Perinataalinen asfyksia

”Neonataalinen asfyksia” ohjautuu tänne. Yleisemmälle termille, joka kattaa sikiön riittämätön hapensaanti, katso intrauteriininen hypoksia.

Perinataalinen asfyksia (tunnetaan myös nimellä neonataalinen asfyksia tai synnytysasfyksia) on lääketieteellinen tila, joka on seurausta vastasyntyneen lapsen hapenpuutteesta, joka kestää synnytysprosessin aikana riittävän kauan aiheuttaakseen fyysisiä haittoja, tavallisesti aivoihin. Se on myös kyvyttömyyttä luoda ja ylläpitää riittävää tai spontaania hengitystä vastasyntyneen synnytyksen yhteydessä. Se on edelleen vakava tila, joka aiheuttaa merkittävää kuolleisuutta ja sairastavuutta. Se on hätätilanne ja edellyttää riittäviä ja nopeita elvytystoimenpiteitä. Perinataalinen asfyksia on myös hapenpuute 28. raskausviikolta synnytystä seuraavien seitsemän päivän aikana. Se on myös sikiöön tai vastasyntyneeseen kohdistuva loukkaus, joka johtuu hapenpuutteesta tai eri elinten puutteellisesta perfuusiosta, ja siihen voi liittyä ilmanvaihdon puute. WHO:n mukaan perinataaliselle asfyksialle on ominaista: syvä metabolinen asidoosi, jossa napanuoran valtimoverinäytteen PH < 7,20, APGAR-pistemäärän pysyminen 3:ssa viidennellä minuutilla, kliiniset neurologiset seuraukset välittömässä vastasyntyneisyysvaiheessa tai viitteitä monielinjärjestelmän toimintahäiriöstä välittömässä vastasyntyneisyysvaiheessa. Hypoksinen vaurio voi kohdistua useimpiin imeväisen elimiin (sydän, keuhkot, maksa, suolisto, munuaiset), mutta aivovaurio on huolestuttavin, ja se on ehkä epätodennäköisintä, että se paranee nopeasti tai kokonaan. Vaikeimmissa tapauksissa lapsi jää henkiin, mutta aivovaurio ilmenee joko henkisenä, kuten kehitysviivästymisenä tai älyllisenä vammautumisena, tai fyysisenä, kuten spastisuutena.

Perinataalinen asfyksia

Muut nimet

Neonataalinen asfyksia

Erikoisala

Pediatria, synnytykset

Se johtuu tavallisimmin synnytyksen aikaisista syistä, kuten äidin verenpaineen laskusta tai jostain muusta merkittävästä häiriöstä lapsen aivojen verenkierrossa synnytyksen aikana. Tämä voi johtua riittämättömästä verenkierrosta tai perfuusiosta, heikentyneestä hengitysponnistuksesta tai riittämättömästä ventilaatiosta. Perinataalista asfyksiaa esiintyy 2-10 promillea 1000:sta terminaalisesti syntyneestä vastasyntyneestä ja enemmän ennenaikaisesti syntyneistä. WHO:n arvion mukaan syntymäasfyksiasta aiheutuu vuosittain 4 miljoonaa vastasyntyneiden kuolemaa, mikä on 38 % alle 5-vuotiaiden lasten kuolemista.

Perinataalinen asfyksia voi olla syynä hypoksiseen iskeemiseen enkefalopatiaan tai intraventrikulaariseen verenvuotoon erityisesti ennenaikaisissa synnytyksissä. Vaikeasta perinataalisesta asfyksiasta kärsivällä lapsella on yleensä huono väri (syanoosi), perfuusio, reagointikyky, lihasjänteys ja hengitysponnistus, mikä näkyy alhaisena 5 minuutin Apgar-pistemääränä. Äärimmäiset asfyksia-asteet voivat aiheuttaa sydänpysähdyksen ja kuoleman. Jos elvytys onnistuu, lapsi siirretään yleensä vastasyntyneiden teho-osastolle.

Pitkään on käyty tieteellistä keskustelua siitä, pitäisikö asfyksiaa sairastavia vastasyntyneitä elvyttää 100-prosenttisella hapella vai normaalilla ilmalla. On osoitettu, että korkeat happipitoisuudet johtavat vapaiden happiradikaalien syntyyn, joilla on merkitystä asfuusion jälkeisessä reperfuusiovauriossa. Ola Didrik Saugstadin ja muiden tekemät tutkimukset johtivat vuonna 2010 uusiin vastasyntyneiden elvytystä koskeviin kansainvälisiin ohjeisiin, joissa suositellaan normaalin ilman käyttöä 100-prosenttisen hapen sijasta.

Syntymäasfeksian diagnosoimisesta käydään huomattavaa kiistaa lääketieteellisistä syistä. Koska termi on epätarkka, sitä vältetään nykyaikaisessa synnytyslääketieteessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.