– Kristillinen Hippo Regius & museo
(yksityiskohta mosaiikista Cherchellin museossa)
Voi olla, että haluat ensin tutustua tämän osion johdantosivuun tai roomalaista kaupunkia käsittelevään sivuun.
(ylhäällä) kristittyjen naapurustoa; (alhaalla) osa kristittyjen pääbasilikasta
Milanon edikti, joka vuonna 313 laillisti kristinuskon, ei merkinnyt sen kannattajien vaikeuksien loppua Pohjois-Afrikassa. Yhteisö jakaantui donatisteihin, paikallisen piispan nimen mukaan, ja niihin, jotka olivat lojaaleja viralliselle hierarkialle, jota paavi ja keisari tukivat. Monissa alueen kaupungeissa, esimerkiksi Sufetulassa, nämä kaksi yhteisöä rakensivat uskonnolliset tilansa eri kaupunginosiin.
(Pyhä) Augustinus, Hippon Regiuksen piispa, oli kiivas donatistien vastustaja, ja vuonna 411 Karthagon konsiili julisti heidän teologiset näkemyksensä harhaoppisiksi. Keisari Honorius hyväksyi konsiilin tuloksen, ja donatistien kirkot ja omaisuus takavarikoitiin.
Vuonna 1958 Erwan Marec, ranskalainen arkeologi, joka suoritti kaivauksia vuosina 1947-1963, tuli siihen tulokseen, että Augustinus pystytti muinaiskaupungin pohjoisosassa sijaitsevan suuren basilikan juhlistaakseen kristillisen yhteisön uutta yksimielisyyttä. Hän kutsui sitä rauhan basilikaksi, koska monissa kaiverruksissa luki lause Fidelis in pace (uskolliset rauhassa). Hän perusti lausuntonsa myös Cuiculissa sijaitsevaan piispa Cresconiuksen basilikaan, joka oli selvästi rakennettu kahden yhteisön yhdistämiseksi.
(vasemmalla) Paikka, jonne sarkofagit haudattiin basilikaan; (oikealla) kastekirkko
Marecin lausunnon kyseenalaistivat muut arkeologit, jotka osoittivat Augustinuksen rakentamalle basilikalle toisen paikan. Yllä esitetty on nyt ajoitettu IV vuosisadan lopulle, ennen donatismin tuomitsemista. Tässä ja monissa muissa varhaisissa kirkoissa kastealtaalle annettiin suuri merkitys; sakramentti annettiin aikuisille upottamalla julkisessa seremoniassa. Kastemaljat oli koristeltu ja katettu katoksella (ks. Sufetulan Vitalis-basilikan kastemalja).
Kirkkoon hautaamisen käytännöllä ei ollut edeltäjiä roomalaisessa käytössä, mutta siitä tuli hyvin suosittua koko kristikunnassa (ks. hautabasilika Salonassa Dalmatiassa).
Augustinuksen basilika
St. Augustinus, joka oli kääntynyt neljä vuotta aikaisemmin, vihittiin pappisvihkimykseen täällä v. 390 jKr.; täällä hän asui pappina ja piispana 35 vuotta; täällä hän myös kirjoitti ”Tunnustuksensa” ja ”Jumalan kaupungin”.pyhä Augustinus haudattiin Hipponen basilikaan. Sen jälkeen kun vandaalien vaino oli ajanut monet hänen opetuslapsistaan maanpakoon, kahden viimeisen piispan kerrotaan vieneen hänen pyhäinjäännöksensä mukanaan ja tallettaneen ne Cagliarin basilikaan, jossa ne säilyivät 223 vuotta; sitten ne siirrettiin Paviaan, ja siellä ne lepäävät tällä hetkellä katedraalissa olevassa upeassa monumentissa. Vuonna 1842 reliikkikaappi avattiin ja pyhimyksen oikea käsi irrotettiin, jotta se voitiin siirtää Boneen. Seitsemän piispan, kahdentoista papin sekä useiden munkkien ja nunnien muodostama komissio vei sen Afrikkaan suurella juhlallisuudella, ja se talletettiin sikäläiseen katedraaliin.
John Murray – Handbook for Travellers in Algeria and Tunis – 1895
Heti kun kallisarvoinen pyhäinjäännös oli saapunut Annabaan/Boneen, katsottiin, että sille olisi rakennettava mahtava kirkko. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1881, ja ne valmistuivat vuonna 1900. Rakennuksen suunnitteli Joseph Pougnet, ranskalainen pappi ja arkkitehti, tuntemattomaan tyyliin.
Musée d’Hippone: patsaat: (vasemmalla) ehkä jokijumala; (keskellä) ehkä roomalainen keisari kuvattuna sankarina/jumalana, samankaltainen kuin Pergestä peräisin oleva patsas; (oikealla) pronssinen pokaali
Arkeologisella alueella sijaitsevassa museossa on useita hienoja patsaita, jotka koristivat Forumia, kylpylöitä ja Hippo Regiuksen yksityistaloja. Ne kaikki kuvastavat tunnettuja malleja, ja ne on todennäköisesti tuotu maahan, vaikka joissakin tapauksissa niiden marmorin analyysi osoittaa, että ne on valmistettu paikallisesti.
Museon mielenkiintoisin näyttelyesine mosaiikkien lisäksi on foorumilta löydetty pronssinen pokaali, jolla todennäköisesti juhlistettiin Julius Caesarin voittoa Tapsuksessa Monastirin lähellä Tunisiassa Pompeiuksen kannattajia vastaan vuonna 46 eaa. Jälkimmäisiä johti Metellus Scipio, Pompeiuksen appiukko, joka perinteen mukaan teki itsemurhan Hippo Regiuksessa, samaan tapaan kuin hänen puolueensa toinen johtaja Cato nuorempi teki Utikassa.
Vastatuuli ajoi hänet takaisin Afrikan rannikolle ja hän näki laivansa vihollisen vallassa. Siksi hän lävisti ruumiinsa miekalla, ja kun he kysyivät, missä komentaja oli, hän vastasi: Hän vastasi: ”Kaikki on hyvin komentajan kanssa.”
Seneca – Epistulae Morales – XXIV – käännös Richard M. Gummere
Musée d’Hippone: Neljän Nereidin mosaiikki Villa du Procurateurista, Karthagon Rooman prokonsulin legaatin Q. Allius Maximuksen residenssistä; yksityiskohta on nähtävissä esittelysivulla
Ensimmäisten kaivausten aikana 1800-luvulla tunnistettiin talo, jonka salia koristivat hienot lattiamosaiikit, mutta löytöä ei seurattu, ja lopulta arveltiin, että se oli kadonnut uusien nykyaikaisten rakennusten tai rautatien alle. Sen löysi uudelleen vuonna 1958 Erwan Marec, joka varmisti, ettei mosaiikki kadonnut toista kertaa.
Musée d’Hippone: Mosaiikki viinirypäleitä korjaavista kuppiloista
Tämä mosaiikki poikkeaa perinteisestä kuviosta, jossa viiniköynnökset saavat alkunsa kohtauksen kulmissa olevasta neljästä kantharosta, kuten El-Djem-museon mosaiikissa. Tässä maljakot ovat neljän sivun keskellä, ja niiden viiniköynnökset muodostavat eräänlaisen jättimäisen jousen. Kohtausta kansoittaa kaksitoista kupidoa, jotka ovat kiireisinä keräämässä viinirypäleitä.
Musée d’Hippone: Mosaic of the Grape Harvesting Cupids (central section)
Varhaiskristityt ottivat kanttarellit käyttöönsä elämän symbolina, ja viinirypäleiden sadonkorjuu jatkui suosittuna koristekuviona kristillisissä rakennuksissa, kuten S. Costanzassa Roomassa.
Kardinaalit ovat valinneet minut, yksinkertaisen, nöyrän työntekijän Herran viinitarhassa, näin paavi Benedictus XVI kuvaili itseään ensimmäisessä julkisessa esiintymisessään 19. huhtikuuta 2005.
Musée d’Hippone: Kalastuksen mosaiikit Villa du Front de Meristä: (ylhäällä) kalastustoimintaa; (alhaalla) Hippo Regiuksen rakennuksia
Kalastustoimintaa kuvaavat mosaiikit olivat toinen suosittu aihe; ne antavat mielenkiintoista tietoa siitä, miten kalaa pyydettiin; hyvin usein kalamiehinä kuvattiin Kupideja (kuten Leptis Magnassa) tai lapsia (kuten Antiokiassa). Tässä mosaiikissa sen sijaan ruskettuneet kalastajat on kuvattu realistisesti; lisäksi he eivät kalasta yleisessä meressä, vaan Hippo Regiuksen meressä, jonka muistomerkit on kuvattu tarkasti, vaikkakin irrallaan.
Musée d’Hippone: Metsästysmosaiikki
Hippo Regiuksesta löydetty näyttävin mosaiikki kuvaa sarjaa metsästyskohtauksia oliivi- ja palmumaisemassa. Metsästys on hyvin erikoinen, koska siinä pyritään pyydystämään villieläimiä elävinä. Tämä toiminta oli tärkeä taloudellinen resurssi alueelle, koska eläimet kuljetettiin Karthagoon, Roomaan ja muihin valtakunnan suuriin kaupunkeihin amfiteattereissa pidettäviä venaatioita varten. Nämä taistelut saattoivat olla kahden eläimen tai eläimen ja gladiaattorin välisiä.
Musée d’Hippone: Metsästyksen mosaiikki: kohtaus, joka kuvaa villieläinten pyydystämistekniikkaa
Keskuskohtauksessa näytetään, miten leijonat ja leopardit pyydystettiin elävinä. Luonnonvaraiset eläimet houkuteltiin määrätylle paikalle syötiksi tarjotulla karjalla, minkä jälkeen metsästäjät soihtujen kanssa pelottelivat niitä ja pakottivat ne kohti verkkoja, joissa ne lopulta vangittiin. Erittäin suuri mosaiikki Villa del Casalessa Sisiliassa esittää tämän tuottoisan kaupan toisen vaiheen: eläinten kuljettamisen lopulliseen määränpäähänsä.
Musée d’Hippone: Mosaic of the Hunt: yksityiskohtia: (vasemmalla) villiaasin pyydystäminen (ratsumies tuo mieleen Colonna Traianan maurien ratsumiehet); (oikealla) musta palvelija valmistelemassa ateriaa
Sivun taustakuvana käytetyssä kuvassa on hautakiven reliefi, joka esittää maanviljelijää.
Paluu kaupunkiin tai muutto:
Esittelysivu
Icosium (Algiers)
Tipasa
Lol tai Caesarea Mauretaniae (Cherchell)
Cuicul (Djemila)
Thamugadi (Timgad)
Lambaesis
Cirta tai Constantina
Castellum Tidditanorum (Tiddis)
Algierin arkeologinen museo
Kastellum Tidditanorum (Tiddis)
Algierin arkeologinen museo