Mitä tapahtuu, kun vodka-karpalo kulkee verenkierrossa ja osuu silmien takana olevaan ohjauskeskukseen?
Kuullaan monenlaista siitä, miten alkoholi vaikuttaa aivoihin ja elimistöön, ennen kaikkea sitä, että se masentaa. Se on vain osa tarinaa. Alkoholi on masennuslääke, mutta se on myös epäsuora stimulantti, ja sillä on muutama muukin rooli, joka saattaa yllättää sinut.
Alkoholi vaikuttaa suoraan aivokemiaan muuttamalla hermovälittäjäaineiden tasoja – kemiallisten sanansaattajien, jotka välittävät signaaleja koko kehossa, jotka ohjaavat ajatusprosesseja, käyttäytymistä ja tunteita. Alkoholi vaikuttaa sekä ”kiihdyttäviin” että ”estäviin” välittäjäaineisiin.
Esimerkki kiihdyttävästä välittäjäaineesta on glutamaatti, joka normaalisti lisäisi aivojen toimintaa ja energiatasoa. Alkoholi estää glutamaatin vapautumista, mikä johtaa hidastumiseen aivojen valtateillä.
Esimerkki inhiboivasta välittäjäaineesta on GABA, joka alentaa energiatasoja ja rauhoittaa kaikkea. Huumeet kuten Xanax ja Valium (ja muut bentsodiatseopenit) lisäävät GABA:n tuotantoa aivoissa, mikä johtaa rauhoittumiseen. Alkoholi tekee saman asian lisäämällä GABA:n vaikutuksia. Tämä on muuten yksi syy siihen, miksi alkoholia ei kannata juoda bentsodiatseeneja käytettäessä; vaikutukset voimistuvat, ja se voi hidastaa sydämen sykettä ja hengityselimistöä vaaralliselle tasolle.
Se, mistä juuri puhuimme, selittää siis alkoholin masentavat vaikutukset: se vaimentaa kiihottavaa välittäjäainetta glutamaattia ja lisää estävää välittäjäainetta GABAa. Tämä tarkoittaa sinun kohdallasi sitä, että ajattelusi, puheesi ja liikkeesi hidastuvat, ja mitä enemmän juot, sitä enemmän tunnet näitä vaikutuksia (tästä johtuu kompurointi, tuoleilta kaatuminen ja muut kömpelyydet, joita humalaiset ihmiset tekevät).
Mutta tässä on käänne: alkoholi lisää myös dopamiinin vapautumista aivojesi ”palkitsemiskeskuksessa”. Palkitsemiskeskus on sama aivojen alueiden yhdistelmä (erityisesti ventraalinen striatum), johon vaikuttaa käytännössä kaikki nautinnollinen toiminta, mukaan lukien kaikki ystävien kanssa hengailu, lomalle lähteminen, ison bonuksen saaminen töissä, huumeiden (kuten kokaiinin ja metamfetamiinin) nauttiminen ja alkoholin juominen.
Nostamalla dopamiinitasoja aivoissa alkoholi huijaa sinua luulemaan, että se itse asiassa saa sinut tuntemaan olosi mahtavaksi (tai kenties vain paremmaksi, jos juot päästäksesi yli jostain emotionaalisesti vaikeasta). Vaikutuksena on, että jatkat juomista saadaksesi lisää dopamiinia vapautumaan, mutta samalla muutat muita aivokemikaaleja, jotka vahvistavat masennuksen tunteita.
Tutkimukset viittaavat siihen, että alkoholin vaikutus dopamiiniin on merkittävämpi miehillä kuin naisilla, mikä saattaa selittää sen, että miehet juovat keskimäärin enemmän kuin naiset. Vuosina 2001-2002 tehdyn alkoholin ja siihen liittyvien sairauksien kansallisen epidemiologisen tutkimuksen (National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions, NESARC) tulosten mukaan alkoholismi vaikuttaa miehiin enemmän kuin naisiin: Noin 10 prosenttia miehistä tulee elämänsä aikana alkoholisteiksi, kun taas naisista 3-5 prosenttia.
Ajan mittaan, kun juominen lisääntyy, dopamiinivaikutus vähenee, kunnes se on lähes olematon. Mutta tässä vaiheessa juoja on usein ”koukussa” dopamiinin vapautumisen tunteeseen palkitsemiskeskuksessa, vaikka hän ei sitä enää saakaan. Kun pakonomainen tarve palata takaisin yhä uudelleen ja uudelleen tämän vapautumisen vuoksi on syntynyt, riippuvuus saa jalansijaa. Se, kuinka kauan tämä kestää, on tapauskohtaista; joillakin ihmisillä on geneettinen taipumus alkoholismiin, ja heillä se kestää hyvin vähän aikaa, kun taas toisilla se voi kestää useita viikkoja tai kuukausia.
Alhaalla on hyödyllinen yhteenveto HowStuffWorks-sivustolta, jossa selitetään, miten alkoholi vaikuttaa aivojen eri osiin:
Miksi juominen vähentää estyneisyyttä:
- Aivokuori: Tällä alueella, jonne ajatuksenkäsittely ja tietoisuus keskittyvät, alkoholi masentaa käyttäytymisen estokeskuksia, jolloin henkilö on vähemmän estynyt; se hidastaa silmistä, korvista, suusta ja muista aisteista tulevan tiedon käsittelyä; ja se estää ajatusprosesseja, jolloin on vaikea ajatella selkeästi.
Miksi juominen tekee kömpelöksi:
- Pikkuaivot: Alkoholi vaikuttaa tähän liike- ja tasapainokeskukseen, mikä johtaa horjahtelevaan, epätasapainossa olevaan huitomiseen, jonka yhdistämme niin sanottuun ”kaatuvaan känniin”.
Miksi juominen lisää seksuaalista halukkuutta mutta vähentää seksuaalista suoriutumista:
- Hypotalamus ja aivolisäke: Hypotalamus ja aivolisäke koordinoivat aivojen automaattisia toimintoja ja hormonien vapautumista. Alkoholi masentaa hypotalamuksen hermokeskuksia, jotka ohjaavat seksuaalista kiihottumista ja suorituskykyä. Vaikka seksuaalinen halukkuus saattaa lisääntyä, seksuaalinen suorituskyky heikkenee.
- Medulla: Tämä aivojen alue käsittelee sellaisia automaattisia toimintoja kuin hengitys, tajunta ja ruumiinlämpö. Vaikuttaessaan medullaan alkoholi aiheuttaa uneliaisuutta. Se voi myös hidastaa hengitystä ja laskea ruumiinlämpöä, mikä voi olla hengenvaarallista.