Tässä on yksinkertainen totuus: Yhdysvaltojen vankeinhoitojärjestelmät ovat täynnä. Yhdysvalloissa on Bureau of Justice Statisticsin mukaan noin 2,3 miljoonaa vankia. Se vastaa noin 481 vangittua 100 000 asukasta kohden. Yhdysvaltain rikosoikeusjärjestelmässä on lähes 2,3 miljoonaa ihmistä 1 719 osavaltion vankilassa, 109 liittovaltion vankilassa, 1 772 nuorisovankilassa, 3 163 paikallisessa vankilassa ja 80 intiaanien vankilassa sekä sotilasvankiloissa, maahanmuuttovankiloissa, siviilivankiloissa, osavaltioiden psykiatrisissa sairaaloissa ja Yhdysvaltojen alueiden vankiloissa. Näin ollen ei ole mikään yllätys, että ylikansoituksesta on tullut vakava ongelma vankeinhoitolaitoksissa eri puolilla Yhdysvaltoja.
Ylikansoitukseen on monia syitä, mutta jotkut katsovat 1970-luvulle asti, jolloin ongelma sai alkunsa. Yhdysvaltojen hallitus kävi 1970-luvulta 1990-luvulle asti tarmokkaasti ”huumeiden vastaista sotaa”. Sen jälkeen, kun huumeiden vastainen sota julistettiin virallisesti alkaneeksi vuonna 1982, Yhdysvalloissa huumausainerikosten vuoksi vangittujen ihmisten määrä on noussut huimasti 40 900:sta vuonna 1980 450 345:een vuonna 2016. Itse asiassa nykyään huumausainerikosten vuoksi on vangittuna enemmän ihmisiä kuin vuonna 1980 oli vankilassa tai vankilassa minkä tahansa rikoksen vuoksi, mikä on hämmästyttävä tosiasia. Lisäksi omaisuus- ja väkivaltarikoksista vankilaan tuomittujen määrä on myös kasvanut, jopa sellaisina aikoina, jolloin todellinen rikollisuuden määrä on laskenut.
Lisäksi ankarat rangaistuslait, kuten pakolliset vähimmäisrangaistukset, yhdistettynä ehdonalaiseen vapauteen pääsyn leikkauksiin ovat pitäneet ihmiset vankilassa pidempään. National Research Council raportoi hiljattain, että puolet osavaltioiden vankilaväestön 222 prosentin kasvusta vuosina 1980-2018 johtui kaikista rikoksista tuomittujen vankeusrangaistusten lisääntymisestä.
Vaikka huumeiden vastainen sota ja tiukat rangaistusohjeet ovatkin varmasti olleet tehokkaita tavoitteessaan saada vuosi toisensa jälkeen lukuisia huumausaineisiin liittyviä tuomioita, niillä on ollut myös joitakin pysyviä ja kenties ennalta arvaamattomia seurauksia. Yksi näistä seurauksista on epäilemättä ollut vankiloiden ylikuormittuminen. Tämä on ongelma, joka jatkuu tänäkin päivänä, sillä huumausainerikokset ovat edelleen syynä lähes puolen miljoonan ihmisen vangitsemiseen, ja väkivallattomista huumausainerikoksista annetut tuomiot ovat edelleen liittovaltion vankilajärjestelmän määräävä piirre.
Ylikuormituksen seuraukset
Ylikuormitus on ymmärrettävästi yksi keskeisimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat huonoihin, turvattomiin ja epähygieenisiin oloihin. Vakavasti ylikansoitetut vankeinhoitolaitokset ovat usein myös vakavasti alimitoitettuja. Lisäksi paikalla oleva henkilökunta irtisanoutuu usein lyhyessä ajassa esimerkiksi työuupumuksen, pakollisten ylitöiden ja huonon palkan vuoksi. Ylikuormitetut laitokset voivat myös huonontaa terveydentilaa, heikentää psykologista hyvinvointia ja lisätä itsemurhariskiä. Nämä karut realiteetit ja kestämättömät olosuhteet monilla eri tasoilla ovat johtaneet siihen, että osavaltiot ponnistelevat uudistaakseen vankeinhoitojärjestelmiään ja vähentääkseen vankeuslukujaan. Kun vankiloissa ja vankiloissa ympäri Yhdysvaltoja vallitsee massiivinen tilanahtaus, kysytään nyt usein seuraavaa:
Vankiloissa vallitsevan valtavan tilanahtauden vuoksi lainsäätäjät ja huolestuneet yhteiskunnan jäsenet alkavat kysyä, onko suuri osa nykyisistä vankeusrangaistuksista todella tarkoitettu yleiseen turvallisuuteen ja vaarallisten ihmisten pitämiseen poissa kaduilta. Käydään tärkeitä keskusteluja vangitsemisen ja elinikäisen rangaistuksen sosiaalisista, taloudellisista ja moraalisista kustannuksista.
Mitä asialle voidaan tehdä?
Hyviä uutisia näistä keskusteluista ja niiden henkilöiden toimista, jotka ovat motivoituneita toimimaan muutoksen katalysaattoreina, on se, että Yhdysvaltojen vankilaväestön määrä on viime aikoina alkanut tasaantua lähes 40 vuotta jatkuneen kasvun jälkeen. Tämä on osittain seurausta rikollisuuden vähenemisestä, mutta se on myös suoraa seurausta meneillään olevista ponnisteluista rikosoikeuden uudistamiseksi. Olemme havainneet monenlaisia lainsäädännöllisiä, oikeudellisia ja poliittisia muutoksia, jotka vähentävät vankeusrangaistuksia ilman kielteisiä vaikutuksia yleiseen turvallisuuteen. Mitkä ovat joitakin näistä uudistuksista?
Osavaltiotasolla näemme eri puolilla maata lainsäätäjien ryhtyvän toimiin aiemmin määrättyjen ankarien pakollisten vähimmäisrangaistusten lieventämiseksi alhaisen tason huumausainerikoksissa. Varat, jotka säästyvät, kun vankiloissa ei tarvitse huolehtia kaikista näistä henkilöistä, sijoitetaan uudelleen erittäin tarpeellisiin ennaltaehkäisyohjelmiin. Aktivistit vaativat edelleen kaikilla tasoilla poliittisia päättäjiä tarkistamaan rikosoikeuspolitiikkaa perimmäisenä tavoitteena vähentää vankeusrangaistusten määrää. Näihin tavoitteisiin kuuluu pakollisten vähimmäisrangaistusten, pitkien rangaistusten ja huumausainelakien tarkistaminen sekä vankilalle vaihtoehtoisten vaihtoehtojen harkitseminen yhteisössä.
Liittovaltion tasolla on havaittavissa lisääntyviä suuntauksia, jotka tähtäävät liiallisten rangaistusten lieventämiseen rikoksista, kuten väkivallattomista huumausainerikoksista. Esimerkiksi vuonna 2014 Yhdysvaltojen tuomiokomissio äänesti yksimielisesti liiallisten rangaistusten lieventämisestä jopa 46 000 henkilölle, jotka tällä hetkellä istuvat vankeutta liittovaltion huumausainerikoksista. Lisäksi kongressi hyväksyi vuonna 2010 Fair Sentencing Act -lain (oikeudenmukaista tuomitsemista koskeva laki), jolla pyrittiin vähentämään crackia sisältävistä huumausainerikoksista langetettujen ankarampien rangaistusten erilaisuutta verrattuna kokaiinirikoksiin, ja jonka yleistavoitteena oli, että vähemmän henkilöitä vangittaisiin vähemmän aikaa.
Hyvä uutinen on se, että liittovaltion liittovaltion syytteeseenpanojen lukumäärän viimeaikainen lasku ja huumausaineiden käyttämiseen liittyvistä rikoksista langetettujen rangaistusten ankaruus on vähentänyt liittovaltion vankiloiden vankiluvun lukumäärää merkittävästi. Tämä käy ilmi oikeuslaitoksen, Yhdysvaltain rangaistuskomission (USSC) ja vankilaviraston (Bureau of Prisons, BOP) tilastoista. Näiden tilastojen mukaan liittovaltion vankilaväestö väheni lähes 219 300 vangista vuonna 2013 188 800 vankiin huhtikuussa 2017, mikä on lähes 14 prosentin vähennys.
Loppujen lopuksi, vaikka merkittäviä edistysaskeleita on saavutettu pyrittäessä lyhentämään rangaistusten pituutta ja kehitettäessä yhteiskunnallisesti tuottavampia ja kustannuksiltaan edullisempia vaihtoehtoja vankeusrangaistukselle, on vielä paljon työtä tehtävänä. Muutokseen pyrkivät aktivistit ja poliittiset päättäjät suunnittelevat ja yrittävät edelleen toteuttaa uusia menetelmiä tähän polttavaan ongelmaan. Me täällä 303 Legal, P.C.:ssä toivomme, että jatkuvaa edistystä saavutetaan jatkossakin.