OnnettomuudetEdit
Vuonna 1979 Pemexin Ixtoc I -tutkimusöljylähteessä Campechen lahdella tapahtui räjähdys, joka johti yhteen historian suurimmista öljyvuodoista. Pemex käytti 100 miljoonaa dollaria öljyvuodon puhdistamiseen ja vältti suurimman osan korvausvaatimuksista vetoamalla valtiolliseen koskemattomuuteen valtionyhtiönä.
Pemexiä syytettiin useista Guadalajarassa tapahtuneista kaasuräjähdyksistä.
Syyskuun 19. päivänä 2012 räjähdys Pemexin kaasutehtaalla Reynosassa, Tamaulipasissa tappoi 30 ihmistä ja haavoitti 46 ihmistä. Pemexin johtaja Juan Jose Suarez sanoi, että ”ei ole todisteita siitä, että kyseessä olisi ollut tahallinen tapahtuma tai jonkinlainen hyökkäys”.
Tammikuun 31. päivänä 2013 tapahtui räjähdys Pemexin hallinnollisissa toimitiloissa Mexico Cityssä. Ainakin 37 ihmistä kuoli ja ainakin 126 loukkaantui. Syytä ei ole vahvistettu. Paikalliset tiedotusvälineet kertoivat, että koneet räjähtivät 52-kerroksisen Pemexin tornin vieressä sijaitsevan hallintokeskuksen kellarissa.
1. huhtikuuta 2015 Meksikonlahden eteläosassa sijaitsevalla Abkatun A -alustalla syttyi tulipalo, jossa kuoli neljä työntekijää.
20. huhtikuuta 2016 yhtiön Coatzacoalcosissa sijaitsevassa Chlorinate 3 -tehtaassa sattuneessa suuressa räjähdyksessä ja tulipalossa kuoli ainakin 28 ihmistä.
24. syyskuuta 2016 tulipalo syttyi öljysäiliöaluksella ”Burgos” Boca del Ríon rannikolla Veracruzissa, jolloin koko miehistö (31 jäsentä) oli pakko evakuoida turvallisesti. Tankkerin lastina oli 80 000 tynnyriä dieseliä ja 70 000 tynnyriä bensiiniä.
Tammikuun 18. päivänä 2019 tapahtui räjähdys Tlauhuelilpan Hidalgon kylän läpi kulkevassa putkistossa, jossa kuoli ainakin 137 ihmistä. Useita satoja ihmisiä oli kerääntynyt laittoman putkiviemärin ympärille saadakseen polttoainetta. Tapahtumasta otetuissa kuvissa näkyy ihmisiä keräämässä polttoainetta ämpäreillä ja pienillä astioilla bensiiniputouksesta. Sotilas- ja poliisivoimat olivat paikalla tapahtumassa useita tunteja ennen räjähdystä, mutta eivät pystyneet estämään ihmisiä varastamasta polttoainetta. Putkistoa ei suljettu ajoissa edes sen jälkeen, kun polttoainevuodosta ilmoitettiin.
KiistatToimitus
Vuonna 2009 Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti, että eräät yhdysvaltalaiset jalostamot olivat ostaneet miljoonien dollarien arvosta Meksikon hallituksen putkistoista varastettua öljyä. Rikolliset, erityisesti huumejengit, hyödyntävät syrjäisiä putkistoja ja toisinaan rakentavat omia putkistojaan imuroidakseen öljyä satojen miljoonien dollarien arvosta vuosittain. Yhtä öljyalan johtajaa vastaan on nostettu syyte, ja hän on tunnustanut syyllisyytensä salaliittosyytteisiin. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö palauttaa 2,4 miljoonaa dollaria Meksikon verohallinnolle – ensimmäiset rahat, jotka takavarikoitiin salakuljetettua öljyä koskevan kahdenvälisen tutkinnan aikana, jonka viranomaiset odottavat johtavan useampiin pidätyksiin ja takavarikoihin. Vuonna 2010 Houstonissa toimivan Trammo Petroleumin entinen johtaja tuomittiin kolmeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen ja 10 000 dollarin sakkoihin sen jälkeen, kun hän oli tunnustanut syyllisyytensä salaliittoon varastetun tavaran vastaanottamiseksi.
Pemexissä on esitetty erilaisia korruptiosyytöksiä yli kymmenen vuoden ajan. Ne vaihtelevat poliittisista lahjoituksista institutionaaliselle vallankumouspuolueelle (PRI) (yli 200 miljoonaa dollaria), ”no show” -tehtävistä – henkilöistä, jotka saavat palkkaa suorittamatta mitään tehtäviä – erilaisista petoksista, kavalluksista ja jopa polttoaineen myynnistä pöydän alla. On arvioitu, että nämä korruption eri muodot aiheuttavat yli 1 miljardin dollarin tappiot vuodessa.
Pemexillä on pitkä historia väitetyistä ihmisoikeus- ja työelämän oikeuksien loukkauksista, jotka koskevat insinöörejä, joita on epäoikeudenmukaisesti pidetty ”luotettuina työntekijöinä” ja jotka ovat yrittäneet järjestäytyä ammattiyhdistykseen vuodesta 1995 lähtien, ja useiden tukahduttamistoimien jälkeen he onnistuivat siinä vuosina 2008 ja 2009, vaikkakin korkeiden inhimillisten kustannusten uhalla. Esimerkiksi eräs henkilö kuoli, kun häneltä evättiin sairaanhoitopalvelut eräässä Pemexin sairaalassa, koska hänen poikansa oli juuri saanut potkut, koska hän kuului kyseiseen ammattiliittoon, Unión Nacional de Técnicos y Profesionistasiin (lyhyesti UNTyPP). Siihen kuului myös ammattiyhdistyksen jäsenten pakottaminen eroamaan liitosta sairaalasängystä käsin, kuten tapahtui kolmelle syöpäpotilaalle vuonna 2009. Tähän mennessä Meksikon kongressin, Kansainvälisen työjärjestön, Global Compactin, Industrial Global Unionin ja tuhansien kansalaisten ympäri maailmaa harjoittamasta painostuksesta huolimatta vuosina 2002, 2004, 2008, 2009, 2010 ja 2011 irtisanottuja työntekijöitä ei ole otettu takaisin töihin eikä heille ole annettu mitään muita korvauksia. Pemex ei ole koskaan myöntänyt näitä ihmisoikeusloukkauksia.
10. marraskuuta 2019 laitos joutui kyberhyökkäyksen kohteeksi, ja sen tietokoneet saastuivat DoppelPaymer-lunnasohjelmalla.
EPN:ää ja Pemexin ex-johtajaa Emilio Lozoya Austinia koskeva Odebrechtin korruptiotutkinta Muokkaa
Odebrecht on brasilialainen monialayritys, joka toimii Pemexin tavoin myös öljyalalla. Vielä vuosina 2010-2012 Emilio Lozoya Austin kuului PRI:n tiimiin, joka tuki Enrique Peña Nietoa (EPN) tämän presidentinvaalikampanjassa. EPN:n voitettua vaalit Lozoya ylennettiin Pemexin johtajaksi, missä tehtävässä hän toimi suurimman osan EPN:n puheenjohtajakaudesta. Vuonna 2017 brasilialainen sanomalehti O Globo väitti, että Odebrecht auttoi EPN:n presidentinvaalikampanjan rahoittamisessa antamalla 10 miljoonaa dollaria lahjuksena Emilio Lozoyalle vuoden 2012 vaalien lähiaikoina. Pian EPN:n voitettua vaalit vuonna 2012 Lozoyasta tuli Pemexin johtaja, ja Odebrecht ”voitti” valtavia sopimuksia Pemexiltä ja Meksikon hallitukselta.
Kiistasta uutisoitiin vuonna 2017, jolloin paljastui, että Lozoya osti 38 miljoonan dollarin talon kertamaksulla jo ennen kuin hänet nimitettiin Pemexin johtajaksi. Tällainen talo ei sopinut hänen silloiseen palkkaansa. Lokakuussa 2017 presidenttikunta vahvisti, että EPN myös itse tapasi Odebrechtin neljä kertaa presidentinvaalikampanjansa aikana. Tämä sitoi EPN:n suoraan skandaaliin, vaikka EPN väitti, ettei ollut saanut lahjuksia. Brasiliasta peräisin olevan asiakirjan mukaan Lozoya sai 5 miljoonaa dollaria marraskuussa 2014.
Santiago Nieto, joka vastasi vaalirikosten tutkimisesta vastaavasta Fiscalía Especializada para la Atención de los Delitos Electorales (FEPADE) -virastosta, sai kiistanalaisesti potkut pian Odebrecht-skandaalin alkamisen jälkeen. Hänen sanottiin saaneen liikaa painostusta EPN:ltä ja Lozoyalta tutkinnan lopettamiseksi. Potkuja kritisoi ex-presidentti Felipe Calderonin vaimo ja riippumaton vuoden 2018 presidenttiehdokas Margarita Zavala.
Presidentti EPN:n mukaan Santiagon palautuksen kohtalo riippuu Meksikon senaatista. Borde Politico -järjestö oli julkaissut viikkoja aiemmin, että Meksikon 128 senaattorista 116 oli epäpäteviä.