Schutzhund on saksankielinen sana, joka tarkoittaa suojelukoiraa. Schutzhund-koulutuksella tarkoitetaan lajia, joka keskittyy kehittämään ja arvioimaan koirissa niitä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä hyödyllisempiä ja onnellisempia kumppaneita omistajilleen.
Schutzhund-työskentelyssä keskitytään kolmeen osaan. Monet American Kennel Clubin jäsenjärjestöjen tottelevaisuustyöhön perehtyneet tunnistavat kaksi ensimmäistä osaa, jäljestyksen ja tottelevaisuuden. Kolmannen osan, suojelutyön, Schutzhund-standardit ovat samankaltaiset kuin poliisikoirien standardit.
Vaikka Schutzhund-kokeisiin hyväksytään myös muiden rotujen koiria, tämä rotuarvostelukoe on kehitetty nimenomaan saksanpaimenkoiraa varten. Schutzhundin tarkoituksena on osoittaa koiran älykkyys ja käyttökelpoisuus. Schutzhund työkokeena mittaa koiran henkistä vakautta, kestävyyttä, rakenteellista tehokkuutta, hajuaistimusta, työhalukkuutta, rohkeutta ja koulutettavuutta.
Tämä työkoiraurheilulaji tarjoaa koiranomistajille mahdollisuuden kouluttaa koiraansa ja kilpailla toistensa kanssa tunnustuksesta sekä ohjaajan koulutuskyvylle että koiran kyvylle suoriutua vaaditulla tavalla. Se on laji, josta nauttivat eri ammattialojen henkilöt, jotka yhdistyvät toveruuteen, joka syntyy yhteisestä kiinnostuksesta koiriensa kanssa työskentelyyn. Schutzhund-urheilusta nauttivat kaikenikäiset ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevat henkilöt – jopa henkilöt, joilla on huomattavia vammoja. Usein se on perheurheilua.
Schutzhund-tittelit
Schutzhund-tittelien lisäksi GSDCA-WDA tarjoaa kolme lisäkoulutusastetta. Näistä kaksi, FH1 ja FH2, ovat kehittyneitä jäljestystutkintoja, jotka edellyttävät, että koira seuraa jälkiä vaihtelevassa maastossa, erottaa ristikkäisjäljet ja on vähintään 3 tunnin ikäinen.
Kolmas tutkinto on BH. BH on liikenneturvallisille seurakoirille tarkoitettu tutkinto, jossa testataan koiran temperamenttia ihmisissä ja ihmisten läheisyydessä. Se sisältää muodollisen tottelevaisuuden peruskokeet – kuolaaminen hihnassa ja ilman hihnaa, istuminen, laskeutuminen ja takaisinveto – sekä käytännön testit koiran luonteesta arkipäivän tilanteissa. Näihin kuuluvat reaktiot tavanomaisiin tilanteisiin, joihin liittyy ihmisjoukkoja, outoja ääniä, lenkkeilijöitä, autoja ja muita koiria. Ennen kuin koira voi hakea Schutzhund I -titteliä, sen on ensin suoritettava hyväksytysti BH.
Schutzhund-kokeessa on kolme tasoa, joilla voi saada tittelin.
Schutzhund I -kokeessa koiran on oltava vähintään 18 kuukauden ikäinen, ja sen on läpäistävä tuomarin suorittama alustava temperamenttitesti. Koiran on oltava kantapäissä hihnassa ja ilman hihnaa, osoitettava kävelevä istuma, kävelevä alas ja pysyminen sekä lähetys. Koiran on haettava tasamaalla ja esteen yli. Jäljestämisessä sen on pystyttävä seuraamaan ohjaajansa vähintään 20 minuuttia aikaisemmin tekemää jälkeä. Lisäksi on suojelukokeita.
Schutzhund II:een koiran tulee olla vähintään 19 kuukauden ikäinen ja sen tulee olla jo suorittanut Schutzhund I tutkinnon. Sen on jälleen läpäistävä kaikki Schutzhund I -tutkinnon edellyttämät tottelevaisuus- ja suojelukokeet, mutta Schutzhund II -tutkintoa varten nämä kokeet on tehty vaikeammiksi ja ne edellyttävät suurempaa kestävyyttä, ketteryyttä ja ennen kaikkea hallintaa. Lisäksi vaaditaan ylimääräinen nouto kuuden jalan korkuisen vinon seinän yli. Jäljestämisessä Schutzhund II -kokelaan on pystyttävä seuraamaan vieraan henkilön vähintään 30 minuuttia aikaisemmin tekemää jälkeä.
Schutzhund III -mestaruuskoetta varten koiran on oltava vähintään 20 kuukauden ikäinen, ja sen on oltava suorittanut sekä Schutzhund I- että Schutzhund II -tittelit. Jälleen kerran kokeet on nyt tehty huomattavasti vaikeammiksi. Kaikki tottelevaisuus- ja suojeluharjoitukset suoritetaan ilman hihnaa. Lisäksi on oltava kävely- ja juoksuteline. Jäljestämisessä koiran on seurattava jälkeä, jonka vieras henkilö on tehnyt vähintään 60 minuuttia aikaisemmin. Jäljellä on neljä kierrosta, kun taas Schutzhund I:ssä ja II:ssa on kaksi kierrosta, ja koiran on löydettävä kolme esinettä kahden sijasta. Erinomaisen Schutzhund III -joukkueen esittämä kuva tottelevaisuudesta, voimasta, innokkuudesta ja itseluottamuksesta kuvaa kauniisti ihmisen ja koiran kumppanuutta.
Schutzhund-kokeen kolme osaa
Radanetsintävaiheeseen kuuluu valvovan tuomarin suorittama temperamenttitesti, jolla varmistetaan koiran henkinen terveellisyys. Kun koiraa lähestytään läheltä löysässä hihnassa, se ei saa käyttäytyä ujosti tai aggressiivisesti. Jälki on aikaisemmin tehty normaalisti kävelevän henkilön toimesta luonnolliselle alustalle, kuten hiekalle tai ruoholle. Radalla on useita käännöksiä ja useita pieniä, ihmisen tekemiä esineitä, jotka henkilö jättää itse radalle. Ohjaaja seuraa 33 jalan pituisen hihnan päässä koiraa, jonka odotetaan haistavan jäljen ja osoittavan esineiden sijainnin yleensä makaamalla se etutassujensa välissä. Jäljestämisvaiheen tarkoituksena on testata koiran koulutettavuutta ja hajuaistimusta sekä sen henkistä ja fyysistä kestävyyttä. Tottelevaisuusvaihe sisältää sarjan kantapääharjoituksia, joista osa on tiiviisti ihmisryhmässä ja sen läheisyydessä. Kiipeilyn aikana tehdään laukauskoe, jolla varmistetaan, että koira ei reagoi avoimesti tällaisiin teräviin ääniin. Lisäksi on sarja kenttäharjoituksia, joissa koiraa käsketään istumaan, makaamaan ja seisomaan ohjaajan jatkaessa liikkumista. Näistä eri asennoista koira palautetaan ohjaajan luo. Eripainoisilla käsipainoilla koiraa vaaditaan hakemaan tasaisella alustalla, yhden metrin esteen yli ja kuuden metrin vinon seinän yli. Koiraa pyydetään myös juoksemaan käskystä suoraan ohjaajastaan ja makaamaan maahan toisesta käskystä. Lopuksi jokaisen koiran odotetaan pysyvän makuuasennossa poispäin ohjaajastaan häiriötekijöistä huolimatta tottelevaisuuskentän toisessa päässä, kun toinen koira suorittaa edellä mainitut harjoitukset.
Kaikki tottelevaisuusharjoitukset ovat testejä, joissa testataan koiran temperamenttia, rakenteellista tehokkuutta ja, mikä on hyvin tärkeää, sen halukkuutta palvella miestä tai naista. Suojeluvaiheessa testataan koiran rohkeutta, fyysistä voimaa ja ketteryyttä. Ohjaajan koiran hallinta on ehdottoman tärkeää. Harjoituksissa etsitään piilopaikkoja, etsitään piilossa oleva henkilö (joka toimii ihmisen harhautuksena) ja vartioidaan tätä harhautusta ohjaajan lähestyessä. Koiran odotetaan jahtaavan houkutuslintua, kun sitä yritetään paeta, ja pitävän otteen tiukasti kiinni. Harhautus etsitään ja kuljetetaan tuomarille siten, että ohjaaja ja koira kulkevat harhautuksen takana ja myöhemmin sen oikealla puolella. Kun houkutuslintu yrittää hyökätä ohjaajan kimppuun, koiran odotetaan pysäyttävän hyökkäyksen tiukalla otteella ilman epäröintiä. Viimeinen rohkeuskoe tapahtuu, kun tuomari pyytää houkutuslintua tulemaan esiin piilostaan koekentän vastakkaisesta päästä. Koira lähetetään syötin perään, kun se kieltäytyy kuuntelemasta ohjaajan käskyä pysähtyä. Tämän jälkeen houkutuslintu juoksee suoraan koiraa kohti ja uhkaa koiraa kepillä. Kaikkien suojavaiheen aikana tapahtuvien otteiden odotetaan olevan tukevasti kiinni pehmustetussa hihassa ja pysähtyvän käskystä ja tai kun houkutin lopettaa taistelun. Suojelukokeiden tarkoituksena on varmistaa, että koira ei ole pelkuri eikä rikollinen uhkaaja.
Mitä tuomari etsii koiralta?
Kaikki kolme vaihetta – Schutzhund I, II ja III – kukin kolmesta vaiheesta: tottelevaisuus-, jäljestys- ja suojeluvaiheista on 100 pisteen arvoinen, yhteensä 300 pistettä. Jos koira ei saa vähintään 70 % pisteistä jäljestyksessä, 70 % pisteistä tottelevaisuudessa ja 70 % pisteistä suojelussa – tai jos koira ei läpäise koetta edeltävää luonnetestiä – sille ei myönnetä tutkintoa sinä päivänä, vaan sen on uusittava koko koe ja läpäistävä kaikki kokeen vaiheet myöhemmässä kokeessa. Tuomari etsii joka tapauksessa innokasta, keskittynyttä ja tarkasti työskentelevää koiraa. Korkeat arvosanat ja pisteet annetaan eläimelle, joka osoittaa vahvaa halukkuutta ja kykyä työskennellä ihmisohjaajansa hyväksi.
Schutzhund-koulutettu koira kotona
Sen vuoksi, että Schutzhund on saksanpaimenkoiran toivotuimpien ominaisuuksien osoittamista, Schutzhundissa hyvin koulutetut koirat ovat yleensä erinomaisia kotiseuralaisia. Saksanpaimenkoiralla – kuten muillakin työkoirilla, joilla on henkistä vakautta – on luottamusta ja varmuutta itseensä, minkä ansiosta se voi olla rauhassa ympäristönsä kanssa.
Saksanpaimenkoiran standardissa vaaditaan henkistä vakautta ja työhalukkuutta sen lisäksi, että sen rakenteet ovat vakaat pitkää ja raskasta työtä varten. Koiran tulee olla helposti lähestyttävä, pysyä rauhallisesti paikallaan, osoittaa itsevarmuutta ja halukkuutta vastata lähentelyihin ilman, että se välttämättä itse tekee niitä. Sen tulisi olla yleisesti ottaen rauhallinen, mutta tilanteen vaatiessa innokas ja valpas. Sen tulisi olla peloton, mutta myös hyvä lasten kanssa.
Saksanpaimenkoiran ei tulisi olla arka eikä sen tulisi reagoida hermostuneesti epätavallisiin ääniin tai näkymiin. Koira, joka on liian aggressiivinen, koska se pelkää yleisesti ihmisiä ja tapahtumia, voi olla erittäin vaarallinen. Schutzhund-urheilun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa tällaiset koirat jalostuskannasta. Koska Schutzhund-koulutus antaa omistajalle mahdollisuuden hallita koiraa, omistaja voi antaa koiran pitää enemmän hauskaa. Sen lisäksi, että Schutzhund-koulutus itsessään on koiralle mieluisaa, Schutzhund-koulutettu koira osaa miellyttää omistajiaan, mikä luo vahvemman siteen koiran ja omistajan välille.
Poliisityöhön koulutettu Schutzhund-koira
Koira, joka suoriutuu hyvin Schutzhund-työstä, on luonnollisesti erittäin hyvä ehdokas poliisityöhön. Poliisikoirilla, kuten muillakin palveluskoirilla, on oltava luonne, jossa on hyvä perusta älykkyydelle ja hyödyllisyydelle. Vähäinen määrä lisäkoulutusta tekee monista hyvin koulutetuista Schutzhund-koirista valmiita aktiiviseen poliisityöhön. Tällaiset pelottomat poliisikoirat voivat työskennellä myös lasten parissa ja väkijoukoissa ilman ohjaajansa huolta.
Pennun valitseminen Schutzhund-koiraksi
Kaiken rodun kohdalla sukutaulu on avain pennun potentiaalin tuntemiseen. Schutzhund pyörii työlinjojen ympärillä – sellaisten koirien sukupolvien ympärillä, jotka ovat osoittautuneet hyväksi ja tuottaneet samanlaisia ominaisuuksia jälkeläisilleen. Näihin ominaisuuksiin ei kuulu ainoastaan koiran fyysinen rakenne, joka on erittäin tärkeä, vaan myös sen luonne.
Valitsemalla verenperintölinjat, joista haluat pentusi, saatat tarvita neuvoja. Rotututkimuksista saadut tiedot voivat auttaa. Tietenkin on järkevää keskustella tavoitteistasi hyvämaineisten ja kokeneiden Schutzhund-ohjaajien tai -harrastajien kanssa.
Kun olet todennut, että mahdollisen emän ja isän verilinjat ovat korkealaatuisia, sinun tulisi tarkkailla vanhempia, erityisesti emää, jos se on mahdollista. Emo on päävaikuttaja nuoreen pentuun sen elämän ensimmäisten kuuden viikon ajan. Jos emä on hermostunut tai epävarma, on todennäköistä, että tämä epävarmuus siirtyy jälkeläisiin.
Jos sinulla on mahdollisuus nähdä pentue, tarkkaile pentuja yhdessä ja myös erikseen, jotta voit yrittää määrittää, mikä on paras pentu. Ilmeisiä rakenteellisia vikoja tai terveysongelmia on syytä tarkkailla.
On tärkeää, että pennulla on voimakas vaisto saaliin – pallon, lelun jne. – kyttäämiseen ja että se on myös johtaja siinä mielessä, että se kiusaa muita pentuja. Pentu ei saa osoittaa pelkoa ollessaan erossa pentutovereistaan. Sen ei pitäisi tarvita pysyä emon luona. Pennun pitäisi olla seikkailunhaluinen ja aktiivinen ja leikkiä esineillä, joita joku aitauksessa oleva henkilö näyttää sille, mutta sen pitäisi olla tarpeeksi itsenäinen ottaakseen kyseisen esineen mukaansa ja lähtiäkseen myös omille teilleen.
Juuri itsenäisyys ja itseluottamus yhdistettynä positiiviseen kontaktiin laumanjohtajan (emon, tällä hetkellä) kanssa kehittävät ne koulutettavuuden piirteet, joita tarvitset.
Pennun kasvattaminen Schutzhund-työskentelyä varten
Pennun kasvattaminen on kriittisin ajanjakso niiden ominaisuuksien kehittymiselle, joita haluat edistää. Paikallinen Schutzhund-kerhosi voi neuvoa sinua kasvavan pennun hoitamisessa ja sosiaalistamisessa.
Pentu oppii kokemuksistaan, joten haluat tarjota vain positiivisia kokemuksia. Pennulle on annettava mahdollisuus tutkia ja tutkia uusia tilanteita ja uusia ihmisiä, mutta aina ei-uhkaavalla tavalla. Muista, että tavoitteesi on kasvattaa nuoren eläimen luottamusta. Tavoitteenasi EI ole dominoida tai alistaa nuorta pentua.
Tutustuminen erilaisiin ympäristöihin on ratkaisevan tärkeää koiran yleissivistyksen kannalta ja myös sen vakuuttamiseksi, että maailma on turvallista vauhtia. Jos jokin asia vaikuttaa saavan koiran epävarmaksi, anna sille mahdollisuus tutkia sitä hitaasti, mutta älä pakota sitä väkisin.
On ehdottomasti vältettävä tilanteita, joissa toinen vanhempi tai vahvempi koira tai toinen pentu dominoisi koiraasi. Haluat myös välttää sitä, että joudut kurittamaan tai korjaamaan pentuasi ja siten heikentämään sen henkeä tai vahingoittamaan sen itseluottamusta. Voit tehdä tämän jättämällä pentua koskaan tilanteeseen, jossa se voi vahingoittaa arvoesineitäsi tai joutua vaaralliseen ahdinkoon.
Viimeinen kehittämisen osa-alue on ajokehitys. Luonnollisia käyttäytymismuotoja, joita haluat rohkaista, ovat pallolla leikkiminen, köydenveto, piilottelu, lelujen vetäminen narusta, nopea takaa-ajo, kun juokset karkuun, ja lopuksi itsensä, perheensä ja kotinsa puolustaminen. Jälkimmäinen näkyy oikeastaan vasta yhdeksän ja kahdeksantoista kuukauden iän välillä, kun pentu alkaa kypsyä haukkumalla vieraita tai tunkeilijoita.
Nuoren koiran kanssa on parempi jättää myöhemmäksi virallinen tottelevaisuuskoulutus. Pennun luonne ei ole riittävän vahva kestämään tottelevaisuuskoulutukseen liittyviä korjauksia. Hyväksyttävät käytöstavat kotona ja autossa sekä leikkikoulutus, kuten istumaan oppiminen ruokapalkkiota vastaan, johon EI liity korjauksia, on suositeltavaa. Todellinen tottelevaisuusharjoittelu tulisi aloittaa vasta sen jälkeen, kun koira on päässyt hyvään vauhtiin suojelukoulutuksessa.
Schutzhund maailmalla
Ensimmäinen Schutzhund-koe järjestettiin Saksassa vuonna 1901 korostamaan saksanpaimenkoira-rodun oikeanlaista työskentelyluonnetta ja -kykyä. Alun perin nämä koirat olivat paimenkoiria, mutta Saksan teollistuminen kannusti kasvattajia edistämään koiriensa käyttöä poliisi- ja sotilaskoirina. Kantajärjestö Verein fur Deutsche Schaferhunde (SV) huolestui siitä, että tämä johtaisi huolimattomaan jalostukseen ja ei-toivottuihin ominaisuuksiin, kuten henkiseen epävakauteen, joten se kehitti Schutzhund-kokeen.
Sen jälkeen monet muutkin maat ja työkoirajärjestöt ovat ottaneet Schutzhundin käyttöön urheilulajina ja koirien työsuorituskyvyn testinä. Kansainväliset säännöt on laadittu, ja niitä hallinnoi Verein fur Deutsche Hundesport (VDH).
Vuonna 1970 järjestettiin ensimmäinen Schutzhund-koe Yhdysvalloissa. pidettiin Kaliforniassa. Nykyään GSDCA-WDA sponsoroi kokeita eri puolilla maata ja valitsee avoimessa kilpailussa joukkueen edustamaan GSDCA:ta WUSV:n maailmanmestaruuskilpailuissa. Yli 25 maata lähettää Schutzhund-koirien maailmanmestaruuskilpailuihin Saksanpaimenkoirakerhojen maailmanliiton kilpailijajoukkueet.
Arvoa rodulle
Jokainen rekisteröity saksanpaimenkoira, joka on suorittanut Schutzhund-koiran tutkinnon, on osoittanut riittävät kyvyt käyttökoirana, jotta se kelpaa rotuarvosteluun. Rotuarvostelussa tutkitaan hyvin yksityiskohtaisesti koiran rakenne, luonne ja sukutaulu, ja se edellyttää sekä todistusta hyvistä lonkkanivelistä että riittävää suoritusta kestävyyskokeessa (AD). Rotuarvostelussa hyvin menestyneet koirat saavat Koerklasse I:n tai Koerklasse II:n. Tämä on koulutetun ja tunnustetun asiantuntijatuomarin suositus ja arvio koiran jalostuskelpoisuudesta. Koerklasse II -luokkaan luokitellut koirat soveltuvat jalostukseen ja Koerklasse I -luokkaan luokitellut koirat suositellaan jalostukseen. Seulomalla näin koiria jalostukseen soveltuvien yksilöiden valitsemiseksi Schutzhund auttaa pitämään rodun laadun erittäin korkealla tasolla. Näin ollen on erittäin suuri varmuus siitä, että Schutzhund-emojen synnyttämät ja Schutzhund-koirien siittämät pennut ovat todennäköisemmin luonteeltaan luotettavia, älykkäitä, hermostoltaan vakaita, äärimmäisen kestäviä, erittäin vahvoja ja rakenteeltaan terveitä.
Vietävätkö koirat Schutzhund-koulutusta?
Oikein koulutettuina koirat nauttivat työskentelystä, kuten jokainen Schutzhund-kilpailuihin osallistuva voi todeta. Koirien ilo työskentelystä ohjaajansa kanssa on ilmeistä.
Tuhansien vuosien ajan koirat ovat sopeutuneet palvelemaan ihmistä molempia osapuolia hyödyttävässä suhteessa. Kun koirat pystyivät liikkumaan nopeasti, metsästämään saalista ja suojelemaan laumoja ja omistajaansa, ihmiset pystyivät tarjoamaan ruokaa, suojaa ankarimmilta sääolosuhteilta ja suojaa suuremmilta saalistajilta sekä hoitamaan koiran vammoja. Koiran olemassaolon syy on palvella ihmistä.
Schutzhund-koulutus auttaa kehittämään koiran luontaiset vaistot korkealle tasolle. Itsevarmat koirat, jotka tekevät työtä, johon ne ovat hyvin koulutettuja, ovat onnellisia koiria. Hännän heiluttelu, innostuksen äänet ja voimakas vetäminen hihnassa osoittavat Schutzhund-kokeessa tarkkailijalle, kuinka paljon tyydytystä koirat löytävät tästä työstä.