potentiaali

Energiamäärä, joka tarvitaan positiivisen varauksen yksikön siirtämiseen sähkökentän yhdestä pisteestä toiseen (potentiaaliero). Se mitataan tyypillisesti voltteina.
action potential Hermosolun aksonissa ärsykkeen vaikutuksesta syntyvä sähkövirta. Ärsykkeen on oltava tietyn kynnysarvon yläpuolella, jotta sillä olisi vaikutusta. Natriumpumppu (tai natrium/kaliumpumppu), joka kuljettaa suurimman osan natriumioneista solun ulkopuolelle ja kaliumioneista solun sisälle, lakkaa toimimasta, ja natriumionit ryntäävät sisään tehden aksonin sisäpuolelle positiivisen jännitteen ulkoilmaan nähden. Jännite muuttuu noin -70 mV:sta +40 mV:iin ja laskee sitten nopeasti takaisin kalvon lepopotentiaaliin, kun natriumpumppu saa jälleen toimintansa takaisin. Koko prosessi kestää alle millisekunnin, ja sen amplitudi on aina sama (kaikki tai ei mitään -laki) tietyssä aksonissa ärsykkeen suuruudesta riippumatta. Toimintapotentiaalia seuraa herpaantumaton jakso, jota kutsutaan refraktoriseksi jaksoksi ja joka kestää yleensä yhden tai kaksi millisekuntia. Toimintapotentiaali kulkee aaltona molempiin suuntiin ärsytyskohdasta, ja nopeus on nopeampi myelinoiduissa kuin myelinoimattomissa hermosäikeissä. Syn. hermoimpulssi. Ks. adaptaatio; Schwannin solu; hermosolu; reseptoripotentiaali; kalvon lepopotentiaali; synapsi.
silmän pimeäpotentiaali Ks. silmän lepopotentiaali.
varhainen reseptoripotentiaali (ERP) Tämä on varhainen nopea vaste, joka voidaan havaita, kun verkkokalvoa ärsytetään voimakkaalla valonvälähdyksellä, joka on noin 106 kertaa kirkkaampi kuin ERG:n aikaansaamiseksi tarvittava. Se päättyy 1,5 ms:n kuluessa, ja sitä seuraa ERG:n a-aalto. Se on ihmisellä ensisijaisesti käpyjen synnyttämä potentiaali. Ks. elektroretinogrammi.
asteinen potentiaali Hermosolun ärsykkeen vaikutuksesta synnyttämä depolarisaatio tai hyperpolarisaatio (esim. valoreseptoreissa). Vasteen amplitudi vaihtelee ärsykkeen voimakkuuden mukaan. Jos neuroni depolarisoituu kynnysarvoon asti, sen aksonissa käynnistyy toimintapotentiaali.
kalvopotentiaali Ks. lepotilan kalvopotentiaali.
oskillatoriset p:t . (OP) Matalan amplitudin mutta korkean taajuuden (70-140 Hz) ala-aallot, jotka ovat päällekkäin elektroretinogrammin b-aallon kanssa. Näiden oskilloivien vasteiden amplitudia vahvistetaan yleensä suodatustekniikalla. Näiden potentiaalien oletetaan olevan peräisin verkkokalvon sisemmän plexiformisen kerroksen läheisyydestä (luultavasti amakriinisoluista), ja ne saattavat heijastaa verkkokalvon tämän osan häiriöitä.
reseptoripotentiaali Reseptorissa ärsykkeen vaikutuksesta esiintyvän potentiaalin ero. Tämä on asteittainen vaste, jonka amplitudi on verrannollinen ärsykkeen voimakkuuteen (asteittainen potentiaali). Fotoreseptorit ja bipolaarisolut tuottavat reseptoripotentiaalin, mutta yllättäen se on hyperpolarisaatio, eli kalvon sisäpuoli muuttuu negatiivisemmaksi ulkoilmaan nähden. Gangliosolut vastaavat toimintapotentiaaleilla. Ks. toimintapotentiaali; rodopsiini.
lepokalvopotentiaali Tasavirtapotentiaalin ero elävän solun sisä- ja ulkopinnan välillä. Solun sisäpuoli on tavallisesti noin -70 mV ulkoilmaan verrattuna, mutta tämä arvo riippuu kalium- (pääasiassa), natrium- ja kloridi-ionien määrästä kalvon molemmin puolin ja itse kalvon läpäisevyydestä näille ioneille. Syn. membraanipotentiaali; transmembraanipotentiaali. Ks. depolarisaatio; hyperpolarisaatio; toimintapotentiaali; tonus.
silmän lepopotentiaali Tasavirtapotentiaali, joka vallitsee silmän etu- ja takapuolen välillä, jolloin sarveiskalvo on positiivinen silmän takaosaan nähden. Se on ihmisellä muutaman mV:n suuruusluokkaa. Tätä potentiaalia käytetään elektrookulogrammin rekisteröinnissä. Syn. silmän pimeä potentiaali; silmän seisova potentiaali. Ks. elektrookulogrammi.
silmän seisova potentiaali Ks. silmän lepopotentiaali.
seisova potentiaali Ks. elektrookulogrammi.
transmembraanipotentiaali Ks. lepokalvopotentiaali.
visuaalisesti herätetty kortikaalinen potentiaali (VECP) Takaraivokuoren tasolla mitattu sähköinen potentiaali vasteena valostimulaatiolle. Tallennus edellyttää ärsykkeen toistamista ja tietokoneen synkronointia ärsykkeen alkamisen kanssa, jotta spontaanien aivopotentiaalien (esim. alfa-, beeta-, delta- ja theta-aaltojen) tuottama taustakohina saadaan keskiarvotettua. Tällä potentiaalilla on kliinisiä sovelluksia, ja sitä käytetään objektiivisesti refraktion, näöntarkkuuden, amblyopian ja binokulaaristen poikkeavuuksien mittaamiseen sekä joidenkin demyelinoivien sairauksien (esim. multippeliskleroosi) diagnosoinnissa. Myös monia lyhenteitä käytetään, vaikka ne eivät olekaan täysin oikeita. Niitä ovat EP (evokoitunut potentiaali), VEP (visuaalisesti evokoitunut potentiaali), VER (visuaalisesti evokoitunut vaste) ja pVER (osoittaa, että tämä potentiaali on kuvio-evokoitunut). Ks. objektiivinen akkommodaatio; artefakti; elektrodiagnostiset menetelmät.