Monet käyttävät termiä ”vaimennus” ymmärtämättä sitä täysin. Termiä käytetään useilla aloilla, kuten lääketieteessä, äänentoistossa ja jopa oluen valmistukseen liittyvässä vaimennusterminologiassa. Yleisesti ottaen vaimennus tarkoittaa vaimennettavan asian ”vähentämistä”. Esimerkiksi aurinkolasit vaimentavat silmiin osuvaa auringonvaloa. Sähköisen signaalin vaimentaminen voi tarkoittaa, että vaimentaminen parantaa tai tehostaa haluttua signaalia vähentämällä ei-toivottua osaa. Signaalin vaimentaminen ei kuitenkaan tarkoita signaalin voimistamista tai voimakkuuden lisäämistä.
Elektronisten signaalien siirrossa vaimennus on signaalin voimakkuuden heikkenemistä desibeleinä (dB) mitattuna. Esimerkiksi matkapuhelinmastosta puhelimeesi lähetetyt signaalit voivat vääristyä lisääntyneen vaimennuksen vuoksi, kun kävelet rakennuksen kulman ympäri. Langattoman signaalin voimakkuus voi heikentyä melun, fyysisten esteiden ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Kun signaalin vaimeneminen lisääntyy, signaalin täysi lähetys vähenee. Kaapeloinnissa tapahtuvaan vaimennukseen vaikuttavat ulkoiset melulähteet taajuuksilla, jotka läpäisevät kaapelin kuljettaman signaalin. Valokaapelit ovat erinomaisia siirtämään signaalia pienellä vaimennuksella, koska ne siirtävät signaalit valoaaltojen muodossa ennen kuin ne muutetaan takaisin elektronisiksi signaaleiksi vastaanottopäässä. Valokaapelin sisällä signaalien lähettämiseen käytettävät korkeataajuiset valon aallonpituudet kestävät kohinaa, kunnes ne muunnetaan (moduloidaan/demoduloidaan) elektronisiksi signaaleiksi.
Vahvistus on vahvistuksen vastakohta. Jos hiljennät radion äänenvoimakkuutta, se vähentää signaalin vahvistusta, ei vaimentaa sitä. Samaa signaalia voidaan vaimentaa suodattimella, joka poistaa kaikki tietyn taajuuden ylittävät ei-toivotut signaalit. Alipäästösuodatin päästää kaikki matalataajuiset signaalit suodattimen läpi ja vaimentaa suodattimen sulkukaistan vaimennustason ylittäviä signaaleja. Vaimennus liittyy ”insertiohäviöön”, ja se esiintyy usein tietolehdissä. Insertion loss on kuitenkin nimenomaan signaalienergiaa, joka menetetään, kun laite asetetaan piiriin.
Kuvassa 1 on kuvaaja matalapäästösuodattimen datasheetistä. Alipäästösuodattimen läpi kulkevan signaalin vaimennus kasvaa, kun signaalin taajuus kasvaa. Taajuuden F1 yläpuolella oleva signaali vaimentuu yhä enemmän. Signaalin vaimennus taajuuden F1 alapuolella ei ole lineaarinen, mutta riittävän lähellä alle 1 dB:n vaimennustasoa. Vaimennusnopeus on suurempi F1:n yläpuolella ja lakkaa kasvamasta noin taajuuden F4 jälkeen.
Sähköisten signaalien vaimennuksella on kaava:
Vaimennus (dB)= 10 X log(PI/PO)
Jossa PI on sisääntuloteho ja PO on lähtöteho. PI on kaapelin toiseen päähän syötetty teho, kun taas PO on teho kaapelin päässä.
Vaimennin on passiivinen tai aktiivinen piiri, joka voi vaimentaa signaalia. Passiivinen tyyppi on usein vain vastuksen jakaja, mutta sitä voi seurata myös puskuri (eräänlainen op-vahvistin). Aktiivinen vaimennin voi olla invertoiva op-vahvistin tai täysin differentiaalinen op-vahvistin. Vaimentimen on sovitettava yhteen lähde- ja kuormaimpedanssit halutun vaimennuksen lisäksi. Verkossa on muutamia vaimenninlaskureita T-vaimennin ja Pi-vaimennin.
T- ja Pi-vaimenninten lisäksi myös muita kiinteitä passiivisia vaimennintyyppejä asetellaan L-, H- ja O-kokoonpanoissa. Muita vaimennintyyppejä ovat muun muassa portaattomasti säädettävät, ohjelmoitavat, tasavirtaa läpäisevät, tasavirtaa estävät, aaltojohtimelliset ja optiset vaimenninlaitteistot.
Vaimenninsuunnittelusta voi tulla monimutkaista, jos impedanssi ei ole jo sama tulo- ja lähtöpuolen (kuorman) välillä, johon vaimennin sijoitetaan, koska impedanssin tasapainottaminen olisi tarpeen. Suorituskyky voi vaihdella, joten suunnittelun kompromisseja voidaan joutua jonglööraamaan vaimentimen taajuusalueella, kytkentänopeudessa, lineaarisuudessa, insertiohäviössä ja kestävyydessä.
Olemme käsitelleet vaimentimen perusteita edellä. Vaimennus on kuitenkin lähes tiede itsessään pelkästään elektroniikassa, sillä vaimenninlaitteet ovat laajentuneet yksinkertaisesta passiiveista tehdystä kytkentäpiiristä integroituihin siruihin, jotka tarjoavat portaittain säädettävän digitaalisen vaimennuksen. Vaimennus on myös samalla tavoin yksilöivä termi, jota käytetään lääketieteessä, fysiikassa, akustiikassa, kuituoptiikassa, ydinvoimassa, materiaalitieteessä, biologiassa, seismologiassa, radiologiassa ja monilla muilla tieteenaloilla.