ja perustui avorakenteiseen päällirakenteeseen Sd. Kfz. 263 (8-Rad) radioajoneuvoon. Näitä ajoneuvoja valmistettiin Büssingin tehtaalla joulukuun 1942 ja lokakuun 1943 välisenä aikana 199 kappaletta. Lokakuussa 1942 muunnettiin vielä 10 kappaletta 263-alustasta. Tämä Sd.Kfz.-sarjan muunnos tuli käyttöön vuoden 1942 aikana ja pysyi käytössä koko sodan ajan. Niitä luovutettiin kuuden ajoneuvon joukkueena tiedustelupataljoonien tueksi. Virallinen nimi oli Schwerer Panzerspähwagen (7,5 cm) Sd. Kfz. 233.
Sd. Kfz. 263 (8-rad)
Tämä oli kahdeksanpyöräinen ajoneuvo, jossa oli korotettu päällirakenne, joka oli aseistettu yhdellä 7,92 mm:n MG 34 -konekiväärillä. Se oli oma radioajoneuvo, jossa oli vuoteenkehysantenni. Virallinen nimi oli Panzerfunkwagen Sd. Kfz. 263 (8-rad).
Sd.Kfz. 234 perheEdit
Sd.Kfz. 234-sarja oli täysin uusia malleja, jotka olivat kooltaan ja ulkonäöltään samanlaisia kuin Sd.Kfz. 231-perheen, jonka ne korvasivat. Niiden voimanlähteenä oli Tatra-diesel. Selkein ulkoinen ero on yksiosaiset lokasuojat verrattuna 232-sarjan kaksiosaisiin lokasuojiin.
Sd. Kfz. 234/1
Sd.Kfz. 234/1 oli varustettu 2 cm:n KwK 38 L/55-tykillä ja koaksiaalisella 7,92 mm:n MG 34- tai MG 42-konekiväärillä pyörivässä kuusisivuisessa avotornissa. Avoin yläosa oli suojattu kranaateilta verkkopeitteisellä kehyksellä. Toinen tuotantoon tullut versio, jota rakennettiin heinäkuusta 1944 sodan loppuun.
Sd. Kfz. 234/2
Tässä versiossa oli peruutetusta VK 1602 Leopardista muokattu torni, johon oli asennettu 5 cm:n KwK 39/1 L/60, joka oli hyvin samankaltainen kuin aiemmin Panzer III:n myöhemmissä versioissa käytetty ase. Se painoi lähes 12 tonnia, mutta sen nopeus oli silti 85 km/h (53 mph). Se oli yksi raskaimmin aseistetuista panssariautoista. Sen ohuen panssaroinnin ja myös sen aiotun tiedustelutehtävän vuoksi taisteluista kuitenkin pidättäydyttiin tiukasti. Panssariautoa saattoi hätätapauksessa ajaa taaksepäin radiomiehen toimesta. Sarjatuotanto alkoi joulukuussa 1943 ja päättyi heinäkuussa 1944, jolloin tuotanto siirtyi 234/1:een ja 234/3:een. Monet julkaisut käyttävät tästä ajoneuvosta nimeä ”Puma”, mutta sitä ei käytetty virallisesti eikä se ollut lempinimi.
Sd. Kfz. 234/3
Tämä versio, kuten Sd.Kfz. 233, kantoi lyhyttä 7,5 cm:n K 51 L/24-tykkiä korotetussa avoimessa päällirakenteessa. Tykin alhainen nopeus teki sen panssaria läpäisevästä ammuksesta tehottoman useimpia liittoutuneiden panssarivaunuja vastaan, mutta mahdollisti sen, että räjähdysherkkä hylsy oli ohuempi ja sisälsi siten enemmän räjähdysainetta. Tämän aseen HEAT-luoti oli kuitenkin tehokas ajoneuvoja vastaan. Joulukuussa 1944 tuotanto lopetettiin 234/4.
Sd. Kfz. 234/4
Toinen 8-pyöräisen muunnos, mutta siihen asennettiin 7,5 cm:n PaK 40 L/46 -panssarintorjuntatykki avoimeen lokeroon. Tämä muunnos muistutti Marder-panssarintuhooja-sarjaa siinä mielessä, että se oli heikosti panssaroitu, avoin panssarintorjunta-ajoneuvo, joka ei kyennyt taistelemaan vihollisen panssareita vastaan päin; se oli väliaikainen toimenpide.