Neandertalinihmisillä oli suuremmat aivot kuin nykyihmisillä, ja uusi tutkimus neandertalinihmisen lapsen luurangosta viittaa nyt siihen, että tämä johtui siitä, että heidän aivonsa viettivät enemmän aikaa kasvussa.
Nykyihmiset tunnetaan siitä, että heillä on kokoonsa nähden epätavallisen suuret aivot. Näin suurten aivojen kehittäminen vaatii paljon energiaa, ja aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että nykyihmisen aivojen kehittymisen kalleus on keskeinen syy siihen, miksi ihmisen kasvu on yleisesti ottaen hidasta muihin kädellisiin verrattuna.
”Jos tarkastellaan aiempia kädellisiä, niiden kehitys on ollut paljon nopeampaa”, sanoo tutkimuksen toinen pääkirjoittaja Antonio Rosas, joka on Espanjan luonnontieteiden kansallismuseon paleoantropologian ryhmän puheenjohtaja.
Tutkijat tiesivät, että neandertalinihmisillä oli jopa suuremmat aivot kuin nykyihmisillä, mutta oli epäselvää, oliko neandertalinihmisen kasvumalli yhtä hidas kuin nykyihmisillä vai oliko se nopeampi, kuten muilla kädellisillä.
Tietääkseen lisää neandertalinihmisen kehityksestä tutkijat tutkivat poikkeuksellisen hyvin säilynyttä, lähes täydellistä nuoren miespuolisen neandertalinihmisen luurankoa, joka oli löydetty Espanjassa sijaitsevasta 49 000 vuotta vanhasta löytöpaikasta eli El Sidrónista. Maaliskuussa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että El Sidrónin neandertalilaiset söivät aikoinaan villasarvikuonoja ja luonnonvaraisia lampaita ja jopa käyttivät itsehoitona kipulääkkeitä ja antibiootteja.
Tietääkseen, kuinka vanha neandertalinilainen oli kuollessaan, tutkijat leikkasivat luurangon hampaita ja laskivat kasvukerrosten lukumäärän, samaan tapaan kuin puun iän voi arvioida laskemalla sen rungon renkaiden määrän. He arvioivat, että poika oli kuollessaan noin 7,7-vuotias. Hänen kuolinsyynsä oli epäselvä, mutta se ei näyttänyt olevan sairaus tai trauma.
Neandertalilaisen kallo oli kuolinhetkellä vielä kypsymässä, ja hänen aivonsa olivat vain 87,5 prosenttia keskimääräisen aikuisen neandertalilaisen aivojen koosta. ”Uskomme, että tämän neandertalinpojan aivojen tilavuus oli vielä kasvussa”, Rosas kertoi Live Science -lehdelle. Sitä vastoin ”suunnilleen samassa iässä nykyihmisen aivot olisivat saavuttaneet lähes 95 prosenttia tilavuudestaan”, hän lisäsi.”
Nämä havainnot viittaavat siihen, että neandertalilaisilla aivojen kasvaminen kesti hieman kauemmin kuin nykyihmisillä”, Rosas sanoi. Samoin osa neandertalilaisen nikamista ei ollut vielä sulautunut, vaikka samoilla nikamilla on tapana sulautua nykyihmisillä noin 4-6 vuoden iässä.
Tutkijat totesivat kuitenkin, että useimpien muiden neandertalilaispojan anatomian piirteiden kypsyminen vastasi samanikäisen nykyihmisen kypsymistä. ”Tärkein johtopäätöksemme on, että neandertalilaisilla oli yhteinen kasvutapa nykyihmisen kanssa, ja tämä yhteinen kasvutapa oli mahdollisesti periytynyt yhteiseltä esi-isältä”, Rosas sanoi.
”Luulimme, että hidas kasvutapamme oli hyvin spesifinen, hyvin omaleimainen, hyvin ainutlaatuinen lajillemme”, Rosas sanoi. ”Ymmärrämme nyt, että tämä hitaan kasvun malli, joka mahdollistaa sen, että meillä on näin suuret aivot ja kypsymme hitaasti, kaikkine siihen liittyvine etuineen, oli yhteinen myös eri ihmislajeille.”
Tutkijat lisäsivät, että on edelleen epäselvää, millaisia seurauksia tällä erilaisella aivojen kehitysnopeudella saattoi olla siihen, miten neandertalilaiset ajattelivat tai käyttäytyivät, jos sellaisia oli.
Tutkijat kertoivat yksityiskohtaisesti havainnoistaan Science-lehden 22. syyskuuta ilmestyneessä numerossa.
Original article on Live Science.
Uudemmat uutiset