INTRODUCTION
”Fusion” ja ”Gemination” ovat termejä, joita käytetään kuvaamaan hampaiden yhteistä ja kaksinkertaista muodostumista. Fuusion ja geminaation erottaminen toisistaan kliinisesti ei aina ole mahdollista.
Fuusiota pidetään yleensä kahden tai useamman hampaan kahden tai useamman kovakudoksen liittymänä, ja kyseessä olevan hammaskaaren hampaiden lukumäärä on yleensä alle yksi. Lopullinen diagnoosi on kuitenkin vaikea, koska normaali hammas voi fuusioitua ylimääräisen hampaan kanssa tai hammas voi puuttua synnynnäisesti. Jos se tapahtuu riittävän varhain alkionkehityksessä, tuloksena voi olla normaalin kokoinen tai hieman normaalia suurempi hammas. Jos se tapahtuu myöhään kehityksessä, tuloksena on klassisempi kliinisesti nähty esimerkki, joka johtaa kyseisen hammaskaaren hypodontiaan ja suurikokoisen, muodoltaan poikkeavan hampaan esiintymiseen.
Dejonge ehdotti termiä ”synodontia” kuvaamaan vierekkäisiä hampaita, jotka yhdistyvät kehityksen aikana. Tämän poikkeavuuden esiintyvyys on noin 0,1 % pysyvissä hampaissa ja 0,5 % maitohampaissa. Sen jakautuminen sukupuolen, rodun ja sijainnin mukaan on kuitenkin kirjallisuudessa ristiriitaista.
Geminaatio on McDonaldin mukaan ”yksittäisen hammasalkion jakautumisyritys invaginaation avulla kasvusyklin aikana”. Kaaressa on yleensä normaali määrä hampaita, ja röntgenkuvassa näkyy yksi juuri ja yksi pulpavälitila sekä kaksi osittain tai kokonaan erillään olevaa kruunua. Kelly ehdotti, että geminaatiossa yhdistettyjen kruunujen kaksi puoliskoa ovat yleensä peilikuvia, toisin kuin fuusio, joka ilmenee siten, että kruunun kaksi puoliskoa eroavat selvästi toisistaan.
Termit, kuten kaksoishampaat ja kaksoset, ovat yleisesti käytettyjä kuvaamaan kumpaakin anomaliaa.
Etiologiaa ei täysin tunneta. Jotkut uskovat, että tämä muutos johtuu fysikaalisista voimista, jotka asettavat kehittyvät hampaat kosketuksiin ja saavat siten aikaan hampaita erottavan epiteelikudoksen nekroosin, joka johtaa sulautumiseen. Myös ympäristötekijöiden on arveltu vaikuttavan fuusion etiologiaan. Talidomidi-embryopatiaan voi kuulua hampaiden fuusio, ja Knudsen on tuottanut poikkeavuuden eläimillä, joita on hoidettu trypan sinisellä ja suurilla A-vitamiiniannoksilla.
Hampaiden kehityshäiriöiden esiintyvyys vaihtelee. Kelly-tilastojen mukaan bilateraalinen fuusio on harvinaisempaa pysyvissä hampaissa kuin maitohampaissa. Myös bilateraalista fuusioitumista pysyvässä hampaistossa esiintyy useammin yläleuassa kuin alaleuassa. Lisäksi 100 % yläleuassa havaituista pysyvistä bilateraalisista fuusiotapauksista koskee sentraalisia etuhampaita, ja 83 %:ssa niistä on kyse ylimääräisistä hampaista.
Kononaatiohampaiden esiintyvyys pysyvässä hampaistossa on 0,2 %, ja primaarihampaistossa se vaihtelee 0,4-0,9 %:iin. Yksipuolisten kaksoishampaiden esiintyvyys on 0,5 % maitohampaistossa ja 0,1 % pysyvässä hampaistossa. Molemminpuolisten kaksoishampaiden esiintyvyyden metatilasto on 0,02 % sekä maitohampaistossa että pysyvissä hampaissa.
Talon cusp on myös harvinainen hammaslääketieteellinen poikkeavuus, jossa lisähampaan kaltainen ylimääräinen cuspin kaltainen rakenne työntyy ulos ylä- tai alaetuhampaiden etuhampaiden cingulumin alueelta tai sementtihampaiden yhtymäkohdasta sekä maitohampaistossa että pysyvissä hampaissa. Tämä poikkeava rakenne koostuu normaalista kiilteestä ja dentiinistä, ja sen sisällä on joko vaihtelevia pulpakkakudoksen jatkeita tai siinä ei ole pulpakkasarvea.
Talon cusp on harvinainen hammaslääketieteellinen poikkeavuus, erityisesti silloin, kun se esiintyy alaleuan hampaissa. Se esiintyy molemmilla sukupuolilla joko yksi- tai molemminpuolisesti. Pysyvää hampaistoa koskee useammin kuin maitohampaistoa; yläetuhampaat ovat yleisimmin kyseessä olevat hampaat.
Talon cuspin etiologia on edelleen tuntematon, mutta siihen näyttää liittyvän sekä geneettisiä että ympäristökomponentteja. Talon-cuspin uskotaan syntyvän hampaan kehityksen morfodifferentioitumisvaiheessa, jossa se saattaa syntyä sisäisten kiilteen epiteelisolujen ulospäin taittumisen ja mesenkeemisen hammaspapillan perifeeristen solujen ohimenevän fokaalisen hyperplasian seurauksena. Talon cusp fuusioituneessa hampaassa on hyvin harvinainen tapaus, ja tähän mennessä on raportoitu vain muutamista tapauksista.
Viime aikoina Jeevarathan ym. esittelivät vuonna 2005 harvinaisen tapauksen, jossa viiden vuoden ikäisen tytön, jolla oli molemminpuolinen huulihalkio, primaarisen oikean yläetuhampaan oikeassa lateraalisessa etuhampaassa esiintyi harvinainen faktaalinen ja palatinaalinen talon cusp. Danesh ja muut raportoivat vuonna 2007 myös tapauksesta, jossa yläetuhampaan keskihammas oli fuusioitunut ja dens evaginatus oli Talon-hampaana, ja ortodonttinen hoito, johon kuului hampaan pienentäminen, tehtiin pakkopurennan vuoksi. Ekambaram ym. kuvasivat vuonna 2008 myös harvinaisen tapausselostuksen mandibulaaristen pysyvien etuhampaiden fuusioitumisesta, johon liittyi labiaalinen ja linguaalinen Talon-kuoppa.
Tässä tapausselostuksessa esitellään harvinainen yhdistelmä kahta erilaista kehityspoikkeavuutta, joilla on erilaiset muodostumismekanismit ja jotka esiintyvät samassa hammaslääkärin hammaslääkärin hammaslääkärin hammaslääkärin hammaslääkärin hammaslääkärin hammaslääkärin hampaassa. Päätavoitteena on laajentaa lukijoiden tietämystä ja tehdä heidät tietoisiksi siitä, että tällainen yhdistelmä on mahdollinen. Lisäksi nämä tapaukset voivat aiheuttaa hoito-ongelmia aina, kun ne häiritsevät okkluusiota, puhetta tai aiheuttavat traumoja kielelle tai muuttuvat karioituneiksi, mikä edellyttää kliinikon viisasta harkintaa ja hoitoa.