Yhteenveto
Vuonna 2019 EM-DAT-tietokantaan kirjattiin 396 luonnonkatastrofia, joissa kuoli 11 755 ihmistä, 95 miljoonaa ihmistä kärsi katastrofeista ja 103 miljardin Yhdysvaltain dollarin taloudelliset menetykset kaikkialla maailmassa. Taakka ei jakautunut tasaisesti, sillä Aasiassa vaikutukset olivat suurimmat, ja sen osuus katastrofitapahtumista oli 40 %, kuolemantapauksista 45 % ja vahinkojen kokonaismäärästä 74 %. Intia kärsi eniten, ja siellä kuoli lähes 20 prosenttia kaikista kuolemantapauksista ja 24,5 prosenttia kaikista uhreista. Tulvat olivat kuolettavin katastrofityyppi, ja niiden osuus kuolemantapauksista oli 43,5 prosenttia. Seuraavina tulivat äärimmäiset lämpötilat, joiden osuus oli 25 prosenttia (lähinnä Euroopan helleaaltojen vuoksi), ja myrskyt, joiden osuus oli 21,5 prosenttia. Myrskyt vaikuttivat suurimpaan määrään ihmisiä, 35 % kaikista katastrofeista, ja seuraavina tulivat tulvat 33 %:lla ja kuivuus 31 %:lla.
Vertailtaessa edelliseen vuosikymmeneen (2009-2018) vuonna 2019 oli enemmän katastrofeja verrattuna vuotuiseen keskiarvoon, 343 tapahtumaa, vähemmän kuolemantapauksia verrattuna vuotuiseen keskiarvoon, 45 212 kuolemantapausta, vähemmän katastrofien kohteeksi joutuneita ihmisiä verrattuna vuotuiseen keskiarvoon, 184,7 miljoonaa ihmistä, ja alhaisemmat taloudelliset menetykset verrattuna vuotuiseen keskiarvoon, 176 miljardia dollaria. Vaikutusten väheneminen johtuu siitä, että massiiviset katastrofitapahtumat, kuten Haitin maanjäristys vuonna 2010 (222 500 kuolonuhria), Intian kuivuus vuosina 2015 /2016 (330 miljoonaa ihmistä kärsi katastrofista) ja Japanin maanjäristys ja tsunami vuonna 2011 (210 miljardin dollarin vahingot), puuttuivat.
Kuolemaan johtaneet tapahtumat, jotka kirjattiin vuonna 2019, olivat kesäisiä helleaaltoja, jotka koettelivat Eurooppaa, tarkemmin sanottuna Ranskaa,
Belgiaa ja Alankomaita, ja joissa kuoli yhteensä yli 2 500 ihmistä.2 Kansallinen valtameri- ja ilmakehävirasto (NOAA) luokitteli vuoden 2019 kaikkien aikojen toiseksi lämpimimmäksi vuodeksi.
Lämpötilaennätyksiä rikottiin myös yksittäisten maiden tasolla: Belgiassa ja Alankomaissa mitattiin ensimmäistä kertaa yli 40 °C:n lämpötilat. Yleisesti ottaen helleaaltojen vaikutuksia aliarvioidaan edelleen törkeästi. Tämä johtuu pääasiassa aliraportoinnista kehitysmaissa, joissa lämpötilat ylittävät usein huomattavasti eurooppalaiset arvot ja joissa paikallisella väestöllä on rajalliset mahdollisuudet suojautua helleaalloille altistumiselta.
Seuraavana kuolettavimpana tapahtumana oli heinäkuusta lokakuuhun kestäneiden runsaiden monsuunisateiden aiheuttama tulva Intiassa, joka koetteli 13 osavaltiota (etupäässä pohjoisessa) ja aiheutti lähes 2 000 kuolonuhria. Kaksi myrskyä olivat seuraavaksi kuolettavimmat: sykloni Idai vaikutti Keski-Mosambikiin ja Zimbabween (maaliskuussa) ja aiheutti yli 1200 kuolonuhria/menehtynyttä; ja Dorian-myrsky vaikutti Yhdysvaltoihin ja Bahamalle syyskuussa ja aiheutti ainakin 358 kuolonuhria/menehtynyttä. Tänä vuonna kirjattiin yli kaksi kertaa enemmän tulvia (194) kuin myrskyjä (91), ja molemmat tyypit vaikuttivat lähes 64 miljoonaan ihmiseen maailmanlaajuisesti. Myrskyt vaikuttivat vuonna 2019 erityisesti Afrikan mantereeseen: 11 kirjattua tapahtumaa aiheutti yhteensä 1300 kuolemantapausta ja vaikutti yli 4,5 miljoonaan ihmiseen. Kuukausi Idai-syklonin jälkeen Mosambikiin iski pohjoisessa toinen sykloni, Kenneth, jota pidetään voimakkaimpana Afrikan mantereelle koskaan iskeneenä syklonina.
Sykloni Kennethin virallinen kuolonuhrien määrä oli onneksi paljon pienempi kuin Idain, sillä vain 45 kuolonuhria ilmoitettiin.
Sykloni jätti kuitenkin lähes 400 000 ihmistä humanitaarisen avun tarpeeseen maassa, joka yhä kamppailee edellisen katastrofin jäljiltä.
Tappavin geofysikaalinen tapahtuma oli Albaniaa marraskuussa koetellut maanjäristys, jossa kuoli 51 ihmistä.
Vuonna 2019 sattui vain yksi kuolemaan johtanut tulivuorenpurkaus, nimittäin Valkoisen saaren purkaus Uudessa-Seelannissa joulukuussa. Tätä tapahtumaa käsiteltiin laajasti tiedotusvälineissä.
Vuotta leimasivat myös suuret maastopalot eri puolilla maailmaa, jotka herättivät yleisön huomion. Kokonaisvahinkojen ja taloudellisten kustannusten pitäisi nousta 30 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuonna 2019.
Tämä arvio todennäköisesti muuttuu tulevaisuudessa, kun tarkemmat tiedot tarkoista vaikutuksista saadaan. Vuonna 2019 syttyi ainakin 14 maastopaloa, joista tärkeimmät olivat:
– Kalifornia/USA (Kincade-, Saddleridge- ja Sandalwood-palot, lokakuu), joiden inhimillisten vaikutusten raportoitiin olevan vähäisiä, mutta joiden kokonaisvahinkojen arvioitiin olevan 1,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria;
– Monen maan kattava tapahtuma Etelä-Amerikassa/Amazoniassa,
– Etelä-Amerikassa/Amazoniassa,
– jonka inhimillisistä vaikutuksista ja aiheuttajatekijöistä (sekä inhimillisistä että luonnollisista syistä johtuvista tekijöistä) on varsin vaikea saada realistisia lukuja.
– Australia (syyskuusta 2019 helmikuuhun 2020): Nämä pitkään jatkuneet maastopalot johtivat 32 kuolemantapaukseen, polttivat yli 6 miljoonaa hehtaaria metsää ja pusikkoa, tappoivat lähes 500 miljoonaa eläintä, tuhosivat tuhansia koteja ja pakottivat satojatuhansia ihmisiä evakkoon.
Kaiken kaikkiaan vuoden merkittävimpiin piirteisiin kuuluivat: suuret, vakavat ja pitkäkestoiset maastopalot, jotka herättivät kansainvälistä huomiota ja joilla oli dramaattisia vaikutuksia ympäristöön, vaikka inhimilliset vaikutukset eivät olleetkaan yhtä vakavia kuin aiempina vuosina, sekä useat helleaallot kesäaikaan, jolloin useissa Euroopan maissa oli ennätyslämpötilat.