MSGManagement Study Guide

Kuvittele maailma ilman viestintää! Sinulla on loistava idea mukanasi, mutta dont hallussaan viestinnän voimaa. Sinulla on voimakas halu johonkin, mutta et pysty ilmaisemaan toiveitasi. Elämä olisi tylsää, tyhjää eikä maailma olisi elämisen arvoinen. Tällainen on kommunikaation voima.

Kommunikaatio on elämän ydin. Se on välttämättömyys. Ilmaistakseen itseään ihmisen on kommunikoitava. Yksilön on kommunikoitava ilmaistakseen tunteitaan, välittääkseen tietoa toisille ihmisille ja jakaakseen ajatuksiaan ja tunteitaan.

Viestivätkö vain ihmiset?

Käydäänpä läpi seuraavat esimerkit:

Ted huomasi köyhän, heikon koiranpennun, joka makasi lähes elottomana kadulla ja itki nöyränä. Hän ei viivytellyt viemässä pentua läheiselle eläinlääkärille ja antamassa sille perushoitoa, jota eläinparka tarvitsi. Oletko koskaan miettinyt, miten Ted sai tietää, että pentu tarvitsee välitöntä hoitoa? Pentu ei osannut puhua.

Vastaus edellä esitettyyn kysymykseen on viestinnän kautta.

Ted sai tietää pennun tilasta vain viestinnän kautta. Pennun itku oli itse asiassa merkki siitä, että otus tarvitsee välittömästi lääkärin hoitoa. Itkunsa kautta pentu yritti kommunikoida Tedille huononevasta tilastaan ja lääketieteellisen avun tarpeesta.

Muu esimerkki:

Puutarhuri kastelee kasvit, kun lehdet alkavat ruskistua, muuttua kuiviksi ja osoittaa kuihtumisen merkkejä. Ruskeaksi muuttuminen, lehtien kuivuminen ovat itse asiassa tapoja, joilla puu yrittää viestiä puutarhurille, että se on kuolemassa ja että sitä pitää kastella välittömästi.

Kaikki edellä mainitut esimerkit tukevat kommunikaatioteoriaa.

Mitä on kommunikaatioteoria?

Kommunikaatioteorian ehdotti S. F. Scudder vuonna 1980. Sen mukaan kaikki planeetalla elävät olennot kommunikoivat keskenään, vaikka kommunikaatiotapa onkin erilainen.

Kasvit viestivät tarpeestaan tulla hoidetuksi ja kastelluksi välittömästi lehtien värin näkyvillä muutoksilla sekä lehtien ja kukkien putoamisella.

Lemmikkieläimet kommunikoivat äänillä, useilla liikkeillä osoittaakseen olevansa nälkäisiä tai huonovointisia tai tarvitsevansa lääkärinhoitoa.

Äiti ei koskaan ymmärtäisi, että hänen lapsensa on nälkäinen, jollei lapsi huuda. Itku on taas yksi muoto, jolla lapsi viestii, että hän on nälkäinen ja tarvitsee ruokaa. Sama pätee, kun hän on loukkaantunut, jolloin hän käyttää itkua jälleen välineenä kommunikoidakseen kivustaan ja kiireellisen lääkärinhoidon tarpeesta.

Viestinnän universaalin lain teorian mukaan kaikki elävät olennot, olivatpa ne sitten kasveja, eläimiä tai ihmisiä, kommunikoivat äänten, puheen, näkyvien muutosten, ruumiinliikkeiden, eleiden tai parhaalla mahdollisella tavalla antaakseen toisten tietoisiksi ajatuksistaan, tuntemuksistaan, ongelmistaan, onnellisuudestaan tai jostakin muusta tiedosta.

Jos lapsi saa huonommat pisteet kokeissa, vanhemmat eivät puhu lapselle vähään aikaan – jälleen kerran pyrkimyksenä viestiä, että vanhemmat ovat vihaisia lapsen suorituksesta ja että hänen on ryhdistäydyttävä jatkokokeita varten. Yritä ärsyttää kulkukoiraa, niin se varmasti haukkuu sinua – jälleen eläinten tapa viestiä, että se on vihainen, eikä sitä pidä ärsyttää enempää.

Ihmisten tavoin myös eläimet kommunikoivat keskenään eleiden ja kehonliikkeiden avulla. Apinat kantavat vauvojaan aina mukanaan minne tahansa ne menevätkin, jälleen tapa, jolla emo yrittää viestiä, että vauvat ovat turvassa ja että emo on paikalla pitämässä niistä hyvää huolta. Eläinten paritteluaikana eleiden kautta tapahtuvalla viestinnällä on hyvin tärkeä rooli eläinten lähentämisessä, samalla tavalla kuin riikinkukko tanssii houkutellakseen kumppaniaan.

Toisessa kommunikaatiomallissa sanotaan, että kommunikaatio on yksinkertaisesti prosessia, jossa informaatio siirretään lähettäjältä vastaanottajalle, jolloin vastaanottaja purkaa informaation ja toimii sen mukaisesti. Suuri joukko ihmisiä kannattaa myös tätä viestintämallia.

Viestintäteorian viitekehys

Tarkastellaan viestintää ja viestintäteoriaa seuraavien näkökulmien kautta:

• Mekanistinen – Mekanistisen näkökulman mukaan viestintä on yksinkertaisesti informaation siirtämistä ensimmäiseltä osapuolelta toiselle osapuolelle. Ensimmäinen osapuoli on lähettäjä ja toinen osapuoli on vastaanottaja.
• Psykologinen – Psykologisen näkökulman mukaan viestintä ei yksinkertaisesti ole informaatiovirtaa lähettäjältä vastaanottajalle, vaan itse asiassa lähettäjän ajatuksia, tunteita, joita hän pyrkii jakamaan vastaanottajien kanssa. Siihen kuuluvat myös vastaanottajan reaktiot ja tunteet sen jälkeen, kun hän on purkanut tiedon.
• Sosiaalinen – Sosiaalinen näkökulma pitää viestintää lähettäjän ja vastaanottajan välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Se sanoo yksinkertaisesti, että viestintä on suoraan riippuvainen puheen sisällöstä. Se, miten kommunikoidaan, on sosiaalisen näkökulman perusta.
• Systeeminen – Systeeminen näkökulma sanoo, että viestintä on itse asiassa uusi ja erilainen viesti, joka syntyy, kun eri yksilöt tulkitsevat sen omalla tavallaan ja tulkitsevat sen sitten uudelleen ja tekevät omat johtopäätöksensä.
• Kriittinen – Kriittinen näkökulma sanoo, että viestintä on yksinkertaisesti tapa, jonka avulla yksilö ilmaisee valtaansa ja auktoriteettiaan muiden yksilöiden keskuudessa.

Yhteenvetona kommunikaatioteoriassa ehdotetaan, että selviytyäkseen jokainen elävä olento, tarvitsee kommunikaatiota muiden kanssa ja myös keskenään. Kommunikaatio on eloonjäämisen ehdoton edellytys.

Tekijyys/viittaus – About the Author(s)

Artikkeli on kirjoittanut Prachi Juneja ja tarkistanut Management Study Guide Content Team. MSG Content Team koostuu kokeneista tiedekunnan jäsenistä, ammattilaisista ja aihepiirin asiantuntijoista. Olemme ISO 2001:2015 sertifioitu koulutuksen tarjoaja. Jos haluat tietää lisää, klikkaa Tietoa meistä. Tämän materiaalin käyttö on ilmaista oppimis- ja koulutustarkoituksiin. Viittaathan käytetyn sisällön tekijöihin, mukaan lukien linkki(t) ManagementStudyGuide.com-sivustolle ja sisällön sivun url-osoite.