Naisten mielenterveys 101: Tilastot, oireet ja resurssit

Mielisairauksien torjunta on yksi terveydenhuollon suurimmista haasteista. Aluksi vakavia sairauksia, kuten skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, masennusta ja ahdistuneisuutta, on usein vaikea diagnosoida. Mutta ehkä pelottavin este mielenterveyden häiriöiden hoidolle on sairauksiin liittyvä yhteiskunnallinen leimautuminen. Potilaiden haluttomuus hakeutua hoitoon mielenterveyden häiriöiden vuoksi vaikuttaa suhteettomasti naisiin, suurelta osin siksi, että naiset ovat miehiä alttiimpia monille yleisimmille mielenterveysongelmille.

• Vuonna 2017 Yhdysvalloissa 46,6 miljoonaa aikuista sai hoitoa mielenterveyden häiriön vuoksi, mikä on lähes 20 prosenttia aikuisväestöstä, mutta mielenterveyden häiriöiden vuoksi hoidossa olleiden naisten prosenttiosuus oli kuitenkin lähes 50 prosenttia korkeampi kuin miesten prosenttiosuus (22.3 % vs. 15,1 %, National Institute of Mental Healthin mukaan).
• Yhdysvaltojen asevoimien terveysseurantaosaston tekemässä tutkimuksessa todettiin, että naispuolisilla palveluksessa olevilla naisilla diagnosoitiin ahdistuneisuutta 1,4-kertainen määrä verrattuna miespuolisiin palveluksessa oleviin, ja tutkimukseen osallistuneilla naisilla diagnosoitiin 1,9-kertaisella todennäköisyydellä masennusta miehiin verrattuna. (Psychological Health Center of Excellence)

Mielenterveysongelmat koskettavat kaikkia maailman väestöryhmiä, mutta terveydenhuollon ammattilaiset ovat havainneet, että naisten hoitaminen vaatii erilaista lähestymistapaa kuin samoista sairauksista kärsivien miesten hoitaminen. Esimerkiksi skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyys on sama miehillä ja naisilla, mutta naisten oireet eroavat usein miehillä esiintyvistä oireista, National Institute of Mental Health (NIMH) kertoo.

Sen lisäksi, että monet naiset häpeävät liikaa hakeakseen apua mielenterveyshäiriöön, he eivät yksinkertaisesti ole tietoisia siitä, että heidän oireensa ovat sairaus, jota voidaan hoitaa. Suuri askel kohti naisten mielenterveysongelmien diagnosoinnin ja hoidon parantamista on valistuksessa: tiedottaminen mielenterveysongelmien yleisyydestä, niiden kielteisistä vaikutuksista naisiin ja heidän perheisiinsä sekä monista saatavilla olevista resursseista, joiden avulla he voivat saada tarvitsemaansa hoitoa palatakseen terveytensä pariin.

Tässä oppaassa esitetyt tiedot on tarkoitettu lähtökohdaksi terveydenhuollon ammattihenkilöstölle sekä naisille ja heidän perheilleen heidän etsiessään resurssejaan, jotka voivat johdattaa heidät hyvinvointipoluille.

Naisten mielenterveydenhuoltoon: Facts and Figures

Mielisairauksien alidiagnosointi on edelleen ongelma terveydenhuollossa. Maailman terveysjärjestö (WHO) raportoi, että lääkärit eivät tunnista yli puolta potilaista, jotka täyttävät psyykkisen sairauden kriteerit, sellaisiksi. On ymmärrettävää, että perhe ja ystävät voivat olla huomaamatta joidenkin psyykkisten sairauksien merkkejä, varsinkin kun koulutetut lääkärit eivät kykene samaan.

Alhaalla on tilannekatsaus naisten mielenterveysongelmien diagnosoinnissa ja hoidossa tapahtuneeseen – ja vielä tapahtuvaan – edistykseen.

Naisten mielenterveydenhuolto U.S.A:ssa.S.

• Naiset kärsivät kaksi kertaa todennäköisemmin kuin miehet yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä (Generalized Anxiety Disorder, GAD).

Amerikkalaisen ahdistuneisuus- ja masennusyhdistyksen (Anxiety and Depression Association of America, ADAA) mukaan Yhdysvalloissa 6,8 miljoonaa ihmistä kärsii GAD:stä, mutta vain 43 prosenttia heistä saa hoitoa kyseiseen häiriöön. Naisilla on myös kaksi kertaa todennäköisemmin kuin miehillä diagnosoitu paniikkihäiriö, joka vaikuttaa 6 miljoonaan yhdysvaltalaiseen aikuiseen, ja spesifiset fobiat, jotka vaikuttavat 19 miljoonaan yhdysvaltalaiseen aikuiseen.

• Naisilla vakavien psyykkisten sairauksien esiintyvyys on lähes 70 prosenttia suurempi kuin miehillä.

NIMH:n kokoamista luvuista käy ilmi, että vakava mielisairaus (SMI) koskettaa Yhdysvalloissa vuosittain yli 11 miljoonaa aikuista, mikä on 4,5 prosenttia aikuisväestöstä. Silti SMI diagnosoitiin 5,7 %:lla aikuisista naisista ja 3,3 %:lla miehistä.

• Väkivallalle altistuminen tekee naisesta kolme-neljä kertaa todennäköisemmin masentuneen.

WHO:n tutkijat toteavat, että naisilla, jotka ovat altistuneet seksuaaliselle hyväksikäytölle lapsena tai jotka ovat joutuneet väkivaltaisen kumppanin kohteeksi aikuisena, diagnosoidaan paljon useammin masennus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että alkuperäisen seksuaalisen tai väkivaltaisen altistumisen vakavuus ja kesto vaikuttavat siitä johtuvan mielenterveyden häiriön vakavuuteen.

Miesten ja naisten mielenterveyden väliset erot

• Naiset kärsivät kaksi kertaa todennäköisemmin kuin miehet unipolaarisesta masennuksesta, jonka ennustetaan olevan toiseksi yleisin ”globaalin työkyvyttömyysrasituksen” aiheuttaja vuoteen 2020 mennessä.

WHO:n kokoamien lukujen mukaan masennuksesta kärsivien naisten hoitaminen ”lieventäisi merkittävästi” psyykkisten häiriöiden aiheuttamien vammojen maailmanlaajuista vaikutusta. Naiset kärsivät myös todennäköisemmin kolmesta tai useammasta ”komorbidista” mielenterveyden häiriöstä (kaksi tai useampi häiriö vaikuttaa yhteen henkilöön). Miehet sen sijaan hakevat apua keskimäärin vuoden kuluttua PTSD-oireiden ilmaantumisesta. Seksuaalinen väkivalta on PTSD:n ensisijainen aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Recovery Across Mental Health -julkaisussa todetaan, että naisilla on suurempi riski sairastua PTSD:hen traumaattisen tapahtuman jälkeen: Naisilla 20,4 prosenttia, kun taas miehillä vastaava luku on 8,1 prosenttia. ADAA:n mukaan 65 % raiskauksen uhriksi joutuneista miehistä ja 45,9 % raiskauksen uhriksi joutuneista naisista sairastuu sen seurauksena PTSD:hen.

• Naiset kärsivät syömishäiriöstä lähes 10 kertaa todennäköisemmin kuin miehet.

Recovery Across Mental Healthin mukaan 1,9 % naisista sairastuu anoreksiaan (liiallinen laihtuminen) vuosittain, kun taas miehistä 0,2 %. Nuoret naiset ovat erityisen alttiita syömishäiriöille: bulimia (ahmiminen ja puhdistautuminen) vaikuttaa 0,5-1 prosenttiin nuorista naisista vuoden aikana.

Naisten mielenterveyteen liittyvä leimautuminen ja kysymykset

• Naiset hakeutuvat ehkä miehiä epätodennäköisemmin hoitoon koettuaan mielenterveyden häiriöiden oireita. Tämä johtuu ”sisäistetystä tai itseensä kohdistuvasta leimautumisesta”, joka johtuu siitä, että heidän minäkuvansa muodostuu sen perusteella, miten muut näkevät heidät.

Northwestern-yliopiston Women’s Health Research Institute huomauttaa, että naiset ovat miehiä alttiimpia tuntemaan itsensä leimautuneiksi siitä, että he hakevat apua mielenterveysongelmaan. Naisilla on taipumus luottaa ulkopuolisten mielipiteisiin itsetuntonsa suhteen paljon enemmän kuin miehillä. Tämän seurauksena he usein välttelevät mielisairautensa hoitoa, koska he haluavat estää muita ajattelemasta heistä huonommin, mikä saisi heidät ajattelemaan itsestään huonommin.

• Mielisairauden hoitoon hakeutumisen leimautuminen on suurempaa värillisten naisten keskuudessa.

Johns Hopkinsin lääketieteellinen tiedekunta raportoi, että vaikka naiset kokevat kaksi kertaa todennäköisemmin vakavaa masennusta kuin miehet, afroamerikkalaisilla naisilla on puolet pienempi todennäköisyys pyytää mielenterveysalan ammattilaiselta apua kuin valkoihoisilla naisilla. Latinalaisamerikkalaiset naiset ovat vastaavasti epäröiviä hakeutumaan hoitoon, kun heillä on mielisairauden oireita.

Tutkijat esittävät, että vähemmistöyhteisöjen kulttuuri voi olla esteenä, koska se esittää naiset usein ”vahvoina ja stoalaisina”, jotka asettavat läheistensä tarpeet omiensa edelle. Tällaista leimautumista pyritään torjumaan vakuuttamalla naiset siitä, että hoitoon hakeutuminen mielenterveysongelmiin parantaa heidän kykyään huolehtia perheestään.

Naisten mielenterveysongelmat ja -oireet

Jokainen potilas – olipa hän mies tai nainen, vanha tai nuori, rikas tai köyhä – kokee mielenterveysongelmat omalla ainutlaatuisella tavallaan. Vaikka tiettyjen mielenterveysongelmien oireissa ja vaikutuksissa on yhtäläisyyksiä, naiset kohtaavat usein erilaisia haasteita kuin miehet siinä, miten he havaitsevat ja kokevat oireet, ja myös siinä, miten häiriön hoitoon kehitetään strategioita.

Tässä on lyhyt katsaus siihen, miten yleiset mielenterveysongelmat vaikuttavat naisiin eri tavalla kuin miehiin.

Depressio

Naisten todennäköisemmän sairastumisen lisäksi jotkin masennuksen muodot ovat naisille ominaisia, kuten NIMH selittää. Naisten hormonitasojen muutoksiin liittyviä mielenterveyden häiriöitä ovat muun muassa perinataalinen masennus (ennen ja jälkeen synnytyksen ilmenevä masennus, jälkimmäinen tunnetaan nimellä synnytyksen jälkeinen masennus), kuukautisia edeltävä dysforinen häiriö ja perimenopaussin aikainen masennus.

Naisten terveysvirasto luettelee masennuksen oireita korostaen niitä eroja, joita tietty henkilö kokee sairautensa aikana oireiden lukumäärän, esiintymistiheyden ja keston suhteen. Yleisiä masennusoireita ovat mm:

• Surullisuuden, toivottomuuden, hyödyttömyyden tai tyhjyyden tunteet
• Tiheä itkuisuus
• Ei enää nauti lempitoiminnoista
• Energian menetys
• Kyvyttömyys keskittyä, muistaa tai tehdä päätöksiä
• Kyvyttömyys nukkua, nukkuminen liian paljon tai vaikeudet päästä ylös sängystä
• Syömishaluttomuus, laihtuminen, tai ylensyönti yrittäessään ”tuntea olonsa paremmaksi”
• Ajatukset itsensä vahingoittamisesta, kuolemasta tai itsemurhasta
• Jatkuva päänsärky, pahoinvointi tai muu fyysinen kipu, joka ei parane hoidon avulla
• Edelleen helposti ärsyyntyvä tai suuttuva

NIMH:n rahoittamassa tutkimuksessa löydettiin geneettisiä eroja miehillä ja naisilla, jotka kärsivät masennuksesta. Toiveena on, että selvittämällä sairauden erilaiset syyt miehillä ja naisilla tutkijat pystyvät luomaan parempia diagnostisia testejä ja hoitoja sukupuolen mukaan.

Ahdistuneisuus

NIMH määrittelee yleisen ahdistuneisuushäiriön (General Anxiety Disorder, GAD) niin, että se tarkoittaa ”liiallista ahdistuneisuutta tai huolestuneisuutta” useimpina päivinä kuuden kuukauden ajanjakson aikana. Muita ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö, sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö (tai sosiaalinen fobia), eroahdistushäiriö ja fobioihin liittyvät häiriöt (kuten lentopelko, korkeanpaikankammo tai tiettyjen esineiden pelko). Vaikka 19 prosenttia kaikista yhdysvaltalaisista aikuisista ilmoittaa kokeneensa ahdistuneisuushäiriön viimeisen vuoden aikana, naisten osuus on paljon suurempi kuin miesten (23,4 % vs. 14,3 %).

Ahdistuneisuushäiriön oireita ovat muun muassa seuraavat:

• Krooninen ärtyneisyys tai hermostuneisuus
• Tunne lähestyvästä tuomiosta tai katastrofista
• Sydämen tiheälyöntisyys, hyperventilointi, hikoilu, tai vapina
• Heikkous tai väsymys
• Keskittymiskyvyttömyys
• Unettomuus
• Vatsakivut tai muut ruoansulatushäiriöt

Synnytysmasennus

WHO:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti 10 %:lla raskaana olevista ja 13 %:lla synnyttäneistä naisista on mielenterveydenhäiriö, ensisijaisesti masennus. Synnytyksen aikainen masennus, joka kattaa molemmat naisryhmät, heikentää naisen toimintakykyä ja haittaa myös lapsen kehitystä. Vaikka raskaana olevat naiset ovat kaikkialla alttiita perinataaliselle masennukselle ja muille psyykkisille sairauksille, ongelma on suurin kehitysmaissa, joissa WHO:n arvion mukaan 20 prosenttia äideistä kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

WHO:n kokoamien tutkimusten mukaan perinataalista masennusta pahentavat köyhyys, muuttoliike, stressi ja väkivallalle altistuminen. Järjestö korostaa tarvetta sisällyttää äidin mielenterveys yleisiin terveysohjeisiin sekä valistaa naisia lasten terveydestä ja lisääntymisterveydestä.

Syömishäiriöt

Syömishäiriöistä kärsii Yhdysvalloissa kaksi kertaa enemmän naisia kuin miehiä: 20 miljoonaa vs. 10 miljoonaa, National Eating Disorder Associationin kokoamien lukujen mukaan. Sairauksien syyt pysyvät suurimmaksi osaksi mysteerinä, mutta tutkijat uskovat, että biologia, psykologia ja kulttuuri ovat kaikki mukana.

Riskitekijöitä syömishäiriön kehittymiselle ovat muun muassa seuraavat:

• Lähisukulaisuus jonkun sellaisen henkilön kanssa, jolla on syömishäiriö tai muu psyykkinen sairaus
• Krooninen laihduttaminen
• Poltetaan enemmän kaloreita kuin nautitaan (negatiivinen energiatasapaino)
• Tyypin 1 (insuliiniriippuvaisen) diabeteksen sairastaminen, mukaan lukien insuliinipistosten laiminlyönti (diabulimia), mikä voi aiheuttaa kuoleman
• Huono ruumiinkuva
• Diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö
• Painosta johtuvan kiusaamisen tai kehoa häpäisevän kohtelun uhriksi joutuminen
• Taipumus perfektionismiin tai käyttäytymisen joustamattomuuteen

Synnytyksen jälkeinen masennus

Tämä synnytyksen aikaisen masennuksen alaryhmä vaikuttaa joihinkin naisiin vuoden kuluessa synnytyksestä. Sille on ominaista äärimmäisen surun, ahdistuksen ja väsymyksen tunteet, jotka vaikuttavat naisen kykyyn huolehtia itsestään ja vauvastaan. NIMH korostaa, että tila ei johdu mistään äidin toiminnasta, vaan se on pikemminkin seurausta fyysisten ja emotionaalisten tekijöiden yhdistelmästä, joita ovat muun muassa seuraavat: hormonaaliset muutokset raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, unen puute vauvan saapumisen jälkeisinä viikkoina ja kuukausina sekä raskauteen ja synnytykseen liittyvä fyysinen uupumus ja kipu.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen diagnosointi on haastavaa, koska oireet vaihtelevat naisesta toiseen, ja moni oireista johtuu helposti jostakin muusta syystä. Erityisesti synnytyksen jälkeinen masennus voidaan tulkita ”baby bluesiksi”, jota monet uudet äidit tuntevat vauvan syntymään yleisesti liittyvän huolen, uupumuksen tai surun seurauksena. NIMH suosittelee, että naiset kääntyisivät heti terveydenhuollon ammattilaisen puoleen, jos heillä ilmenee jokin edellä kohdassa ”Masennus” luetelluista oireista.

Vartalodysmorfinen häiriö

Cleveland Clinic määrittelee tämän tilan henkilön äärimmäiseksi ahdistuneisuudeksi jostakin havaitusta fyysisestä puutteesta. Henkilöt, joilla on kehon dysmorfinen häiriö (BDD), etsivät jatkuvasti vakuutteluja ulkonäöstään ja saattavat pitää itseään ”rumana” siinä määrin, että he etsivät parannuskeinoa. Tämä parannuskeino voi olla plastiikkakirurgia, jolla poistetaan se, mitä pidetään fyysisenä puutteena.

Vaikka häiriötä esiintyy yhtä usein miehillä ja naisilla, yhteiskunnalliset paineet fyysisestä kauneudesta voivat tehdä tilasta vaikeamman naisille. Ulkonäköön liittyvä pakkomielle voi heikentää BDD:tä sairastavien henkilöiden kykyä toimia työssä, kotona ja sosiaalisessa elämässä. BDD:stä kärsivien yleisimpiä fyysisiä ominaisuuksia, joista he ovat huolissaan, ovat kauneusvirheet ja muut iho-ongelmat, karvoitus missä tahansa vartalolla (tai sen puute) sekä tiettyjen kasvonpiirteiden muoto ja koko.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Tälle tilalle, josta aiemmin käytettiin nimitystä ”maanis-depressiivinen sairaus”, on ominaista laajat mielialan vaihtelut, jotka ovat paljon äärimmäisempiä kuin ihmisten normaalisti arkielämässään kokemat nousut ja laskut. Jyrkät muutokset mielialassa ja energiatasossa voivat vakavasti haitata henkilön toimintakykyä, erityisesti henkilöillä, jotka kärsivät ”kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä I” (lausutaan ”kaksisuuntainen mielialahäiriö yksi”), jossa mielialan vaihtelut ovat vakavampia kuin ”kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä II”.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä I esiintyy harvemmin, ja se koskettaa miehiä ja naisia yhtä lailla HHS:n Naisten terveystoimiston mukaan. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä II, joka diagnosoidaan naisilla paljon useammin kuin miehillä, mielialan ”huiput” eli maaniset jaksot ja ”matalasuhdanteet” eli masennusjaksot ovat lievempiä (niitä kutsutaan ”hypomaniaksi”). Kaksisuuntaista mielialahäiriötä II sairastavilla naisilla on kuitenkin taipumus kokea enemmän masennusjaksoja kuin maanisia jaksoja. Kaksisuuntainen mielialahäiriö II on yleensä hoidettavissa ilman sairaalahoitoa.

Borderline-persoonallisuushäiriö

NIMH kuvaa borderline-persoonallisuushäiriötä (borderline personality disorder, BPD) mielenterveyden häiriöksi, jolle on ominaista muuttuvat mielialat, jatkuvasti vaihteleva minäkuva ja epäjohdonmukainen käyttäytyminen pidemmän ajanjakson ajan. HHS:n naisten terveysviraston mukaan BPD on ”vakava mielisairaus”, joka aiheuttaa epävakautta henkilön mielialaan, käyttäytymiseen, ihmissuhteisiin ja minäkuvaan päivittäin. Vaikka 2 prosenttia aikuisista kärsii häiriöstä, se iskee nuoriin naisiin enemmän kuin mihinkään muuhun väestöryhmään.

Mielialan, käyttäytymisen ja arvomaailman ailahtelevien muutosten lisäksi BPD:n oireisiin kuuluu: fyysisten ja emotionaalisten ihmissuhteiden nopea solmiminen ja lopettaminen, äärimmäiset tunteiden vaihtelut ihmisiä ja toimintoja kohtaan, epärealistinen, vinoutunut käsitys itsestä sekä impulsiivinen ja vaarallinen toiminta. BPD:n riskiä lisääviä tekijöitä ovat häiriön esiintyminen suvussa, lapsuuden traumaattiset tapahtumat ja aivotraumat.

Aineiden väärinkäyttö

National Institute on Drug Abuse raportoi, että 15,4 % aikuisista naisista Yhdysvalloissa on käyttänyt jotain laitonta huumetta viimeisen vuoden aikana. Tutkimukset osoittavat, että naiset voivat tulla huumeriippuvaisiksi nopeammin kuin miehet, vaikka naiset yleensä ottavat pienempiä määriä huumeita ja käyttävät niitä lyhyemmän aikaa. Lisäksi sukupuolihormonit saattavat aiheuttaa sen, että naiset ovat herkempiä huumeiden vaikutuksille, ja he saattavat kokea riippuvuuden jälkeen enemmän mielihaluja, mikä voi johtaa useampaan uusiutumiseen.

Kun nainen käyttää huumeita raskaana ollessa tai vauvaa imettäessä, sekä nainen että hänen lapsensa ovat suuremmassa vaarassa. Opioidit, stimulantit ja muut huumeet voivat vahingoittaa vauvan terveyttä ja aiheuttaa raskaana oleville naisille keskenmenon. Raskaana olevat naiset, jotka polttavat tupakkaa tai kannabista, nauttivat reseptillä saatavia kipulääkkeitä tai käyttävät laittomia huumeita, lisäävät kuolleena syntymisen riskin kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Huumeidenkäyttöhäiriöstä toipuminen on myös erilaista naisille kuin miehille. Esimerkiksi naisille suunnatuissa hoito-ohjelmissa, jotka sisältävät lastenhoitoa, vanhempainluokkia, työharjoittelua ja muita vastaavia palveluja, onnistumisprosentti on korkeampi kuin toipumisohjelmissa, jotka eivät tarjoa tällaista tukea.

Naisten mielenterveyshoito ja resurssit

Naisten kohtaamien mielenterveyshaasteiden monitahoisesta luonteesta huolimatta hoitovaihtoehtoja ja -resursseja on saatavissa, jotka auttavat näitä naisia viettämään tervettä elämää. Joskus yksinkertaisin neuvo on tehokkain, ja se voi alkaa niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä, että ei saa pelätä pyytää apua. Mielenterveysalan ammattilaiset ovat valmiita auttamaan mielenterveysongelmista kärsiviä naisia. He varmistavat, että mielenterveysongelmista kärsivät naiset saavat tarvitsemaansa hoitoa ja huomiota, jotta he voivat aloittaa toipumisen tiellä ja palata terveyteen, jos he joskus harhailevat.

Mielenterveyshoitajat, -keskukset ja -klinikat

Mielenterveyspalveluiden tarjoajia on monenlaisia, joskin useimmilla on yhteisiä perusominaisuuksia: mielenterveydenhäiriöitä diagnosoivilla ja hoitavilla ammattihenkilöstön jäsenillä on ylempi korkeakoulututkinto ja usein ylempi korkeakoulututkintokin sekä erityiskoulutusta ja valtion lupakirjan myöntämismahdollisuus. Mayo Clinic kuvaa yleisimpiä mielenterveysalan ammatinharjoittajien ja palveluntarjoajien tyyppejä:

• Psykiatrit ovat lääketieteen tohtoreita (MD) tai osteopaatin tohtoreita (DO), joiden erikoisalana on mielenterveys. Psykiatrit voivat mielisairauksien diagnosoinnin ja hoidon lisäksi kirjoittaa lääkemääräyksiä ja tarjota neuvontaa psykoterapian avulla.
• Psykologeilla on tyypillisesti tohtorin tutkinto – Ph.D., Psy.D. tai Ed.D. He tarjoavat psykologista neuvontaa ryhmissä ja kahdenkeskisissä istunnoissa, ja vaikka suurin osa heistä ei voi kirjoittaa lääkemääräyksiä, monilla heistä on siihen lupa tai he työskentelevät sellaisten palveluntarjoajien kanssa, jotka pystyvät määräämään lääkkeitä.
• Psykiatriaan suuntautuvat mielenterveyssairaanhoitajat ovat rekisteröidyillä sairaanhoitajilla on koulutuksensa saanut koulutus, jonka aiheena on mielenlaatu. Monet heistä ovat kokeneempia sairaanhoitajia, joilla on ylempi korkeakoulututkinto (hoitotyön tohtorin tutkinto) tai sertifikaatti (sertifioitu sairaanhoitaja), ja joissakin osavaltioissa he pystyvät määräämään lääkkeitä.
• Kliinisillä sosiaalityöntekijöillä on yleensä maisterin tutkinto tai tohtorin tutkinto sosiaalityön alalta, kun taas ammatillisilla psykiatrian neuvonantajilla (licensed professional counsultors) on maisterin tutkinto, ja heillä on asiaankuuluva kliininen koulutus. Molemmat tarjoavat neuvontaa ja muita palveluja, mutta he eivät voi määrätä lääkkeitä.

Naisia, jotka etsivät läheistä mielenterveyspalvelujen tarjoajaa, neuvotaan pyytämään lähete perusterveydenhuollon palveluntarjoajalta tai pyytämään sairausvakuutusyhtiöltä luettelo katetuista mielenterveyspalvelujen tarjoajista. Monet työntekijöiden avustusohjelmat kattavat mielenterveyspalvelujen kustannukset osittain tai kokonaan.

• National Alliance for Mental Health (NAMH) tarjoaa neuvontapuhelimen, jossa on ympäri vuorokauden työntekijöitä, jotka voivat vastata mielenterveyden oireisiin ja hoitoihin liittyviin kysymyksiin, auttaa perheenjäseniä ja antaa yhteystietoja paikallisista mielenterveysresursseista.
• Naisten terveysviraston mielenterveysresurssit sisältävät linkkejä liittovaltion virastoihin, jotka tarjoavat tietoa tietyistä häiriöistä, sekä järjestöihin, jotka tarjoavat apua mielenterveysongelmista kärsiville perheille ja yksilöille.

Tukiryhmät

Mielenterveyshaasteiden – omien haasteidensa ja läheistensä haasteiden – kanssa kamppaileville henkilöille ei voi muistuttaa liian usein siitä, etteivät he ole selviytymässä noiden haasteiden kanssa yksin. Kaikkina kellonaikoina rohkaiseva ääni tai verkkokeskustelu on vain puhelun tai klikkauksen päässä.

Alhaalla on lueteltu joitakin lähteitä, joista saa lisätietoa tukiryhmistä kaikille ja kaikille mielenterveyden häiriöistä kärsiville.

• National Alliance for Mental Health tarjoaa Find Support -sivun, jossa luetellaan kansallinen itsemurhien ehkäisyn vihjelinja (800-273-8255) ja annetaan linkkejä osavaltioiden järjestöihin, jotka edustavat yli 950:tä NAMH:n jäsenjärjestöä Yhdysvalloissa.
• The Depression and Bipolar Support Alliance tarjoaa Find a Support Group -verkkosivun. Sen avulla voit etsiä ryhmää postinumeron tai osavaltion mukaan, ja se sisältää allianssin eri osastojen yhteystietojen nimet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja verkkosivustot.
• WebMD:n masennuksen tukioppaassa käsitellään tukiryhmän perustamista rekrytoimalla perheenjäseniä ja ystäviä. Siinä on linkki WebMD:n verkossa toimivaan masennuksen tukiryhmään, mutta siinä korostetaan myös psykoterapian ja psykologisen neuvonnan saamisen tärkeyttä koulutetuilta ammattilaisilta.

Online-resurssit

Yksi kattavimmista naisten mielenterveyspotilaille ja -palvelujen tarjoajille suunnattujen hyödyllisten resurssien kokoelmista on saatavissa Massachusettsin yleissairaalan Naisten mielenterveyskeskuksen kautta. Linkit tietolähteisiin ja neuvontapuhelimiin on luokiteltu häiriöiden mukaan, ja niihin kuuluvat: raskauden aikana ja sen jälkeen esiintyvät sairaudet, imetys psykiatristen lääkkeiden käytön aikana, hedelmättömyyden vaikutus mielenterveyteen, mielialahäiriöt ja vaihdevuodet.

Yhdysvaltalaisen elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n (Food & Drug Administration) verkkosivuilta löytyy opas Women’s Health Topics, joka sisältää osiot raskaudesta, vaihdevuosista sekä kipulääkkeiden ja muiden lääkkeiden turvallisesta käytöstä. FDA:n Take Time to Care -ohjelma pyrkii levittämään ilmaista terveyskasvatustietoa naisille terveydenhuolto-organisaatioiden ja -ammattilaisten, yhteisön voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, koulujen ja paikallishallinnon virastojen kautta. Organisaatiot, jotka haluavat osallistua ohjelmaan, voivat saada lisätietoja ohjelmasta FDA:n Invitation to Collaborate -sivulta.

HHS:n verkkosivuilla osoitteessa MentalHealth.gov on laaja luettelo paikallisista organisaatioista, jotka tarjoavat mielenterveyden tukipalveluja, joista useat on suunnattu erityisesti naisten mielenterveystarpeisiin. Esimerkiksi monet YWCA USA:n paikallisosastot tarjoavat naisille asiantuntijaneuvontaa mielenterveysongelmista ja siitä, miten he voivat saada ammattiapua.

Vinkkejä naisten mielenterveyteen

Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen edellyttää paljolti taitojen kehittämistä, jotta voi selviytyä jokapäiväisen elämän ylä- ja alamäissä. Naisten terveysviraston Hyvä mielenterveys -verkkosivulla on vinkkejä ja ehdotuksia, jotka opettavat kaikenikäisille naisille tärkeitä selviytymistaitoja, jotka voivat estää pieniä ongelmia muuttumasta suuriksi. Palvelun tarjoamia hyödyllisiä vinkkejä ovat muun muassa nämä:

• Paranna mielialaa liikkumalla säännöllisesti. Aerobinen liikunta vapauttaa endorfiineja, jotka ovat kemikaaleja, jotka auttavat lievittämään stressiä ja edistävät rauhallisuutta. Säännöllinen liikunta auttaa myös parantamaan nukkumistottumuksia ja unen laatua, ja se voi myös vähentää ahdistuksen ja masennuksen oireita.
• Syö tasapainoista ruokavaliota. Terveellisen ruoan nauttimisen on todettu parantavan ihmisten mielialaa sen lisäksi, että se parantaa heidän fyysistä terveyttään. Vältä erityisesti sokeripitoisia ruokia, jotka voivat aiheuttaa väsymystä ja ärtyneisyyttä, kun verensokeri laskee. Tutkijat suosittelevat, että alkoholia ja kahvia nautitaan kohtuudella. Myös tietyt vitamiinit ja kivennäisaineet – kuten seleeni, omega-3-rasvahapot, folaatti, B12-vitamiini, kalsium, rauta ja sinkki – näyttävät lievittävän masennusoireita.
• Etsi työ, josta nautit. Usein naisen mielenterveysongelmia voi pahentaa hänen työnsä. Työn vaihtaminen voi antaa tällaisille naisille uudenlaista mielekkyyttä ja lievittää joitakin sairauden vaikutuksia. Mielenterveysongelmista kärsivien naisten voi kuitenkin olla vaikea palata työelämään tai vaihtaa työpaikkaa. Monet osavaltiot ja mielenterveyspalvelut tarjoavat ammatillisia kuntoutuspalveluja, työllistymisen tukea sekä ilmaisia työllistymis- ja työnohjauspalveluja.

HelpGuide.org Internationalin HelpGuide.org-opas tarjoaa kuusi strategiaa, joiden tarkoituksena on edistää mielenterveyttä lisäämällä tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Ensimmäinen on panostaa kasvokkaisiin suhteisiin ihmisten kanssa, joihin luotat ystävällisesti, sitouttavasti ja tuomitsematta. Muita vinkkejä ovat fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen, elämäsi stressitekijöiden tunnistaminen ja välttäminen (mahdollisuuksien mukaan), aivoille suotuisten ruokien syöminen (vähän sokeria, paljon ”terveellisiä” rasvoja), hyvä uni ja elämän tarkoituksen löytäminen.

Naisten mielenterveys: Usein ensimmäinen ja tärkein askel tiellä kohti mielenterveyttä on sen tunnustaminen, että on ryhdyttävä toimiin. Naisille tuon ensimmäisen askeleen ottaminen voi olla erityisen haastavaa, koska yhteiskunnalliset paineet, joita naiset kokevat olevansa perheidensä, ystäviensä ja yhteisöjensä vahvoja, hoitavia hoivaajia. Terveydenhuoltoala on edelleen löytämässä mielenterveysongelmista kärsivien naisten ainutlaatuisia tarpeita hoitovaihtoehtojen ja tukipalvelujen osalta.

Varustettuna täsmällisellä ja ajan tasalla olevalla tiedolla tehokkaimmista strategioista mielenterveyshaasteiden voittamiseksi naiset voivat saada enemmän voimavaroja, jotta he voivat saada takaisin täyttymyksekkään, nautinnollisen ja tarkoituksenmukaisen elämän, jonka he ansaitsevat.

Lisälähteet:

American Psychiatric Association, ”Mental Health Disparities: Women’s Mental Health”
American Psychiatric Association, Women’s Mental Health
Cambridge University Press, ”A Handbook for Study of Mental Health: Gender and Mental Health: Do Men and Women Have Different Types and Amounts of Problems?”
The Conversation, ”Biology Is Partly to Blame for Higher Rates of Mental Illness in Women – the Rest Is Social”
Everyday Health, ”State of Women’s Wellness 2017” Forbes, ”These Female Founders Are Addressing a Majorly Neglected Area of Women’s Mental Health with This App”
Kansainvälinen naisten mielenterveysyhdistys (International Association for Women’s Mental Health)
JAMA-verkosto (International Association for Women’s Mental Health JAMA Network)
Naisten mielenterveys- ja hyvinvointitilanne 5 vuoden kuluttua siitä, kun he ovat tehneet tai saaneet tai heiltä on hylätty raskauden keskeytys: A Prospective, Longitudinal Cohort Study”
Joan Lunden, ”Differences in Men and Women’s Mental Health”
Journal of Psychiatry and Neuroscience, ”Why Is Depression More Prevalent in Women?”.”
The Lancet Psychiatry, Women’s Mental Health
Mental Health America, ”Depression in Women”
Prevention, ”4 Mental Health Issues that Are More Common in Women”
Psychology Today, ”Women and Mental Illness: Why Are Mental Health Issues More Common Among Women?”
Stigma-Free Society, Naisten vertaistukiryhmä
Theravive, ”What Is Mental Health Stigma?”
Thrive Global, ”A Women’s Mental Health Support Group: Going Beyond and Changing Society”
University of California San Diego Health, ”Postpartum Depression, Postpartum Anxiety, and Other Women’s Reproductive Mental Health Issues”