EtymologiaEdit
Tolkienin omassa, lähettämättömässä kirjeessä olevassa selostuksessa annetaan sekä Rohanin fiktiivinen että todellinen etymologia:
Rohanin todetaan (III 391, 394) olevan Rochandin myöhempi pehmennetty muoto. Se on johdettu Elvish *rokkō ’nopea hevonen ratsastusta varten’ (Q. rokko, S. roch) + suffiksista, joka esiintyy usein maiden nimissä. …Rohan on kuuluisa nimi Bretagnesta, jota kantoi muinainen ylpeä ja mahtava suku. Olin tietoinen tästä, ja pidin sen muodosta; mutta olin myös (kauan ennen) keksinyt haltian hevos-sanan, ja näin, miten Rohan voitaisiin sovittaa kielelliseen tilanteeseen myöhäisenä Sindarin-nimenä Markista (jota aiemmin kutsuttiin nimellä Calenarðon ’(suuri) vihreä alue’) sen jälkeen, kun hevosmiehet olivat valloittaneet sen. Mikään Bretagnen historiassa ei tuo valoa Éorlingasiin. …
MaantiedeEdit
Tolkienin Keski-Maassa Rohan on sisämaan valtakunta. Sen maaseutu kuvataan laidunten ja rehevän korkeiden niittyjen maaksi, joka on usein tuulen pyyhkäisemää. Niityillä on ”monia kätkettyjä lammikoita ja laajoja hehtaarialueita ruohoja kastelevien märkien ja petollisten soiden yläpuolella aaltoilevaa saraikkoa”. Karen Wynn Fonstad laski Rohanin pinta-alaksi 52 763 neliömailia (136 656 km²) (hieman suurempi kuin Englanti).
RajojaMuokkaa
Rohan rajoittuu pohjoisessa Fangornin metsään, joka on Puuparran johtamien Entsien (puujättiläisten) kotiseutu, ja suureen Anduin-jokeen, jota Rohirrim kutsuu Langfloodiksi. Koillisessa ovat Emyn Muilin muurit. Sormussodan jälkeen valtakuntaa laajennetaan pohjoiseen Limlightin yli Lothlórienin rajoille. Idässä ovat Entwash-joen ja Meringinvirran suuaukot, jotka erottivat Rohanin gondorilaisesta Anórienin maakunnasta, jonka Rohirrimit tuntevat nimellä Sunlending. Etelässä sijaitsevat Valkoiset vuoret (Ered Nimrais). Lännessä ovat Adorn- ja Isen-joet, joilla Rohan rajoittuu Dunlendingien maahan. Luoteessa, aivan Sumuvuorten eteläkärjen alapuolella, sijaitsee Isenpihan muurien ympäröimä muinainen Orthancin torni; Sormuksen sodan aikaan se oli joutunut pahan velhon Sarumanin haltuun. Alue länsirajalla, jossa Sumuvuoret ja Valkoiset vuoret lähestyivät toisiaan, tunnetaan Rohanin aukkona.
PääkaupunkiEdit
Rohanin pääkaupunki on linnoitettu Edorasin kaupunki, joka sijaitsee kukkulalla Valkoisten vuorten laaksossa. ”Edoras” on vanhaa englantia ja tarkoittaa ”aitauksia”. Edorasin kaupungin rakennutti Rohanin toinen kuningas, Eorl Nuoren poika Brego. Kukkula, jolle Edoras on rakennettu, sijaitsee Harrowdalen laakson suulla. Snowbourn-joki virtaa kaupungin ohi matkallaan itään kohti Entwashia. Kaupunkia suojaa korkea puumuuri.
Meduseld, Rohanin kuninkaiden kultainen sali, sijaitsee kaupungin keskustassa kukkulan huipulla. ”Meduseld”, vanhaa englantia ”mead hall”, on tarkoitettu käännökseksi tuntemattomasta rohiiriläisestä sanasta, jolla on sama merkitys. Meduseld perustuu Beowulfissa esiintyvään Heorotin soppasaliin; se on suuri sali, jossa on nokinen katto ja joka näyttää kaukaa katsottuna kultaiselta. Seinät on koristeltu runsaasti Rohirrimien historiaa ja legendoja kuvaavilla seinävaatekankailla, ja se toimii kuninkaan ja hänen sukulaistensa asuintalona, kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa kokoussalina sekä seremonioiden ja juhlien kokoontumissalina. Meduseldissä Aragorn, Gimli, Legolas ja Gandalf tapaavat kuningas Théodenin. Legolas kuvailee Meduseldiä repliikillä, joka kääntää suoraan Beowulfin repliikin: ”Sen valo loistaa kauas yli maan”, joka edustaa líxte se léoma ofer landa fela. Sali kuvataan anakronistisesti siten, että siinä on sälekaihtimet savun poistamiseksi, mikä on peräisin William Morrisin vuonna 1889 ilmestyneestä teoksesta The House of the Wolfings.
Muut asutuksetEdit
Edorasista ylävirtaan, syvemmällä Harrowdalessa, sijaitsevat Upbournin ja Underharrow’n kylät. Dunharrow’n (vanhasta englanninkielestä Dûnhaerg, ”pakanallinen fane kukkulan rinteellä”) kärjessä on Firienfeldin turvapaikka Valkoisilla vuorilla. Aldburg, Eastfoldin pääkaupunki, on Eorl Nuoren alkuperäinen asuinpaikka. Hornburg, läntistä aluetta vartioiva suuri linnoitus, sijaitsee Helm’s Deepissä, laaksossa Valkovuoren vuoristossa.
AlueetEdit
Rohanin kuningaskunta, jota kutsutaan myös nimellä Merkki, on jaettu ensisijaisesti kahteen alueeseen, Itämarkkiin ja Länsimarkkiin. Niitä kumpaakin johtaa valtakunnan marsalkka. Rohanin pääkaupunki Edoras sijaitsee pienellä mutta väkirikkaalla alueella valtakunnan keskellä etelässä, Foldeissa. Aikaisemmassa käsitteessä Rohanin pääkaupunkialuetta kutsuttiin Kuninkaan maiksi, joista Folde oli Edorasin kaakkoispuolella sijaitseva osa-alue. Folden pohjoispuolella East-markin ja West-markin välinen raja kulkee Snowbourn-jokea ja Entwashia pitkin. Suurin osa Rohanin muusta väestöstä on levittäytynyt Valkovuorten juurelle molempiin suuntiin Foldeista. West-markissa Westfold ulottuu vuoria pitkin Helm’s Deepiin (Westfoldin puolustuskeskus) ja Rohanin rotkoon. Rohanin rotkon takana sijaitsee West Marches, joka on valtakunnan läntinen raja-alue. Eastfold ulottuu Valkovuoria pitkin vastakkaiseen suuntaan (ja oli siten osa Itämarkkua). Se rajoittuu pohjoisessa Entwashiin. Sen itäistä rajamaata kutsutaan Fenmarchiksi; sen takana on Gondorin kuningaskunta.
Rohanin keskusta on laaja tasanko, jonka Entwash jakaa Itä-Emnetiin ja Länsi-Emnetiin. Nämä alueet jakautuivat vastaavasti Itä- ja Länsimarkkiin. Rohanin pohjoisin ja vähiten asuttu alue on Wold. Vielä pohjoisempana sijaitseva Celebrantin kenttä (nimetty Hopeajoen synonyymin mukaan) liitetään Rohaniin Sormuksen sodan jälkeen.
KulttuuriMuokkaa
PeopleEdit
Gondorin dúnedainit ja Rohirrimit ovat kaukaisia sukulaisia, sillä he polveutuvat samasta paikasta. Toisin kuin Gondorin asukkaat, jotka kuvataan valaistuneina ja korkeasti sivistyneinä, Rohirrimien esitetään olevan alemmalla valaistumisen tasolla.
Nimet ja monet Rohirrim-kulttuurin yksityiskohdat ovat peräisin germaanisista kulttuureista, erityisesti anglosaksista ja heidän vanhan englannin kielestään, jota kohtaan Tolkien tunsi voimakasta kiintymystä. Normannien ratsuväki kukisti anglosaksisen Englannin Hastingsin taistelussa, ja jotkut Tolkien-tutkijat ovat spekuloineet, että Rohirrimit ovat Tolkienin toivomusversio anglosaksisesta yhteiskunnasta, jossa oli säilynyt ”ratsastajakulttuuri” ja joka olisi pystynyt vastustamaan tällaista hyökkäystä. Tolkien-tutkija Tom Shippey huomauttaa, että Tolkien johdatti Éorlin talon tunnuksen, ”valkoisen hevosen vihreällä”, Uffingtonin valkoisesta hevosesta, joka on kaiverrettu ruohikkoon Englannin chalk downsilla.
Vaikka Tolkien esittää Rohirrimit anglosaksisella kulttuurilla ja kielellä, heidän esi-isilleen annetaan goottilaisia piirteitä. Rhovanionin kuninkaallisen suvun (Rohirrimien esi-isien) nimissä on sellaisia goottilaista alkuperää olevia nimiä kuin Vidugavia, Vidumavi ja Vinitharya. Erityisesti Vidugaviaa on pidetty synonyyminä Vitigesille, joka oli Pohjanmaan kuningas Italiassa vuosina 536-540. Tolkien näki tässä rinnakkaisuuden vanhan englannin ja goottilaisuuden reaalimaailman suhteeseen.
Vastauksena kyselyyn vaatetustyyleistä Keski-Maassa Tolkien kirjoitti:
Rohirrimit eivät olleet ”keskiaikaisia” meidän merkityksessämme. Bayeux’n gobeliinin (Englannissa tehty) tyylit sopivat heille riittävän hyvin, jos muistetaan, että sellaiset tennisverkot, joita sotilailla näyttää olevan, ovat vain kömpelö konventionaalinen merkki pienten renkaiden ketjupanssarille.
Hevoset ja sodankäyntiEdit
Rohanin armeijat olivat suurelta osin ratsumiehiä. Taktinen perusyksikkö oli éored, vanhaa englantia ”ratsuväen yksikkö, joukko”, jonka nimellinen vahvuus Sormuksen sodan aikaan oli 120 ratsastajaa.
Sodan aikana jokainen kyvykäs mies oli velvollinen liittymään Rohanin Musteriin. Rohan oli Éorlin valalla velvoitettu auttamaan Gondoria vaaran aikana, ja tämä pyysi heidän apuaan antamalla Punaisen nuolen. Tällä on historiallinen esiaste vanhassa englantilaisessa runossa Elene, jossa Konstantin Suuri kutsui ratsastavien visigoottien armeijan avukseen hunneja vastaan lähettämällä nuolen ”sodan merkiksi”. Gondor saattoi myös kutsua Rohirrimit apuun sytyttämällä Gondorin varoitusmajakat, seitsemän (Sormuksen herra -elokuvassa kolmetoista) merkkitulta pitkin Valkoisia vuoria Minas Tirithistä Rohanin rajalle: Amon Dîn, Eilenach, Nardol, Erelas, Min-Rimmon, Calenhad ja Halifirien.
Sormuksen sodan alkaessa täysimittainen Muster olisi ollut yli 12 000 ratsastajaa. Rohirrimien hevosten joukossa olivat kuuluisat mearat, jaloimmat ja nopeimmat hevoset, jotka ovat koskaan kulkeneet Ardassa. Ne saivat nimensä läheisestä yhteydestä hevosiin sekä sodassa että rauhassa. Rohirrim (tai oikeammin Rochirrim) on Sindarinin kielessä ”hevosherroja”, ja Rohan (tai Rochand) tarkoittaa ”hevosherrojen maata”.
LanguageEdit
Tolkien kutsui kieltä yleensä yksinkertaisesti ”Rohanin kieleksi” tai ”Rohirrimien kieleksi”. Adjektiivimuoto ”rohiiriläinen” on yleinen; Tolkien käytti kerran myös sanaa ”rohanilainen”. Kuten monet ihmisten kielet, se on sukua adûnaicille, númenórealaisten kielelle, ja siten westronille tai yleiskielelle.
Rohirrimit kutsuivat kotimaataan Riddermarkiksi, joka on Tolkienin modernisoima muunnos vanhasta englanninkielestä Riddena-mearc, joka Sormusten herra -teoksen hakemiston mukaan tarkoittaa ”ritarien rajamaata”; myös Éo-marc, Hevosmerkki, tai yksinkertaisesti Mark. He kutsuvat itseään Éorlingasiksi, Éorlin pojiksi. Tolkien esitti Rohanin ratsastajien kielen, Rohirricin, vanhan englannin Mercian-murteeksi. Jopa nykyenglanniksi painetuissa sanoissa ja lausekkeissa näkyi vahva vanhan englannin vaikutus. Tämä ratkaisu tuli Tolkienille mieleen, kun hän etsi selitystä Hobitissa jo julkaistuille Edda-kääpiöiden nimille. Tolkien, filologi, joka oli erityisen kiinnostunut germaanisista kielistä, esitti, että vanhan englannin nimet ja fraasit oli käännetty rohiirikielestä, aivan kuten Konnunmaassa käytetty englanti oli oletettavasti käännetty Keski-Maan westronista eli yleiskielestä. Esimerkkejä ovat éored ja mearas. Ratsastajien nimet Isenpihan ovelasti rakennetulle tornille, Orthancille, ja Entsille, Fangornin metsän puujättiläisille, ovat samalla tavoin vanhaa englantia, ja molemmat löytyvät runon The Ruin runosta lauseesta orþanc enta geweorc, ”ovelien jättiläisten teko”, vaikka Shippey esittääkin, että Tolkien on saattanut haluta lukea lauseen myös ”Orthanciksi, Entin linnoitukseksi”.
Kahdessa tornissa, luvussa 6, Rohanin ratsastajat esittelee ennen kuin heidät nähdään, Aragorn, joka laulaa Rohirrim-kielellä sanoja ”hitaalla kielellä, joka on tuntematon haltialle ja kääpiölle”, lai, jonka Legolas aistii ”olevan kuormitettu kuolevaisten ihmisten surulla”. Laulu on nimeltään Rohirrimien valitus. Saadakseen aikaan kaikuvan tunteen kadonneesta menneisyydestä, nyt jo legendaarisesta ajasta, jolloin Hevosherrojen ja Gondorin valtakunnan välillä vallitsi rauhanomainen liitto, Tolkien muokkasi lyhyen Ubi sunt (”Missä he ovat?”) -kohdan vanhasta englantilaisesta runosta Vaeltaja.
The Wanderer 92-96 |
The Wanderer in moderni englanti |
Lament of the Rohirrim by J. R. R. Tolkien |
---|---|---|
Hwær cwom mearg? Hwær cwom mago? Hwær cwom maþþumgyfa? Hwær cwom symbla gesetu? Hwær sindon seledreamas? Eala beorht bune! Eala byrnwiga! Eala þeodnes þrym! Hu seo þrag gewat, genap under nihthelm, swa heo no wære. |
Missä on hevonen? Missä ratsastaja? Missä aarteen antaja? Missä ovat paikat juhlissa? Missä ovat juhlat salissa? Voi kirkas malja! Voi postimerkillä varustettu soturi! Voi ruhtinaan loistoa! Kuinka se aika on mennyt ohi, tummana yön peitossa, niinkuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. |
Missä nyt hevonen ja ratsastaja? Missä on torvi, joka puhalsi? Missä on kypärä ja huppu, ja kirkas tukka hulmuava? Missä on käsi harpun kielellä, ja punainen tuli hehkuva? Missä on kevät ja sadonkorjuu ja korkea viljan kasvu? Ne ovat menneet ohi kuin sade vuorella, kuin tuuli niityllä; Päivät ovat laskeneet lännessä kukkuloiden takana varjoon. Kuka keräisi palavan kuolleen puun savun? Vai näkisitkö, kuinka virtaavat vuodet mereltä palaavat? |
”Näin puhui eräs unohdettu runoilija kauan sitten Rohanissa, muistellen, kuinka pitkä ja kaunis oli Eorl nuorukainen, joka ratsasti Pohjolasta alas”, Aragorn selittää laulettuaan Valitusvirren.
HistoriaEdit
VarhaishistoriaEdit
Kolmannen Aikakauden 13. vuosisadalla Gondorin kuninkaat solmivat läheisiä liittolaisuuksia Rhovanionin Pohjoismiesten kanssa, kansan, jonka sanotaan Taru sormusten herrasta muistuttavan Kolmea Ihmiskuntaa (myöhemmin Dúnedain) ensimmäiseltä Aikakaudelta. 2000-luvulla näiden pohjoismiesten jäännösheimo, Éothéod, muutti Anduinin laaksoista Mirkwoodin luoteispuolelle kiistellen kääpiöiden kanssa Scatha-lohikäärmeen aarrekätköstä.
Vuonna 2509 Gondorin hovimestari Cirion kutsui Éothéodin apuun torjumaan ihmisten hyökkäystä Rhûnista ja örkkien hyökkäystä Mordorista. Éothéodin herra Eorl Nuori vastasi kutsuun ja saapui yllättäen ratkaisevaan taisteluun Celebrantin kentällä, jossa örkkiarmeija kukistui. Palkkioksi Éorl sai Gondorin maakunnan Calenardhonin (lukuun ottamatta Isengårdia).
Rohanin kuningaskuntaEdit
Eorl Nuorukainen perusti Rohanin kuningaskunnan entiseen Calenardhoniin; kuninkaallinen suku tunnettiin nimellä Eorlin talo. Ensimmäinen kuningaslinja kesti 249 vuotta, kunnes yhdeksäs kuningas Helm Hammerhand kuoli. Hänen poikansa oli tapettu aiemmin, ja hänen veljenpoikansa Fréaláf Hildeson aloitti toisen kuningaslinjan, joka kesti Kolmannen aikakauden loppuun asti. Nämä kaksi kuningaslinjaa on haudattu kahteen riviin hautakumpuja Edorasin kuninkaallisen salin alapuolelle.
Vuonna 2758 Rohaniin tunkeutuivat Dunlendingit Wulfin, Frecan pojan, johdolla, joka oli Dunlandin ja Rohanin veren sekoitusta. Kuningas, Helm Hammerhand, pakeni Hornburgiin, kunnes apu Gondorista ja Dunharrowista saapui vuotta myöhemmin. Pian tämän jälkeen Saruman otti Isenpihan haltuunsa, ja hänet toivotettiin tervetulleeksi liittolaiseksi.
Sormuksen sotaEdit
Saruman käytti vaikutusvaltaansa petturi Grima Wormtongue’n kautta heikentääkseen Théodenia. Sen jälkeen Saruman aloitti hyökkäyksen Rohaniin ja voitti alkutaistelut Isenin vuonoilla, jolloin hän tappoi Théodenin pojan, Théodredin. Saruman kukistui Hornburgin taistelussa, jossa puumaiset Huornit tulivat Fangornin metsästä Rohirrimien avuksi.
Théoden ratsasti sitten armeijansa kanssa Minas Tirithiin, auttoi murtamaan sen piirityksen Pelennorin kenttien taistelussa ja tappoi Haradrimien johtajan, mutta kuoli hevosensa kaatuessa. Hänen seuraajakseen tuli hänen veljenpoikansa Éomer. Hänen veljentyttärensä Éowyn tappoi Nazgûlin herran.
Éomer ratsasti Gondorin armeijan mukana Mordorin Mustalle Portille ja osallistui Morannonin taisteluun Sauronin joukkoja vastaan; Hallitsijasormuksen tuhoaminen päätti taistelun ja sodan. Éowyn avioitui Ithilienin prinssin Faramirin kanssa.