Kirjoitukset: Room. 16, 1. Kor. 1
Esipuhe
Kun apostoli Paavali päättää Raamatun kristillisen opin pääteoksen, hän puhkeaa lauluun! Se on vain oikein, että hän tekee niin. Miten sinun pitäisi päättää kaikkien aikojen suurin kertomus? Käytyään läpi Jumalan pelastavan rakkauden suuret syyt kapinallisia syntisiä kohtaan, vain ylistyslaulu kelpaa.
Täydellä sydämellä ja palavalla mielellä Paavali intonoi Room. 16:25-27:n sanat: ”Nyt hänelle, jolla on valta vahvistaa teitä evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen julistuksen mukaan, sen pyhän salaisuuden paljastuksen mukaan, joka on ollut salassa kauan aikojen ajan, mutta joka nyt on paljastettu ja tehty tunnetuksi profeetallisten kirjoitusten kautta, iankaikkisen Jumalan käskyn mukaan, edistääkseen uskon kuuliaisuutta kaikkien kansojen keskuudessa – ainoalle viisaalle Jumalalle Jeesuksen Kristuksen kautta – hänelle kunnia iankaikkisesti! Aamen.”
Huomaa, että koko Roomalaiskirjeen viimeisissä lauseissa Paavali korostaa yhtä Jumalan ominaisuutta – hänen viisauttaan. Jae 27: ”ainoalle viisaalle Jumalalle, Jeesuksen Kristuksen kautta, olkoon kunnia iankaikkisesti”! Aamen.” Tavoitteeni tässä sanomassa, kuten se on ollut jokaisessa sanomassa, joka on julistettu otsikon SEEING GOD FOR WHO HE IS, on avata mielessänne ikkuna Jumalan äärettömiin avaruuksiin. Ja erityisesti tänä aamuna tavoitteeni on näyttää edessänne Jumalan viisautta, jotta näkisitte sen selvemmin ja ihailisitte Häntä voimakkaammin ja luottaisitte Häneen lujemmin ja siksi noudattaisitte Häntä johdonmukaisemmin ja iloisemmin. (Rukoile)
I. Viisaus määriteltynä
Yksi päälausuma tulee hallitsemaan seuraavia minuutteja puheessani. Kutsun teitä antamaan sen vaikuttaa ensin ajatuksiinne ja sitten Pyhän Hengen mahdollistamana myös sydämeenne. Lausuma on yksinkertainen ja syvä: Jumala on äärettömän viisas. Haluan purkaa sitä hetken aikaa, ja sitten näemme, että tuosta totuudesta virtaa näkökulmaa muokkaava, lohtua antava, ahdistusta tappava, rukousta herättävä implikaatio, joka mullistaa elämäsi, jos otat sen omaksesi.
Aloitan määritelmällä: ”Viisaus” on Raamatun mukaan ”sitä, että tietää missä tahansa tilanteessa suurimman päämäärän ja parhaan tavan saavuttaa tuo päämäärä”. (John Piperin saarna, ”Ainoan viisaan Jumalan suuri työ”, Room. 16:25-27:n pohjalta). Viisaus näkee ison kuvan, tarkennettuna, jokainen osa oikeassa suhteessa muuhun. Viisaus eroaa tiedosta. Sinulla voi olla tietoa ilman viisautta. On paljon nerokkaita hölmöjä. Mutta viisautta ei voi olla ilman tietoa, koska voidakseen erottaa parhaan tavan saavuttaa päämäärä on kyettävä integroimaan, sulauttamaan yhteen kaikenlaisia tekijöitä eri tietolähteistä ja kokemuksista.
Nyt ota tämä ominaisuus esiin ja ajattele Jumalaa. Ja kun yhdistät noita pisteitä, kuuntele psalmistin sanovan Jumalasta: ”Hänen ymmärryksensä on ääretön” (Ps. 147:5). Kuuntele Jeremian rukousta ”suurelle ja mahtavalle Jumalalle, jonka nimi on Herra Sebaot, joka on suuri neuvossaan ja mahtava teoissaan, jonka silmät ovat ihmisten poikien kaikilla teillä antaakseen kullekin hänen teittensä ja tekojensa tuloksen mukaan”. (Jeremia 32:19).
Kun Daniel kuvaili Jumalan viisautta, hän kirjoitti: ”Hän muuttaa aikoja ja vuodenaikoja, hän poistaa kuninkaita ja asettaa kuninkaita. Hän antaa viisautta viisaille ja tietoa niille, joilla on ymmärrystä. Hän paljastaa syvät ja kätketyt asiat; hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valo asuu hänen luonaan.” (Dan. 2:21-22) Mikään ei ole koskaan salaisuus Jumalalle. Hän ei ole koskaan ymmällään tai hämmentynyt tai epävarma.”
Paavali yrittää puhua Jumalan viisaudesta, ja kun hän tekee sen, se siirtyy ylistykseen: ”Voi Jumalan viisauden ja tiedon rikkauksien syvyyttä! Kuinka tutkimattomat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on koskaan ensin antanut Hänelle ja joutunut maksamaan takaisin? Sillä hänestä, hänen kauttaan ja hänelle on kaikki. Hänelle kunnia ikuisesti. Aamen.” (Room. 11:33-36)
Apostoli sanoo, että Jumalan viisaus on hyvin syvä – niin syvä, että hänen tuomionsa ovat tutkimattomia. En pääse sinne täältä käsin; se on minun yläpuolellani. Jumalan viisaus on niin syvä, että hänen tiensä ovat jäljittämättömiä. En voi seurata, mitä Hän tekee, olematta toivottoman yli ymmärrykseni. Se on niin syvää, ettei kukaan ole ollut tai voisi olla Hänen neuvonantajansa, koskaan.
Itse asiassa Jumalan viisaus on niin syvää ja niin laaja-alaista, että Hän ei kasva eikä voi kasvaa viisaudessa. Ainoa tapa, jolla Hän voisi lisääntyä viisaudessa, on se, että Jumalan mieleen tulisi jotakin sellaista, mikä ei ole jo tullut Jumalan mielestä. Mutta Room. 11:36 vaatii, että näin ei voi tapahtua: ”Sillä hänestä ja hänen kauttaan ja hänelle on kaikki.”
Jumalan toimet ovat siis aina täydellisen viisaita. Hänen viisauteensa ei tarvita tai edes ole saatavilla mitään parannuksia. Ajattele tätä: Jumala syntetisoi jatkuvasti miljardeja ja taas miljardeja tietosäikeitä, jotka on poimittu kaikilta mahdollisilta tiedon aloilta ja kokemusmaailmoista, niin että Hänellä on hallussaan kaikki olennaiset tekijät jokaisessa tilanteessa täydellisellä ja täydellisellä tietämyksellä. Hän punnitsee jatkuvasti tosiasioita, seurauksia, kustannuksia, seurauksia ja sitä, miten asia sopii hänen tarkoituksiinsa, virheettömällä taidolla, niin että se, mitä hän tekee tai tahtoo, on aina paras mahdollinen liike, joka voidaan tehdä. Ja Jumala tekee tämän koko ajan, ilman pienintäkään rasitusta ja ilman, että kovalevy kaatuu.
Ymmärtääkö kukaan maan päällä tätä? Ei todellakaan. Hän on täysin ylivoimainen. Luotammeko Häneen sen takia enemmän? No, katsotaanpa. Aion vetää Jumalan viisaudesta massiivisen johtopäätöksen, jota on haastavaa pohtia. Oletko valmis?
II. Yksi elämää muuttava seuraus Jumalan viisaudesta
”Jumalan viisaus kertoo meille, että Jumala saa aikaan parhaat mahdolliset tulokset parhailla mahdollisilla keinoilla, suurimmalle mahdolliselle ihmisjoukolle mahdollisimman pitkään.” (Charles Ryrie, siteerannut Chip Ingram teoksessa God: As He Longs For You To See Him, s. 128.) Sanotaan tämä ääneen ja punnitaan sanoja, kun ne kulkevat suustamme. (Toistetaan)
Käykää nyt juoksemassa se korttelin ympäri nykyisessä kokemuksessanne. Ottakaa se mukaanne kotiin ja katsokaa, miten se toimii. Tämä Jumalan viisauden implikaatio tarkoittaa sitä, että olipa elämäsi juuri nyt millaista tahansa, Jumala määrää olosuhteesi viisaasti ja suvereenisti tekemään sinussa, kauttasi, avioliitossasi, perheessäsi, työssäsi, todistuksessasi ja jumalanpalveluksessasi jotakin sellaista, jota ei voisi toteuttaa millään muulla tavalla.
Jos olisi olemassa parempi tapa toteuttaa nämä tarkoitukset, kokisit nuo muut olosuhteet sen sijaan, mitä koet juuri nyt. Jos olisi ystävällisempi, nopeampi ja tarkoituksenmukaisempi tapa, Jumala käyttäisi sitä. Niinpä olosuhteet, joissa olet juuri nyt, ovat juuri sitä, mitä tarvitset tällä ajanjaksolla elämässäsi.
Sallikaa minun kysyä teiltä jotakin: Muuttuisivatko asiat teidän kohdallanne, jos uskoisitte vakaasti, että elämässänne oleva ongelma, joka on painostava ja vaikea – se, jota ette ymmärrä, jota vastaan raastatte, joka saa teidät tuntemaan olonne ylivoimaiseksi ja joka saa teidät tuntemaan, että olette valmiita luovuttamaan – oli kaikkitietävän, rakastavan Isän järjestämä tai sallima, jotta se saisi aikaan parhaan mahdollisen, pisimpään kestävän lopputuloksen, joka palvelisi Hänen kirkkauttaan ja teidän hyväänne?
Voisiko sillä olla merkitystä, jos ymmärtäisit, että elämäsi ei ole Jumalan suunnitelma B tai C – että se on aina ja ainoastaan suunnitelma A, joka on suunniteltu nimenomaan sinua varten, kun elät tässä langenneessa maailmassa? Mitä jos kaikki elämässäsi olisi osa Hänen viisasta suunnitelmaansa? Mitä tapahtuisi ahdistustasollesi? Miten se vaikuttaisi luottamukseesi Jumalaan?
Vastalause!
Mutta juuri tässä kohtaa me työnnämme takaisin. ”Haluaisin mielelläni uskoa tuohon, Lloyd, mutta se ei täsmää elämässäni. Kutsutko sitä, mitä minulle on tapahtunut, parhaiksi mahdollisiksi olosuhteiksi juuri nyt? Ja se tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen! Mitä lopputulosta Jumala tavoittelee? Menetin lapseni! Poikani kuoli auto-onnettomuudessa. Myrsky vei kaiken, mitä minulla oli. Sain potkut. Mieheni hakkasi minua. Sanot, että tämä on parasta! Voin keksiä parempia tapoja päästä parempiin tuloksiin. En usko sitä!”
Ympäri tätä huonetta on olosuhteita, jotka eivät ole missään yhteydessä tähän opetukseen. Nuo olosuhteet ovat ristiriidassa sellaisten lauseiden kanssa kuin ”paras mahdollinen”, koska ne ovat kauheita, pelottavia ja tuskallisia. On kaksi asiaa, joiden kanssa haluan pyytää teitä harkitsemaan:
1. Muistakaa, että kokemuksemme Jumalan viisaudesta tulee langenneessa maailmassa.
Tämä ei ole paras kaikista mahdollisista maailmoista, vaan sellainen, joka on syntiinlankeemuksen varjossa. Koko luomakunta huokaisee ja vaivautuu syntiinlankeemuksen mahtavan järkytyksen alla, kun synti tuli tähän maailmaan ja kuolema synnin kautta. Tässä nykyisessä pahassa maailmassa Jumalan viisaus ei välttämättä suojaa hänen lapsiaan synniltä tai onnettomuuksilta eikä rankaise pahoja ihmisiä heidän synnistään. Juuri nyt hän viisaudessaan ”antaa aurinkonsa nousta pahojen ja hyvien päälle ja lähettää sateen vanhurskaiden ja vääräuskoisten päälle” (Matt. 5:45). Mutta jonain päivänä kaikki järjestyy.”
Sinulla on siitä Hänen sanansa sellaisissa kohdissa kuin Galatalaiskirjeen 6:7, jossa Raamattu sanoo: ”Älkää pettäkö itseänne.” (Älkää antako Jumalan täydellisen oikeudenmukaisuuden täydellisen toimeenpanon viivästymisen hämätä niin, että luulette Hänen päästävän jumalattomat pälkähästä): ”Jumalaa ei pilkata. Sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” Voit uskoa tämän: Jumala huolehtii siitä täydellisesti tuomiopäivänään.
2. Muista Jumalan viisaus pelastuksesi turvaamisessa.
Kaikki Jumalan suunnitelma pelastaa meidät Kristuksen kautta näytti tuomitulta epäonnistumaan. Teinityttö tallissa pienessä kirpputorikaupungissa? Puusepän poika? Ja sitten miettikää opetuslapsia, jotka Jeesus valitsi, joille hän delegoi asiansa. Ei mikään huippuluokan ryhmä.
Mutta kaikista typerin liike oli ristiinnaulitseminen. I Kor. 1:21-24 yhdistää tämän meille: ”Sillä koska maailma ei Jumalan viisauden tähden tuntenut Jumalaa viisauden kautta.” (Toisin sanoen Jumala hylkäsi mahdollisuuden pelastukseen ihmisälyn ja -viisauden avulla. Näemme hetken kuluttua, miksi). ”… Jumala oli mielistynyt pelastamaan ne, jotka uskovat, saarnatun sanoman hulluuden kautta. Sillä juutalaiset pyytävät merkkejä ja kreikkalaiset etsivät viisautta, mutta me saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille kompastuskivi ja pakanoille hulluus. Kuitenkin niille, jotka ovat kutsutut, sekä juutalaisille että kreikkalaisille, Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.”
Jumalan äärettömässä viisaudessa hän valitsi Kristuksen kautta tapahtuvan pelastuksen tien, joka näyttää meistä täysin hullulta. Kukaan maan päällä ei olisi keksinyt suunnitelmaa, johon sisältyisi Jumalan Pojan raaka murhaaminen syntisten puolesta. Kuitenkin juuri kaikkein typerimmältä näyttävällä hetkellä Jumalan viisaus voittaa. Ja hänen suurimman heikkoutensa kohdalla Jumalan voima pääsee valloilleen. Jae 25: ”sillä Jumalan tyhmyys on viisaampi kuin ihmisen viisaus, ja Jumalan heikkous on vahvempi kuin ihmisen voima.”
Jumalan kaikkiviisaassa suunnitelmassa tämä oli täydellinen tapa saavuttaa suurin päämäärä. Mikä tavoite? Siirry jakeeseen 31: ”Siksi, kuten kirjoitettu on: ’Joka kerskuu, sen on kerskuttava Herrassa’.” Tähän Hänen viisautensa tähtäsi. Jumala valitsi meidät, osti meidät, kutsui meidät ja antoi meille kaiken muun pelastukseemme liittyvän siten, että hän riisuu meiltä kaiken itsekehun ja korvaa sen kerskaamisella vain Herrassa.
Esitän tämän näkökohdan tästä syystä: Sinä ja minä emme tiedä tarpeeksi, jotta voisimme käsittää, miksi kipua ja kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta ja raakuutta tapahtuu meille tässä synnin runtelemassa maailmassa. Jobin tavoin me tulemme Jumalan luo kysymyksiemme kanssa. Loppujen lopuksi Jumala kuitenkin vain huomauttaa, että asioiden laajuudessa me emme tiedä mitään. Meidän ”paremman suunnitelmamme” ehdottaminen Jumalan auttamiseksi on kuin ehdottaisimme Einsteinille ”1 + 1”. Kun on kyse jumalallisesta viisaudesta, me emme ole olleet siellä emmekä ole tehneet sitä.
Tarvitaan aikaa ja toistuvia oppitunteja nöyryydessä, jotta pääsemme paikkaan, jossa voimme levätä Hänen viisauteensa ja luottaa Hänen suunnitelmaansa. Mutta on olemassa muutamia hengellisiä piristysruiskeita, jotka voivat auttaa meitä pääsemään sinne:
1. Viisas elämä alkaa Herran pelolla.
Prov. 9:10: ”Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhän tunteminen on ymmärrystä.” Herran pelkääminen on pohjimmiltaan tätä: Tunnistat, että Hän on Luoja, Mestarisi, kaiken Herra; Hän on pyhä ja mahtava ja määrää kaiken. Ja vastauksena alistut vapaaehtoisesti Hänelle ja Hänen suunnitelmaansa elämäsi suhteen. Ilman tätä ei ole viisautta. Se alkaa pelastuksesta. Se jatkuu kunnioittavassa nöyryydessä.
2. Viisas elämä kasvaa vastaanottamalla Jumalan sanaa.
Viisas elämä kasvaa vastaanottamalla Jumalan sanaa. Ps. 19:7 sanoo: ”Herran opetus on täydellinen, se virkistää sielua; Herran todistus on luotettava, se tekee kokemattoman viisaaksi.” Mikään ei vedä vertoja Raamatulle siinä, että se näyttää sinulle Jumalan mielen. Mitä enemmän uppoudut Jumalaan Hänen Sanansa kautta, sitä enemmän viisaus leimaa elämääsi.
3. Viisas elämä edellyttää, että pyydämme sitä nimenomaan.
James 1:5-6: ”Jos nyt joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta, joka antaa kaikille anteliaasti ja arvostelematta, niin se annetaan hänelle. Mutta hän pyytäköön uskossa epäilemättä. Sillä epäilijä on kuin aaltoileva meri, jota tuuli ajaa ja heittelee.”” Toisin sanoen, et tule Jumalan luo pyytämään toista mielipidettä. Me tulemme Jumalan luo sanoaksemme: ”Korvaa viisautesi tässä asiassa, Herra. Mitä ikinä näytätkin minulle, minä seuraan sitä.”
Johtopäätös
A.W. Tozer kirjoitti The Knowledge of the Holy -teoksessa nämä sanat Jumalan viisaudesta elämässämme: ”Aktiivinen usko siihen, että taivaallinen Isämme levittää jatkuvasti ympärillemme kaitselmuksellisia olosuhteita, jotka toimivat tämänhetkisen hyvän ja ikuisen hyvinvointimme hyväksi, tuo sielulle todellisen siunauksen. Useimmat meistä kulkevat läpi elämän rukoillen hieman, suunnitellen hieman, kamppailemalla asemista, toivoen, muttei koskaan täysin varmoina mistään, ja aina salaa peläten, että emme löydä tietä. Tämä on totuuden traagista tuhlausta eikä koskaan anna sydämelle lepoa.
”On olemassa parempi tie. Se on se, että hylkäämme oman viisautemme ja otamme sen sijaan Jumalan äärettömän viisauden… Jumala on ladannut itselleen täyden vastuun iankaikkisesta onnestamme ja on valmiina ottamaan haltuunsa elämämme johtamisen sillä hetkellä, kun käännymme uskossa Hänen puoleensa.” (A.W. Tozer, The Knowledge of the Holy, s. 63.)