Regularisaatio (kielitiede)

Tämä artikkeli perustuu suurelta osin tai kokonaan yhteen lähteeseen. Aiheeseen liittyvää keskustelua löytyy keskustelusivulta. Auta parantamaan tätä artikkelia esittämällä viittauksia lisälähteisiin.
Lähteiden etsiminen: ”Regularization” kielitiede – uutiset – sanomalehdet – kirjat – scholar – JSTOR (syyskuu 2011)

Regularisaatio on kielen omaksumisessa, kielen kehityksessä ja kielen muutoksessa havaittava kielellinen ilmiö, jolle on tyypillistä epäsäännöllisten muotojen korvautuminen säännönmukaisilla morfologiassa tai syntaksissa. Esimerkkeinä voidaan mainita lapsen puheessa esiintyvä ”hanhi” sanan ”hanhi” sijasta ja keskieurooppalaisen ”lehmän” monikkomuodon ”kine” korvaaminen sanalla ”lehmät”. Säännöstely on yleinen prosessi luonnollisissa kielissä; säännönmukaistetut muodot voivat korvata lainasanamuotoja (kuten ”cows” ja ”kine”) tai olla niiden rinnalla (kuten ”formulae” ja ”formulas” tai ”hepatitides” ja ”hepatitises”).

Virheellistä säännönmukaistamista kutsutaan myös ylisäännöstelyksi. Ylisäännöstelyssä säännönmukaisia tapoja muuttaa tai yhdistää sanoja sovelletaan virheellisesti sanoihin, jotka vaativat epäsäännöllisiä muutoksia tai yhteyksiä. Se on normaali ilmiö, joka havaitaan aloittelevien ja keskitason kielenoppijoiden kielessä, olivatpa he sitten äidinkielisiä lapsia tai vieraskielisiä aikuisia. Koska useimmissa luonnollisissa kielissä on jonkin verran epäsäännöllisiä muotoja, ylisäännöllisyyden ylittäminen on osa niiden hallintaa. Yleensä oppijoiden aivot siirtyvät ylisäännöllisyyden yli luonnollisesti, kun he ovat uppoutuneet kieleen.

Sama henkilö voi joskus ylisäännöllisesti ja joskus sanoa oikean muodon. Äidinkielenään puhuvat aikuiset voivat ylisäännöstellä, mutta näin ei tapahdu usein.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.