Pernan toiminta

Perna on nyrkin kokoinen elin, joka sijaitsee vatsan vasemmassa yläneljänneksessä (LUQ) alemman rintakehän suojassa.

Tietoa pernan anatomiasta löytyy sisarsivustoltamme.

Perna on monitoiminen, ja tämän vuoksi se on pehmeä, verisuonitettu elin, jolla on fibroelastinen kapseli. Se ei kuitenkaan kuulu elimistön elintärkeisiin elimiin. Perna sisältää kahdenlaisia kudoksia, joilla on erilaiset toiminnot: valkoista ja punaista pulpaa.

Tässä artikkelissa käsitellään kunkin pernassa olevan kudoksen toimintaa sekä asiaan liittyviä kliinisiä tiloja.

Valkoinen pulpa

Valkoinen pulpa käsittää imusolmukkeisiin liittyviä kyhmyjä, joita kutsutaan malpighian corpuscleiksi ja jotka sisältävät

• Periarteriolaarisia imusolmuketuppeja, joissa on runsaasti T-lymfosyyttejä ja makrofageja.
• Marginaalivyöhyke, jossa on runsaasti makrofageja
• Lymfofollikkelit, joissa on runsaasti naiiveja B-lymfosyyttejä

Tämän vuoksi pernan valkoisella massalla on erittäin tärkeä rooli normaalissa infektioiden immuunivasteessa. Antigeenia esittelevät solut voivat päästä valkoiseen pulpaan, mikä johtaa sinne varastoituneiden T-lymfosyyttien aktivoitumiseen. Nämä puolestaan aktivoivat follikkelissa olevat B-lymfosyytit ja muuttavat ne plasmasoluiksi, jotka sitten tuottavat aluksi IgM-vasta-aineita ja lopulta IgG-vasta-aineita.

Patogeenit voivat päästä follikkeliin myös suoraan. B-lymfosyytit havaitsevat tämän ja voivat sitten esittää antigeenin T-lymfosyyteille. Tämä johtaa yhteistimulaatioksi kutsuttuun prosessiin, jossa nämä kaksi solutyyppiä aktivoivat toisiaan – jolloin B-lymfosyytti pystyy muuttumaan plasmasoluksi ja tuottamaan vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan.

Valkoisella tiehyellä on merkitystä myös siinä, miten elimistö käsittelee kapseloituneita bakteereja, kuten Neisseria meningitidistä, Haemophilus influenzae:ta ja Streptococcus pneumoniae:ta. Kapseloituneilla bakteereilla on yleensä hyvin sileä pinta, jossa on negatiivinen varaus, mikä vähentää fagosyyttien kykyä kiinnittyä bakteereihin ja nielaista ne. Valkoisen pulpan B-lymfosyytit auttavat opsonoimaan nämä bakteerit.

Punainen pulpa

Punainen pulpa muodostaa noin 80 % pernan parenkyymistä. Sen erottaa valkoisesta massasta marginaalivyöhyke. Punainen pulpa koostuu pääasiassa makrofageja runsaasti sisältävästä kudoksesta, niin sanotusta cordsista, ja laskimosinuksesta.

Punaisen pulpan tehtäviin kuuluu mm:

• Vanhojen, vaurioituneiden ja kuolleiden punasolujen sekä antigeenien ja mikro-organismien poistaminen – laskimosinusissa on aukkoja endoteelin limakalvossa, joka päästää normaalit solut läpi, epänormaalit solut jäävät koordiin ja makrofagit fagosytoivat ne
• Makrofagit fagosytoivat opsonoituneet bakteerit
• Verihiutaleiden eristäminen.
• Punasolujen varastointi hypovoleemian varalta, jolloin ne voidaan vapauttaa verenhukkaan johtavan vamman jälkeen
• Prenataalisesti se on hematopoieettinen noin viidenteen raskauskuukauteen asti, jolloin luuytimestä tulee pääasiallinen paikka hematopoieesille.

Kliininen merkitys – Splenomegalia

Splenomegalia on pernan suurentuminen, joka voi johtua infektiosta, portaalisesta hypertensiosta, granulosyyttisestä leukemiasta (lisääntynyt lymfosyytti- ja valkosolujen määrä), hemolyyttisistä ja granulosyyttisistä anemioista jne. Perna ei yleensä ole yleensä tunnusteltavissa GI-tutkimuksessa, mutta tässä tapauksessa se olisi tunnusteltavissa.

Pernan koon arvioimiseksi potilaan vatsaa olisi tunnusteltava diagonaalisesti oikeasta liliacusfossasta (RIF) LUQ:hen, sillä pernalla on taipumus suurentua RIF:n suuntaan. Splenomegalian taustalla oleva syy olisi hoidettava, ja joissakin tapauksissa voidaan ehdottaa splenektomiaa (pernan poistoa).

Kliininen merkitys – Asplenia

Asplenia on toimivan pernan puuttuminen. Se voi olla synnynnäinen tai hankittu (splenektomian seurauksena). Potilaat jäävät immuunipuutteisiksi, ja siksi heillä on suurempi riski saada infektio kapseloituneista bakteereista, kuten Streptococcus pneumoniae:sta, Haemophilus influenzae:sta ja Neisseria meningitidis -bakteerista.

Tämän riskin pienentämiseksi näille potilaille annetaan elinikäisiä ennaltaehkäiseviä antibiootteja, immunisointia edellä mainittuja organismeja vastaan ja vuosittaisia influenssarokotuksia. Heidän tulisi hakeutua asiantuntijan vastaanotolle ensimmäisten infektion merkkien ilmaantuessa.

Näillä potilailla on myös asplenia-kortti/riipus/ranneke, joka varoittaa terveydenhuollon ammattilaisia heidän tilastaan.