Ei ole harvinaista, että kampuksella näkee jonkun pullotettu vesi kädessään. Pulloveden käytöstä ollaan eri mieltä, ja saatavilla on paljon ristiriitaista tietoa, joka saattaa hämmentää kuluttajia.
Pulloveden käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Kasvuun ovat vaikuttaneet tiedotusvälineistä saatu informaatio, aistihavainto, riskihavainto sekä sosiokulttuuriset, psykologiset ja taloudelliset syyt.1 Yleinen käsitys on, että pullotettu vesi on terveellisempää, kätevämpää ja maukkaampaa kuin vesijohtovesi.2 Tässä artikkelissa tuodaan esiin pullotetun veden kulutuksen vaikutuksia kestävän kehityksen viitekehyksen avulla.
Vastuullisuuden kolmesta peruspilarista pullotetun veden taloudelliset vaikutukset ovat kuluttajalle kenties ilmeisimmät. Vesijohtoveden hinta on noin 3 dollaria tuhatta litraa kohti, kun taas pullotetun veden hinta on noin 3 dollaria litralta. Valitettavasti kustannukset eivät rajoitu pelkästään taloudellisiin näkökohtiin, vaan niillä on myös haitallisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.
Yhä useammat todisteet viittaavat siihen, että pullotetulla vedellä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että monissa pullotetuissa vesimerkeissä oli puutteita välttämättömistä kivennäisaineista, kuten magnesiumista, kaliumista ja kalsiumista.3 Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että 20 prosentissa pullotetuista vesinäytteistä kloorin, fluoridin, nitraatin ja muiden haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ylittivät Maailman terveysjärjestön (WHO:n) ohjeiden mukaiset pitoisuudet.4 Muissa tutkimuksissa havaittiin, että vesijohtoveden bakteriologinen laatu oli parempi kuin pullotetun kivennäisveden.5 Pullotettuun veteen liittyy muitakin terveysongelmia, jotka johtuvat pullosta vapautuvista haitallisista kemikaaleista, kuten bisfenoli A:sta (BPA).
BPA:lla on todettu olevan yhteys muun muassa rintasyöpään.6 Australiassa pullotettua vettä koskevat ohjeet ovat alhaisemmat kuin Australian juomavesiohjeet. Pullotetun veden tuotannossa ja kulutuksessa käytettävillä kemikaaleilla on myös seurannaisvaikutuksia ympäristöön.
Pullotetun veden käytön ympäristövaikutukset ovat laajat. Vaikka useimmat pullot voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää, suurin osa nykyisin tuotetuista muovipulloista valmistetaan neitseellisestä polyeteenitereftalaatista (PET).7 Muovi koostuu uusiutumattomista fossiilisista polttoaineista, jotka ovat rajallinen luonnonvara, ja tämän tuotteen käyttö kannustaa kaivostoimintaan, johon liittyy ympäristövaikutuksia.8
Veden talteenottoon, veden kuljettamiseen ja myös veden käsittelyyn pullotuslaitoksessa kuluu paljon energiaa. Lisäenergiankulutusta syntyy pullon valmistuksessa sekä pullojen puhdistuksessa, täyttämisessä, sulkemisessa, etiketöinnissä ja jäähdyttämisessä. Lopuksi energiaa tarvitaan pullon kuljettamiseen vähittäismyyjille ja sen jälkeen kuluttajalle.9 Pullotetun veden valmistukseen tarvitaan energiaa yhteensä 5,6-10,2 MJ litraa kohti, kun taas vesijohtoveden käsittelyyn ja jakeluun kuluu tyypillisesti 0,005 MJ litraa kohti.10
Energia ja fossiiliset polttoaineet eivät ole ainoita resursseja, joita hyödynnetään pullotetun veden valmistuksessa. Pullotetun veden tuotannossa kuluu lisäksi vettä valmistusprosessiin. Yli 6 litraa tarvitaan 1,5 litran pullotetun veden valmistamiseen ja jäähdyttämiseen.11 Lisäksi pullotetun veden lähdevesi Australiassa hankitaan maanalaisista pohjavesialueista. Tämä voi vaikuttaa maanviljelijöihin ja laskea pohjaveden pintaa, millä voi olla huomattavia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.
Pullojen käyttöön liittyvä jatkuva ongelma on vesipullojen epäasianmukainen ja tehoton kierrätys. Muovipullot olivat yksi kymmenestä yleisimmästä esineestä, jotka kerättiin Clean up Australia Day -tapahtumassa. Kun nämä pullot joutuvat ympäristöön, niiden biologinen hajoaminen voi kestää jopa 450 vuotta. Vallalla on käsitys, että pullotetun veden tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia voidaan lieventää kierrätyskäytännöillä.12 Kun kierrätys toteutetaan asianmukaisesti, sillä säästetään kuitenkin vain 1/3 tuotantovaiheen energiasta. Lisäksi muovin laatu heikkenee joka kierrätyskerralla, mikä rajoittaa muovin kierrätyskertojen määrää. Siksi pullotetun veden kulutuksen vähentäminen käyttämällä omaa kestopulloa on parempi vaihtoehto sinulle, takataskullesi ja ympäristölle.
1 McLeod, L, Bharadway, L ja Waldner, C 2014, ’Risk Factors Associated with the Choice to Drink Bottled Water and Tap Water in Rural Saskatchewan.
2 Saylor, A, Prokopy, LS ja Amberg, S 2011, ’What’s Wrong with the Tap? Examining Perceptions of Tap Water and Bottled Water at Purdue University”, Environmental Management, vol. 48, pp. 588-601.
3 Mahajan, RK, Walia, TPS, Lark, BS ja Sumanjit 2006, ”Analysis of physical and chemical parameters of bottled drinking water”, International Journal of Environmental Health Research, vol. 16, iss. 2, pp. 89-98.
4 Cidu, R, Frau, F ja Tore, P 2011, ’Drinking water quality: Vertailu pullotetun veden ja italialaisen vesijohtoveden epäorgaanisista aineosista”, Journal of Food Composition and Analysis, vol. 24, pp. 184-93.
5 da Silva, MEZ, Santana, RG, Guilhermetti, M, Filho, IC, Endo, EH, Ueda-Nakamura, T, Nakamura, CV ja Filho, BPD 2008, ”Vertailu vesijohtoveden ja pullotetun kivennäisveden bakteriologisesta laadusta”, International Journal of Hygiene and Environmental Health, vol. 211, pp. 504-9.
6 Yang, M, Ryu, JH, Jeon, R, Kang, D ja Yoo, KY 2009, ”Effects of bisphenol A on breast cancer and its risk factors”, Archives of Toxicology, vol. 83, pp. 281-5.
7 Gleick, PH ja Cooley, HS 2009, ”Energy Implications of Bottled Water”, Environmental Research Letters, vol. 4.
8 Hawkins, G 2011, ”Packaging water: plastic bottles as market and public devices”, Economy and Society, vol. 40, no. 4, s. 534-52.
9 Yang et al. 2009
10 Yang et al. 2009
11 Niccolucci, V, Botto, S, Rugani, B, Nicolardi, V, Bastianoni, S ja Gaggi, C 2011, ’The real water consumption behind drinking water: The case of Italy”, Journal of Environmental Management, vol. 92, pp. 2611-18.
12 Saylor et al. 2011
.