”Heitin pois pienen koodin, joka minulla oli sähköpostiviestejä varten”, Berners-Lee kirjoitti eräänä iltapäivänä tänä keväänä kirjoittaessaan koodia Gitterin keskustelupalstalle, joka on avoin foorumi, jossa koodarit tekevät yhteistyötä ideoidensa parissa. Se tapahtui muutama päivä ennen kuin Mark Zuckerbergin oli määrä todistaa kongressille. Ja tässä webin hämärässä osassa Berners-Lee oli kiireinen työstämään suunnitelmaa, joka tekisi tuon todistajanlausunnon tarpeettomaksi.
Voimat, jotka Berners-Lee vapautti lähes kolme vuosikymmentä sitten, ovat kiihtyvällä vauhdilla – ne liikkuvat tavoilla, joita kukaan ei voi täysin ennustaa.
Ajatus on yksinkertainen: webin uudelleen hajauttaminen. Hän työskentelee pienen kehittäjätiimin kanssa ja viettää nykyään suurimman osan ajastaan Solidin parissa, joka on suunniteltu antamaan yksityishenkilöille, ei niinkään yrityksille, määräysvalta omiin tietoihinsa. ”Laboratoriossa työskentelee ihmisiä, jotka yrittävät kuvitella, miten Web voisi olla erilainen. Miten verkkoyhteiskunta voisi näyttää erilaiselta. Mitä voisi tapahtua, jos annamme ihmisille yksityisyyden suojan ja tiedon hallinnan”, Berners-Lee kertoi minulle. ”Olemme rakentamassa kokonaista ekosysteemiä.”
Toistaiseksi Solid-teknologia on vielä uutta, eikä se ole valmis massoille. Mutta visio, jos se toimii, voisi muuttaa radikaalisti webin nykyistä valtadynamiikkaa. Järjestelmän tavoitteena on antaa käyttäjille alusta, jonka avulla he voivat kontrolloida pääsyä verkkoon tuottamaansa dataan ja sisältöön. Näin käyttäjät voivat valita, miten tietoja käytetään sen sijaan, että esimerkiksi Facebook ja Google käyttäisivät niitä mielensä mukaan. Solidin koodi ja teknologia on avoin kaikille – kuka tahansa, jolla on pääsy Internetiin, voi tulla sen keskusteluhuoneeseen ja aloittaa koodaamisen. ”Yksi henkilö ilmestyy paikalle muutaman päivän välein. Jotkut heistä ovat kuulleet Solidin lupauksesta, ja he haluavat kääntää maailman ylösalaisin”, hän sanoo.Osa vetovoimasta on työskentely ikonin kanssa. Tietojenkäsittelytieteilijälle Berners-Leen kanssa koodaaminen on kuin soittaisi kitaraa Keith Richardsin kanssa. Webin keksijän kanssa työskentelyn lisäksi nämä koodarit tulevat mukaan, koska he haluavat liittyä asiaan. He ovat digitaalisia idealisteja, kumouksellisia, vallankumouksellisia ja kaikkia muita, jotka haluavat taistella verkon keskittämistä vastaan. Omalta osaltaan työskentely Solidin parissa tuo Berners-Leen takaisin Webin alkuaikoihin: ”Se on tutkan alla, mutta työskentely sen parissa palauttaa tavallaan osan optimismista ja innostuksesta, jonka ’valeuutiset’ vievät pois.”
Solidin kohdalla on vielä alkuaika, mutta Berners-Lee etenee nopeasti. Hänen kanssaan läheisesti työskentelevät sanovat, että hän on heittäytynyt projektiin samalla tarmolla ja päättäväisyydellä kuin Webin perustamisen yhteydessä. Myös yleinen mielipide näyttää helpottavan hänen aikatauluaan. Intiassa joukko aktivisteja esti menestyksekkäästi Facebookia ottamasta käyttöön uutta palvelua, joka olisi tehokkaasti kontrolloinut laajojen väestöryhmien pääsyä verkkoon. Saksassa eräs nuori koodaaja rakensi Twitteristä hajautetun version nimeltä Mastodon. Ranskassa toinen ryhmä loi Peertuben hajautetuksi vaihtoehdoksi YouTubelle. ”En pidä siitä, että yritykset hallitsevat ihmisiä ja heidän jokapäiväistä elämäänsä. Vihaan valvontayhteiskuntaa, jonka olemme vahingossa saaneet aikaan itsellemme”, sanoo Amy Guy, skotlantilainen koodaaja, joka auttoi luomaan ActivityPub-nimisen alustan hajautettujen verkkosivustojen yhdistämiseksi. Tänä kesänä verkkoaktivistit aikovat kokoontua San Franciscossa järjestettävään toiseen hajautetun webin huippukokoukseen.
Berners-Lee ei ole tämän vallankumouksen johtaja – määritelmän mukaan hajautetulla webillä ei pitäisi olla johtajaa – mutta hän on voimakas ase taistelussa. Ja hän tunnustaa täysin, että webin uudelleen hajauttaminen tulee olemaan paljon vaikeampaa kuin sen keksiminen alun perin oli. ”Kun Web luotiin, siellä ei ollut ketään, ei mitään osapuolia, jotka olisivat vastustaneet sitä”, sanoo Brad Burnham, osakas maineikkaassa pääomasijoitusyhtiössä Union Square Venturesissa, joka on alkanut sijoittaa Webin hajauttamiseen tähtääviin yrityksiin. ”On olemassa vakiintuneita ja hyvin varakkaita eturyhmiä, jotka hyötyvät siitä, että hallinnan tasapaino säilyy heidän edukseen.” Kyse on miljardeista dollareista: Amazon, Google ja Facebook eivät luovu voitoistaan ilman taistelua. Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Facebook tienasi 11,97 miljardia dollaria, vaikka sen toimitusjohtaja pyysi anteeksi käyttäjätietojen vuotamista. Google tienasi 31 miljardia dollaria.
Toistaiseksi huonon lehdistön ja julkisen närkästyksen kurittamina teknologiajätit ja muut yritykset sanovat olevansa halukkaita tekemään muutoksia yksityisyyden suojaamiseksi ja käyttäjiensä suojelemiseksi. ”Olen sitoutunut tekemään tämän oikein”, Facebookin Zuckerberg sanoi kongressille huhtikuussa. Google esitteli hiljattain Gmailiin uusia yksityisyysominaisuuksia, joiden avulla käyttäjät voivat valvoa, miten heidän viestinsä välitetään, kopioidaan, ladataan tai tulostetaan. Kun paljastuksia vakoilusta, manipuloinnista ja muista väärinkäytöksistä tulee julki, yhä useammat hallitukset vaativat muutoksia. Viime vuonna Euroopan unioni langetti Googlelle 2,7 miljardin dollarin sakot verkkokauppamarkkinoiden manipuloinnista. Tänä vuonna uudet säädökset edellyttävät, että Google ja muut teknologiayritykset pyytävät käyttäjiltä suostumusta tietojensa käyttöön. Yhdysvalloissa kongressi ja sääntelyviranomaiset pohtivat keinoja, joilla Facebookin ja muiden yritysten valtaa voitaisiin rajoittaa.
Mutta nyt laaditut lait eivät ennakoi tulevaisuuden teknologioita. Lainsäätäjät – joista monet ovat yritysten lobbaajien kiusaamia – eivät myöskään aina päätä suojella yksilön oikeuksia. Joulukuussa teleyritysten lobbaajat painostivat liittovaltion viestintäkomissiota kumoamaan verkkoneutraliteettisäännöt, joilla suojellaan tasavertaista pääsyä internetiin. Tammikuussa Yhdysvaltain senaatti äänesti lakiehdotuksen puolesta, joka antaisi kansalliselle turvallisuusvirastolle mahdollisuuden jatkaa laajamittaista verkkovalvontaohjelmaansa. Googlen lobbarit pyrkivät nyt muuttamaan sääntöjä, jotka koskevat sitä, miten yritykset voivat kerätä ja tallentaa biometrisiä tietoja, kuten sormenjälkiä, iiriksen skannauksia ja kasvontunnistuskuvia.
Voimat, jotka Berners-Lee vapautti lähes kolme vuosikymmentä sitten, kiihtyvät, ja ne liikkuvat tavoilla, joita kukaan ei voi täysin ennustaa. Ja nyt, kun puolet maailmasta liittyy verkkoon, olemme yhteiskunnallisessa käännekohdassa: Olemmeko matkalla kohti orwellilaista tulevaisuutta, jossa kourallinen yhtiöitä valvoo ja hallitsee elämäämme? Vai olemmeko luomassa parempaa versiota verkkoyhteiskunnasta, jossa ajatusten ja tiedon vapaa virtaus auttaa parantamaan sairauksia, paljastamaan korruptiota ja kumoamaan vääryyksiä?
On vaikea uskoa, että kukaan – edes Zuckerberg – haluaisi vuoden 1984 versiota. Hän ei perustanut Facebookia manipuloidakseen vaaleja; Jack Dorsey ja muut Twitterin perustajat eivät aikoneet antaa Donald Trumpille digitaalista torvea. Ja juuri tämä saa Berners-Leen uskomaan, että tämä taistelu digitaalisesta tulevaisuudestamme voidaan voittaa. Kun julkinen närkästys verkon keskittämisestä kasvaa ja yhä useammat koodarit liittyvät hajauttamispyrkimyksiin, Berners Berners Berners Berners näkee, että me muutkin nousemme ja liitymme hänen seuraansa. Tänä keväänä hän antoi eräänlaisen asekutsun digitaaliselle yleisölle. Avoimessa kirjeessä, joka julkaistiin hänen säätiönsä verkkosivuilla, hän kirjoitti: ”Vaikka verkon ongelmat ovat monimutkaisia ja laajoja, meidän pitäisi mielestäni nähdä ne vikoina: ongelmina olemassa olevassa koodissa ja ohjelmistojärjestelmissä, jotka ihmiset ovat luoneet – ja jotka ihmiset voivat korjata.”
Kysyttäessä, mitä tavalliset ihmiset voivat tehdä, Berners-Lee vastasi: ”Sinun ei tarvitse osata koodata. On vain oltava sydäntä päättää, että tarpeeksi on tarpeeksi. Ota esiin taikamerkkisi, kylttisi ja luudanvarsi. Ja menkää kaduille.” Toisin sanoen, on aika nousta koneita vastaan.
KORJAUS: Jutun aiemmassa versiossa Solid oli väärin tunnistettu. Se on alusta, ei ohjelmisto.
Versio tästä jutusta julkaistiin elokuun 2018 numerossa.