Pääsiäisen eri päivämäärät
Oletko koskaan toivottanut jollekulle hyvää pääsiäistä vain saadaksesi kuulla, ettei ”heidän” pääsiäisensä ole vielä alkanut? Sitä tapahtuu parhaille meistä varsinkin silloin, kun emme ymmärrä, että ystävämme, opiskelijamme tai työtoverimme kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon, joka viettää pääsiäistä eri päivänä kuin katolinen kirkko ja suurin osa maailmasta. Päivämäärät ovat lähes aina erilaiset, paitsi harvoin, kun päivämäärät osuvat samalle päivälle. Kuulostaa hämmentävältä? Kävi ilmi, että pääsiäispäivän tunnustamispäivän taustalla on itse asiassa huolellisesti laskettu järjestelmä.
Pääsiäisen laskeminen
Pääsiäinen on päivä, jolloin kristinuskon jäsenet tunnustavat Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kuolleista. Se on elämän ja uuden alun juhla. Vuonna 325 jKr. kirkko piti ensimmäisen ekumeenisen konsiilin, joka tunnetaan nimellä Nizzan konsiili. Ennen neuvoston kokousta kirkot ympäri maailmaa viettivät pääsiäistä eri aikoina. Tuodakseen yhtenäisyyttä kirkkojen välille neuvoston jäsenet loivat kaavan, jolla laskettiin pääsiäisen viettopäivämäärä eri puolilla maailmaa. He määrittelivät pääsiäisen vietettäväksi ensimmäisenä sunnuntaina ensimmäisen täysikuun jälkeen, joka seuraa kevätpäiväntasausta, mutta aina juutalaisen pääsiäisen jälkeen. Päivämäärään liittyvien sekaannusten välttämiseksi määriteltiin myös, että kevätpäiväntasaus osuu maaliskuun 21. päivään. Tämä järjestelmä takaisi sen, että kaikki kirkot viettäisivät pääsiäistä yhdessä samana päivänä.
Miksi kevätpäiväntasaus?
Ennen kalenterien ja muiden nykyaikaisten vuosien ja vuodenaikojen seurantamenetelmien keksimistä ihmiset luottivat auringon asentoon taivaalla ja ilmeisiin merkkeihin luonnossa osoittaakseen ajan kulumista. Kun päiväntasaaja ja maapallon pallonpuoliskot tulivat yleiseen tietoisuuteen, ymmärrettiin, että maapallon hieman kallistunut kierto aiheuttaa sen, että eri pallonpuoliskot kokevat eri vuodenajat. Kun toisella pallonpuoliskolla koetaan kevät ja kesä, toisella pallonpuoliskolla koetaan syksy ja talvi. Tätä tapahtumaa kutsutaan päiväntasaukseksi. Kevätpäiväntasaus on maaliskuun lopulla tapahtuva tapahtuma, joka tuo kevään maapallon pohjoisilla pallonpuoliskoilla sijaitseviin osiin. Neuvosto valitsi tämän päiväntasauksen osaksi laskentaa varmistaakseen, että pääsiäistä vietettäisiin keväällä samaan aikaan.
Miksi pääsiäisen jälkeen?
Juutalaista pääsiäistä vietetään Nisan-kuukauden 15. päivänä, joka on juutalaisen kalenterin mukaan vuoden ensimmäinen kuukausi. Silloin harjoittavat juutalaiset viettävät happamattoman leivän juhlaa sen muistoksi, että Jumala vapautti muinaisen juutalaiskansan Egyptin vankeudesta. Pääsiäistä vietetään 8 päivän ajan, ja se koostuu useista seremoniallisista perinteistä. Se on yksi kolmesta tärkeästä juutalaisesta juhlapäivästä, jotka tunnustetaan vuosittain.
Kirkolle oli tärkeää viettää pääsiäistä juutalaisen pääsiäisen jälkeen, jotta Kristuksen ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen johtaneiden tapahtumien järjestys säilyisi. Raamatun aikajanan mukaan Jeesus Kristus vietti juutalaisten seuraajiensa kanssa pääsiäisjuhlaa yönä ennen kuin hänet ristiinnaulittiin (eli ennen hänen ylösnousemustaan kolmantena päivänä). Pääsiäisen tai ylösnousemuksen päivän viettäminen ennen juutalaista pääsiäistä häiritsisi alkuperäistä tapahtumajärjestystä.
Sama pääsiäinen, eri päivä
Nizzan kirkolliskokous luuli päättäneensä pääsiäisen yleismaailmallisen päivämäärän lopulliseen muotoonsa, mutta se, mitä he eivät laskeneet mukaansa, oli kirkon hajaannus, joka tapahtui vuonna 1054. Vuoden 1054 suuresta skismasta tuli kirkon jakopiste. Rooman valtakunta oli jo jakautunut itäiseen (Bysantin) ja läntiseen (Rooman) valtakuntaan, ja vaikka kirkko pyrki säilyttämään universaalin roolinsa, myös se jakautui pian. Itäinen ja läntinen puolikas eivät ainoastaan muodostaneet omia erillisiä valtakuntiaan, vaan ne myös valitsivat omat keisarinsa ja lopulta oman kirkon päämiehensä. Taistelu kirkon hallinnosta oli viimeinen pisara, ja kirkko jakaantui katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon.
Vaikka kirkot jakautuivat useisiin opillisiin näkemyksiin, molemmat uskoivat edelleen, että pääsiäistä tulisi viettää ensimmäisen täysikuun jälkeisenä ensimmäisenä sunnuntaina kevätpäiväntasauksen seuraamiseksi. Katolinen kirkko ei kuitenkaan enää katsonut, että sen piti osua pääsiäisen jälkeen. Tähän lisättiin katolisen kirkon siirtyminen juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin, joka esiteltiin vuonna 1582. Ortodoksinen kirkko piti edelleen kiinni alkuperäisestä Nizzan konsiilin kaavasta pääsiäisen osalta sekä noudatti alkuperäistä juliaanisen kalenterin kalenterijärjestelmää. Koska käytössä oli kaksi eri kalenterijärjestelmää, kevätpäiväntasaus osui nyt gregoriaanisen kalenterin mukaan 21. maaliskuuta ja juliaanisen kalenterin mukaan 3. huhtikuuta. Nämä kaksi kirkkoa viettivät nyt samaa pääsiäisjuhlaa kahtena eri päivänä.
Kumpana päivänä sinä vietät pääsiäistä?
Pääsiäistä vietetään edelleen kahtena eri päivänä riippuen siitä, mihin kirkkoon kuulut. Ortodoksinen pääsiäinen osuu nyt jonnekin 4. huhtikuuta ja 8. toukokuuta välille ja katolinen pääsiäinen jonnekin 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta välille. Harvoissa tapauksissa päivämäärät osuvat yksiin, ja pääsiäistä vietetään samanaikaisesti. Esimerkiksi vuosina 2010, 2011 ja 2014 sekä ortodoksinen että katolinen pääsiäinen osuivat samalle päivälle. Se osuu myös tänä vuonna 2017 samalle päivälle. Näiden kahden kalenterin toimintatavan vuoksi ne osuvat kuitenkin samalle päivälle vasta vuonna 2034.