Romanttiset suhteet kykenevät tuottamaan joitakin elämän riemukkaimmista hetkistä. Rakastuminen on voimakas ja jännittävä kokemus. Se voi tuntua niin voimakkaalta, että ihmiset usein vertaavat sitä huumeiden vaikutuksen alaisena olemiseen. he eivät ole väärässä – neurologisella tasolla aivomme tuottavat välittäjäaineita, jotka auttavat meitä sitoutumaan tärkeään toiseen ihmiseen (hei, oksitosiini!) ja saavat meidät tuntemaan olomme lämpimäksi ja pörröiseksi (puhumattakaan siitä, että olisimme turvassa, kytköksissä toisiimme ja olisimme rakastettuja), tai välittäjäaineita, jotka luovat iki-ihanaa euforiaa (Dopamiinia, anyone?).).
Rakkaus- ja seksiriippuvuus – Joitakin perusmääritelmiä
Ei siis ole yllätys, että termiä ”riippuvuus” on sovellettu pakonomaiseen seksuaali- ja ihmissuhdekäyttäytymiseen, kuten se on sovellettu huumeisiin, alkoholiin ja uhkapeleihin. Tästä soveltamisesta on syntynyt tukiryhmiä, kuten SLAA (Sex and Love Addicts Anonymous) ja CODA (Co-Dependency Anonymous). Niiden tavoitteena on tarjota ryhmäkokouksia, koulutusta ja hengellisesti perustuvaa 12 askeleen ohjelmaa, joiden avulla jäsenet voivat voittaa rakkaus- ja/tai seksiriippuvuuden. SLAA:n verkkosivut määrittelevät seksi- ja rakkausriippuvuuden näin:
- Mikäli meillä on vähän terveitä rajoja, alamme olla seksuaalisesti tekemisissä ja/tai emotionaalisesti kiintyneitä ihmisiin tuntematta heitä.
- Hylätyksi tulemisen ja yksinäisyyden pelossa pysymme tuskallisissa, tuhoavissa ihmissuhteissa ja palaamme niihin uudelleen….
- Sekoitamme rakkauden tarvitsevuuteen, fyysiseen ja seksuaaliseen vetovoimaan, sääliin ja/ tai tarpeeseen pelastaa itsensä tai joutua pelatuksi.
- Seksualisoimme stressiä, syyllisyyttä, yksinäisyyttä, vihaa, häpeää, pelkoa ja kateutta…..
- Välttääksemme tuntea itsemme haavoittuvaksi saatamme vetäytyä kaikesta intiimistä kanssakäymisestä
Milloin ”seksi- ja rakkausriippuvaiseksi” identifioituminen ei ole enää hyödyllistä parantumisen kannalta?
Vaikka yhä useammat ihmiset identifioituvat seksi- ja rakkausriippuvaisiksi, jotkut psykoterapeutit ovat kyseenalaistaneet seksin/rakkauden tarkastelun viisauden ja ennen kaikkea hyödyllisyyden riippuvuuden linssin läpi. Termi addiktio on peräisin lääketieteellisestä mallista, jolla on vain vähän sanottavaa mielen sisäisestä toiminnasta. Siksi tämän termin käyttäminen voi joskus latistaa monimutkaisista asioista käytävää vuoropuhelua ottamalla seksuaalisen käyttäytymisen nimellisarvoonsa. Voimme esimerkiksi välttää haavoittuvuutta seksin ja rakkauden haasteistamme sanomalla yksinkertaisesti: ”No, olen kai vain riippuvainen kiireestä.”
Omassa työssäni niiden ihmisten kanssa, jotka identifioidaan seksi- ja/tai rakkausriippuvaisiksi, emotionaalinen todellisuus on paljon syvempi. Ensinnäkin kiintymyssuhde- ja traumakysymykset ovat yleensä asian ytimessä. Toiseksi niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat taipuvaisia yhteisriippuvuuteen, huolenpito sekoitetaan usein rakkauteen, ja siksi se tarjoaa paljon rikkaamman maaperän tutkimukselle, joka koskee lapsuuden kokemuksia, jotka ovat vaikuttaneet tähän ajatteluun, sen sijaan että keskityttäisiin ”riippuvuus”-osuuteen. Toisin sanoen varhaiset lapsuudenkokemukset voivat juurruttaa syviä ydinuskomuksia, jotka ilmenevät romanttisissa pyrkimyksissämme ja suhteissamme. Näitä ovat mm: ”Minun on kärsittävä ollakseni rakkauden arvoinen”, ”Muut rakastavat minua vain, jos minulla ei ole omia tarpeita” tai ”Läheisyys on tunne, etten voi elää ilman jotakuta”. ”Muut arvostavat minua vain vartaloni vuoksi.”
Jotta asiat mutkistuisivat entisestään, joillakin henkilöillä, joiden kanssa olen työskennellyt ja jotka kamppailevat seksiriippuvuuden kanssa, läheisyyden ja läheisyyden tunteet sekoitetaan usein seksuaaliseen stimulaatioon. Tällaiset ajatukset ja niistä seuraava käyttäytyminen juontavat juurensa syvään ja usein tiedostamattomaan dynamiikkaan, ja ne voivat ylläpitää yksinäisyyttä ja yhteyden katkeamista. Eräs potilas tuli hiljattain siihen oivallukseen, että hän joskus käyttää seksiä välttääkseen emotionaalista läheisyyttä. Tämä oivallus iski potilaan päälle kuin pommi, sillä aiemmin hän oli olettanut, että hänen seksuaalinen toimintansa auttaa häntä saamaan läheisyystarpeensa tyydytettyä. Näiden ihmisten tehtävänä, kun he haluavat ryhtyä terveempiin toimiin romanttisissa suhteissaan, on istua tämän hämmennyksen kanssa ja huomata, mitä sen ympärille syntyy. Psykoterapiatyössä yksilöt pyrkivät ymmärtämään itseään paremmin tutkimalla edellä mainittuja asioita ja ajatus- ja tunnemalleja, jotta he lopulta voivat muuttaa tapaansa olla ihmissuhteissa.
Terapia voi auttaa kysymään (ja vastaamaan) kysymyksiä rakkauteen, romanttisiin suhteisiin ja seksiin liittyvien asioiden ympärillä
Joitakin ilmiömäisiä kysymyksiä ja yleisiä ajattelulinjoja nousee esiin, kun näihin tärkeisiin asioihin syvällisesti paneudutaan. Esimerkiksi: Mitä edes tarkoittaa olla ”riippuvainen” rakkaudesta? Eikö rakkaus ole hyvä asia? Millaisesta rakkaudesta puhumme, kun puhumme ”riippuvaisuudesta rakkauteen”? Millä hinnalla?
Henkilöt, jotka tunnistavat itsensä riippuvaisiksi, kamppailevat ymmärtääkseen omia tarpeitaan ja huomaavat olevansa liiaksi huolissaan toisten tarpeista. Tämä voi altistaa jonkun löytämään hallitsevia tai emotionaalisesti saavuttamattomia kumppaneita kerta toisensa jälkeen. Ihmiset hakeutuvat usein psykoterapiaan, kun he havaitsevat tämän mallin elämässään. Kun tuttuuden tunne ihmissuhteissa tulee henkilökohtaisen kasvun ja terveen erillisyyden (jota ei pidä sekoittaa eristäytymiseen) kustannuksella, se on mahdollinen merkki siitä, että ihminen on riippuvuussuhteessa.
Terapia on erinomainen tapa kohdata tällaiset syvään juurtuneet ongelmat. Nämä kysymykset, joilla on taipumus vaivata ihmisiä parisuhteissa yhä uudelleen, riippumatta siitä, kenen kanssa he seurustelevat.
SLA:n tai CODA:n käynti voi olla joillekin ihmisille olennainen ensimmäinen askel matkalla ymmärtämään haasteitaan, jotka liittyvät turvallisiin rajoihin, hylkäämiseen ja hylkäämiseen, haavoittuvuuteen ja muuhun. Henkilökohtaisesti ja ammatillisesti minua rohkaisee, kun potilaat kertovat minulle kamppailevansa yhteisriippuvuuden tai seksiriippuvuuden kanssa tai kertovat, että he ovat osallistuneet tai harkitsevat SLA- tai CODA-kokoukseen osallistumista. Tiedämme, että sen myöntäminen, että jokin on vialla, on todella ensimmäinen askel kohti kasvua ja paranemista. Kun tämä askel on otettu, he voivat varmasti käyttää 12 askeleen ohjelmien ilmiömäistä kehystä, ja heitä pyydetään perusteellisesti tutkimaan näitä asioita myös yksilöterapiassaan. Kuten edellä mainittiin, pyrimme antamaan mahdollisten rakkauteen ja seksiin liittyvien syvempien kysymysten tulla esiin, kun syvennymme heidän nykyiseen parisuhteeseensa tai seurustelukuvioonsa. Pyrimme käyttämään ”rakkaus- ja seksiriippuvaisen” luonnehdintaa parantamaan ihmisen tietämystä ja ymmärrystä itsestään ja laajentamaan hänen tapojaan olla sen sijaan, että käyttäisimme sitä vain leimaamaan ja siten rajoittamaan sitä, kuka hän on ja miten hän voi olla suhteessa muihin.
Toisin sanoen kannattaa pohtia, missä tämä leima voi helpottaa ymmärrystä ja elämän laajentumista ja missä se voi luoda ”suljetun oven” ja elämän ahtautta.
Trevor on tohtorikoulutettava Fuller Graduate School of Psychology -yliopistossa. Hän on suorittanut erikoistumiskoulutuksen MBT:ssä (Mentalisaatioon perustuva terapia) ja ammentaa monista psykoanalyyttisistä teorioista. Hän on aiemmin kouluttautunut Greenhouse Therapy Centerissä ja Fuller Psychological and Family Servicesissä Pasadenassa, Kaliforniassa. Trevor on erityisen kiinnostunut siitä, miten kulttuuri ja henkisyys vaikuttavat identiteetin kehitykseen. Hänen perimmäinen tavoitteensa on auttaa muita tulemaan uteliaammiksi omasta mielestään ja toisten mielistä.