PTSD:n kognitiivinen käyttäytymisterapia

Mitä on PTSD?

Posttraumaattinen stressihäiriö (Post traumatic stress disorder, PTSD) on heikentävä psyykkinen sairaus, joka kehittyy sen jälkeen, kun henkilö on altistunut äärimmäiselle stressille tai jollekin traumaattiselle kokemukselle. Vaikka suurin osa ihmisistä selviää tällaisen tapahtuman aiheuttamasta lyhytaikaisesta ahdistuksesta, PTSD:tä sairastavilla henkilöillä vaikutukset jatkuvat paljon pidempään.

PTSD:lle on ominaista erilaiset kognitiiviset, käyttäytymiseen liittyvät ja fysiologiset oireet, jotka liittyvät: tapahtuman uudelleen kokemiseen, tapahtuman muistutusten välttämiseen ja fysiologiseen hyperarousaalisuuteen (kuten unettomuuteen tai ärtyneisyyteen). Sen arvioidaan vaikuttavan jopa 10 %:iin ihmisistä jossakin elämänsä vaiheessa, mutta traumaattisen tapahtuman kokeneilla ihmisillä esiintyvyys voi olla lähes 100 %.

Sotilas puhuu neuvonantajalle. Image Credit: SpeedKingz /

Mitä on kognitiivinen käyttäytymisterapia?

Kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) on käytetty PTSD:n hoitoon jo vuosia. Sen tavoitteena on parantaa henkilön toimintakykyä muuttamalla hänen käyttäytymismallejaan, ajatuksiaan ja tunteitaan. Se perustuu oletukseen, että parannukset yhdellä osa-alueella johtavat hyötyihin muilla osa-alueilla. Esimerkiksi haitallisten ajatusten muuttaminen hyödyllisemmiksi voi auttaa parantamaan henkilön mielialaa ja johtaa terveempään käyttäytymiseen. Sitä annetaan yleensä 12-16 istunnon aikana yksilölle tai ryhmälle.

CBT PTSD:n hoidossa

Joitakin terapeuttien käyttämiä tekniikoita CBT:tä annettaessa:

• Kognitiivisten vääristymien muokkaaminen (esim. huonojen tilanteiden yligeneralisointi tai negatiiviset odotukset) ja tasapainoisempien, hyödyllisempien ajattelutapojen kehittäminen.
• Potilaiden altistaminen muistutuksille traumasta kontrolloidusti, jotta he voivat kohdata ahdistuksensa sen sijaan, että välttelisivät sitä.
• Kouluttamalla potilasta yleisistä traumareaktioista, suunnittelemalla mahdollisia kriisejä varten ja opettamalla häntä hallitsemaan stressiä ja edistämään rentoutumista

Näillä menetelmillä pyritään auttamaan potilasta saamaan objektiivisempi käsitys traumaattisesta kokemuksestaan, palauttamaan hänen hallinnan ja itseluottamuksen tunteensa sekä parantamaan hänen selviytymiskykyään ja vähentämään välttämiskäyttäytymistä.

CBT:n hyödyt

CBT:n suotuisat vaikutukset johtuvat yleensä PTSD:stä kärsivien kokemien haitallisten kognitiivisten vääristymien muokkaamisesta. CBT:hen reagoimiseen on liitetty myös fysiologisia, toiminnallisia neurokuvantamisen ja elektroenkefalografisia muutoksia, mm:

• PTSD-potilailla sydämen sykereaktiivisuuden suurempi väheneminen ja verenpaineen vasteen paraneminen seistessä CBT:n jälkeen
• CBT:hen reagoimattomilla potilailla on todettu huomattavasti huonompi verbaalinen muisti kuin reagoimattomilla, ja heillä on myös todettu olevan heikentynyt narratiivinen koodaus
• Moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa eloonjääneillä potilailla, jotka saivat CBT:tä, oli suurempi vähennys oikeanpuoleisen etupuolen aktivoitumisessa spontaanissa elektroenkefalografisessa aktiivisuudessa verrattuna kontrolleihin. Molemmissa ryhmissä PTSD-oireiden väheneminen korreloi positiivisesti oikean anteriorisen aktivaation vähenemiseen trauma-ärsykkeelle
• CBT-vaste liittyi aivojen toiminnalliseen magneettikuvausvasteeseen (huono vaste korreloi suuremman bilateraalisen amygdala- ja ventraalisen anteriorisen cingulaattisen aktivaation kanssa vasteena naamioituihin pelokkaisiin kasvoihin). Tämä tehostunut amygdala-vaste voi viitata heikentyneeseen kykyyn hallita CBT:n laukaisemia ahdistusreaktioita, mikä rajoittaa vastetta terapiaan

Miten CBT:tä verrataan muihin terapioihin?

Silmien liikkeiden desensitisaatio- ja uudelleenprosessointi (EMDR) on toinen laajalti käytetty terapia psyykkisen traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) hoidossa, jolla on samanlainen tehokkuus kuin CBT:llä. Tämän lähestymistavan kehitti alun perin tohtori Francine Shapiro, joka huomasi, että häiritseviä ajatuksia lievittivät tietyt silmänliikkeet. Se perustuu ajatukseen, että negatiiviset ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen johtuvat puutteellisesti käsitellyistä muistoista. Tekniikka edellyttää, että potilas keskittyy ahdistaviin mielikuviin ja harjoittaa samalla muita kahdenvälisiä aistimuksia, tyypillisesti silmänliikkeitä sivulta toiselle. Vaikka EMDR:n on yleisesti todettu olevan yhtä tehokas kuin CBT:n, on kiistaa siitä, johtuvatko EMDR:n hyödyt siitä, että vapaaehtoiset silmänliikkeet muuttavat aivojen eksitatorisia/ inhibitorisia elementtejä, vai siitä, että EMDR:llä on samankaltaisia ominaisuuksia kuin CBT:llä, kuten desensibilisaatio ja altistuminen.

CBT:n on todettu olevan turvallinen ja tehokas hoitomuoto sekä akuutin että kroonisen PTSD:n hoidossa monenlaisten traumaattisten kokemusten jälkeen niin aikuisilla kuin lapsillakin eri kulttuureissa. Se liittyy parempiin remissioprosentteihin kuin muut tukihoidot: tukipsykoterapia, ongelmanratkaisuterapia, läsnäolokeskeinen terapia, psykodynaaminen terapia, akupunktio, hypnoterapia ja strukturoitu kirjoitusterapia. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että niiden PTSD-potilaiden määrä, jotka eivät reagoi CBT:hen, voi olla jopa 50 prosenttia. Keskeyttämiset ovat yleisiä, ja monet potilaat eivät onnistu saavuttamaan remissiota. Tämä voi johtua monista tekijöistä, kuten muista liitännäissairauksista (esim. masennuksesta) ja tutkimusjoukon luonteesta (esim. alhaisempi koulutus, heikompi toimintakyky).

Pitkällä aikavälillä CBT parantaa oireiden yleistä vaikeusastetta verrattuna muihin kuin CBT:hen, mutta ei potilaiden yleistä diagnostista statusta. CBT:tä saavat potilaat raportoivat vähemmän voimakkaita PTSD-oireita kuin tukineuvontaa saavat potilaat.

On jonkin verran näyttöä siitä, että CBT:llä voi olla myös ennaltaehkäiseviä hyötyjä, mutta tutkimustulokset ovat vaihtelevia, ja tällä alalla tarvitaan lisää tutkimusta. Katsauksessa ja meta-analyysissä suositeltiin, ettei psykologisia interventioita käytettäisi traumaattisten tapahtumien jälkeen PTSD:n ennaltaehkäisyssä, ja todettiin myös, että interventioilla voi olla haitallisia vaikutuksia joihinkin ihmisiin.

CBT:n ja lääkehoidon yhdistämisestä ei näytä olevan hyötyä. Australian PTSD:tä koskevissa kliinisen käytännön ohjeissa suositellaan, että traumakeskeistä psykologista terapiaa (CBT tai EMDR) käytettäisiin lääkehoidon sijasta.

Johtopäätökset

CBT on tehokasta terapiaa akuutin ja kroonisen PTSD:n hoidossa lapsilla ja aikuisilla, monissa kulttuureissa ja monien erilaisten traumaattisten tapahtumien jälkeen, ja sen lyhyen ja pitkän aikavälin hyödyt ovat sekä psykologisten että neurofysiologisten muutosten ansiota.

Lisälukemista

• Kognitiivisen käyttäytymisterapian sisältö
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia autismiin
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia masennukseen, ahdistuneisuuteen, psyykkiseen stressihäiriöön ja muuhun
• Mitä on kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT)?
• Fibromyalgia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia

Sitaatit

.