Olet ehkä kuullut termin Pentateukki viittaavan Vanhan testamentin viiteen ensimmäiseen kirjaan: Mooseksen kirja, 2. Mooseksen kirja, 3. Mooseksen kirja, 4. Mooseksen kirja ja 5. Mooseksen kirja. Mutta Raamatun viidestä ensimmäisestä kirjasta käytetään myös toista termiä: Toora. Nämä viisi Mooseksen kirjoittamaa kirjaa käsittävät luomiskertomuksen (1. Mooseksen kirja 1), syntiinlankeemuksen (1. Mooseksen kirja 3), patriarkat, Egyptistä lähdön ja lait, jotka ohjasivat israelilaisia heidän matkallaan kohti luvattua maata.
Tora jakaantuu seuraaviin kirjoihin:
Genesis- Maailman luominen, ihmisen lankeaminen syntiin, vedenpaisumus, joka peitti maan, ja patriarkat Aabraham, Iisak ja Jaakob. Näissä Raamatun 50 ensimmäisessä luvussa saamme tutustua maailman syntyyn. Näemme, kuinka Jumala vuodattaa sydämensä maailman luomiseen, mutta sitten maailma kääntyy kannoillaan 1. Mooseksen kirjan kolmannessa luvussa ja syöksyy syntiin. Tapaamme Israelin patriarkat (perustajaisät) ja pääsemme tutustumaan heidän elämäänsä ja tarinoihinsa. Lopetamme patriarkka Jaakobin poikaan nimeltä Joosef, joka jatkaa kertomusta Genesistä 37-50.
Exodus- Israelilaisten pako Egyptin orjuudesta ja Mooseksen saaminen kymmenen käskyä. Kun Joosef saa perheensä asettumaan Egyptiin, israelilaisten määrä kasvaa. Egyptiläiset, jotka pelkäävät israelilaisten lisäksi muita vihollisia, pakottavat israelilaiset 400 vuodeksi julmaan orjuuteen. Jumala lähettää lopulta Mooseksen vapauttamaan Israelin kansan. He pakenevat Egyptistä, ja Jumala antaa Moosekselle luettelon käskyistä, joita israelilaisten on noudatettava.
Leviticus- Juutalaisen kansan lait, juhlat ja huomiot. Exoduksen jälkeen, kun israelilaiset vaeltavat autiomaassa, he alkavat toipua kansakuntana. Jumala säätää lakeja ja säädöksiä, joita heidän on noudatettava, jotta he voivat elää oikeudenmukaisesti toistensa kanssa. Hän säätää myös monia juhlapäiviä ja juhlallisuuksia, joita noudatetaan vielä tänäkin päivänä. Opimme jokaisesta näistä juhlapyhistä tässä kirjassa.
Numerot- Vuodet, jotka israelilaiset viettivät vaeltaen erämaassa. Älä anna keskivertoihmisen hämätä, tämä ei ole tylsä kirja. Se on täynnä sotatarinoita, vakoojia ja puhuvia aaseja. Vaikka israelilaiset olivat matkalla omaan maahansa Egyptin orjuuden jälkeen, he viettivät useita vuosikymmeniä vaeltaen erämaassa osittain itsepäisyytensä ja tottelemattomuutensa vuoksi Jumalaa kohtaan. Neljännessä Mooseksen kirjassa saamme erämaakertomukset. Näemme Jumalan huolehtivan heistä erämaassa.
Deuteronomium- Lisää lakeja juutalaisille. Levitikusta jatkuen näemme lisää lakeja juutalaiselle kansalle. Ne osoittavat meille, kuinka pitkälle jokainen ihminen on pudonnut armosta ja kuinka paljon tarvitsemme Jeesusta pelastamaan meidät. Kertomus päättyy Mooseksen poismenoon ja siihen, että Joosua ottaa ohjakset käsiinsä ja johtaa israelilaiset heille luvattuun maahan.
Milloin Toora kirjoitettiin, mitä nimi tarkoittaa ja miksi sillä on merkitystä kristityille tänä päivänä? Sukellamme kaikkiin näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.
Milloin Toora kirjoitettiin?
Koska useimmat tutkijat katsovat Tooran kirjoittajaksi Mooseksen, voimme olettaa, että hän kirjoitti viisi kirjaa elinaikanaan. Mooses eli noin vuosina 1525-1406 eaa.
Ovatko muutkin kirjoittajat osallistuneet Tooran kirjoittamiseen? Teoria, joka tunnetaan nimellä Dokumenttihypoteesi eli JEDP-teoria, katsoi, että neljä eri kirjoittajaa tai neljä kirjoittajaryhmää kirjoitti Vanhan testamentin vielä Babylonian maanpakolaisuudessa (586 eKr., noin 1000 vuotta Mooseksen elämän jälkeen).
JEDP-teoria on kuitenkin olemassa enimmäkseen spekulaatioiden varassa, ja se on ristiriidassa sen kanssa, mitä Pyhässä Kirjoituksessa sanotaan, ja se osoittaa kirjoittajuuden Moosekselle. Tiedämme, että jopa Jeesus Uudessa testamentissa vakuuttaa auktoriteetin, jolla Toora on kirjoitettu. Ja koska Jeesus on Jumala, voimme olettaa, että Jumala ei valehtele. Dokumenttihypoteesi romahtaa. Voimme tietää, että Pentateukki on todennäköisesti kirjoitettu 1500- tai 1400-luvulla eKr.
Jopa ekstrakirjallisessa mielessä historioitsija Josefus näyttää väittävän, että Tooran kirjoittaja oli Mooses. Osa siitä, miten historioitsijat arvioivat jonkin asiakirjan paikkansapitävyyttä ja kirjoittajuutta, on tarkastella, mitä muut todennetut asiakirjat kertovat siitä. Tämän vuoksi gnostilaiset evankeliumit eivät koskaan päässeet kunnolla vauhtiin, koska niillä ei ollut silminnäkijävahvistusta, niillä ei ollut muita todennettuja tekstejä auktoriteettinsa vakuuttamiseksi jne.
Mitä nimi Toora tarkoittaa?
Vanha testamentti eli hepreankielinen Raamattu tunnetaan nimellä ”Tanakh”, ja teos jaetaan usein kolmeen päärakenteiseen osaan: Tooraan, Ketuvimiin ja Nevi’imiin. Keskustelemme näiden kaikkien kolmen määritelmistä.
- Tora- Opetus tai ”laki”, joka liitetään erityisesti lakeihin, jotka muodostavat suuren osan Raamatun viidestä ensimmäisestä kirjasta. Me tunnemme nämä edellä mainituiksi: Jos se on runoutta tai jos se kertoo Israelin kansan historiasta, olet todennäköisesti löytänyt Ketuvim-kirjan.
- Nevi’im- ”Profeetat”, sekä suuret että pienet profeetat ympäröivät tätä Tanakhin osaa. Kristillisessä Vanhassa testamentissa nämä löytyisivät Vanhan testamentin lopusta, päättyen Malakian kirjaan.
Jeesus viittaa näihin kolmeen Vanhan testamentin jaksoon Luuk. 24:44:ssä.
Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että juutalaisen Raamatun järjestys näyttää hieman erilaiselta kuin kristillisen Vanhan testamentin. Ensin mainitussa yhdistetään usein kirjoja, kuten Samuelit ja Kuninkaat. Jotkut kirjat toimivat muilla nimillä. Valtaosa sisällöstä on kuitenkin edelleen sama.
Mitä merkitystä tällä on kristityille?
Kristityt ensinnäkin tunnustavat Raamatun, myös Tooran, lahjomattomuuden. Meidän on ymmärrettävä, että Tooran sanoilla on yhtä suuri auktoriteetti kuin millä tahansa Uudessa testamentissa olevalla kirjalla (2. Tim. 3:16-17).
Toiseksi meidän on ymmärrettävä, että myös juutalaisuutta harjoittavat ihmiset lukevat Tooraa. Meillä on perusta, jonka pohjalta voimme luoda vuoropuhelua Kristuksen hyvästä uutisesta, kun tunnustamme Tooran kaanoniksi. Voimme osoittaa, miten Jumala on liikkunut Tooran kautta tuodakseen pelastuksen kansalleen (esim. Mooseksen jne. kautta) ja miten tämä kertomus jatkuu Uudessa testamentissa.
Kolmanneksi voimme nähdä Jumalan työskentelevän kulissien takana alusta alkaen. Meille voi usein tulla kiusaus ohittaa Raamatun osat, kuten 3. Mooseksen kirja ja 4. Mooseksen kirja, jotta pääsisimme yksinkertaisesti ”hyviin asioihin”, mutta Jumalalla on sormenjälkensä Raamatun jokaisessa osassa. Emme yksinkertaisesti voi sivuuttaa tiettyjä jaksoja vain siksi, että ne eivät viihdytä meitä yhtä paljon kuin toiset.
Tora on jotakin, johon jokaisen kristityn tulisi sijoittaa aikaa. Jeesuksen aikana jokaisen israelilaisen miehen olisi pitänyt opetella ulkoa Vanhan testamentin viisi ensimmäistä kirjaa. Se sisälsi israelilaisen kansan historian, lain ja osoitti heille, miten Jumala kerta toisensa jälkeen tuli heidän avukseen. Voimme tarkastella Vanhaa testamenttia myös Uuden testamentin linssin läpi. Tiedämme, että vaikka maailma hajoaa 1. Mooseksen kirjassa 3, se ei ole tarinan loppu. Jumala tulee pelastamaan meidät 39 kirjaa myöhemmin.
©iStock/Getty Images Plus/Vladimir Zapletin
Tämä artikkeli on osa Raamattu-tietolähdettämme, joka auttaa ymmärtämään Raamatun lauseiden ja ajatusten merkityksen ja merkityksen. Tässä ovat suosituimmat Raamattu-artikkelimme, joiden avulla voit kasvaa Jumalan sanan tuntemuksessasi:
Jumalan lupaukset Raamatussa
Onko ”Tämäkin menee ohi” Raamatussa?
Mikä oli liitonarkki?
Top 10 Raamatun tarinaa lapsille
”Rauta teroittaa rautaa” Sananlaskujen 27:17
”Pelottavalla ja ihmeellisellä tavalla tehty” Psalmi 139
”Ole hiljaa ja tiedä, että minä olen Jumala” Psalmi 46:10
”Yksikään minua vastaan muodostettu ase ei kukoistaisi” – Jesaja 54:17
Kuuntele podcastiamme Raamattu ei ole koskaan sanonut noin. Kaikki jaksomme ovat saatavilla osoitteessa LifeAudio.com.
.