Kysymys: ”Mikä on Saulus Tarsolaisen tarina ennen kuin hänestä tuli apostoli Paavali?”
Vastaus: Apostoli Paavalin vaikutusta on vaikea yliarvioida. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti yhtenä suurimmista kristillisistä lähetyssaarnaajista. Hänen inspiroituneet kirjoituksensa kattavat suuren osan Uudesta testamentista, ja on turvallista sanoa, että hän on edelleen yksi ihmiskunnan historian luetuimmista kirjailijoista. Hänen äkillinen käänteensä kiihkeästä kristittyjen vainoajasta yhdeksi kristinuskon suurimmista puolestapuhujista muokkasi varmasti varhaiskristillisen kirkon historiaa. Mutta kuka oli Saulus Tarsolainen ennen kuin hänestä tuli apostoli Paavali? Mitä tiedämme hänen elämästään ennen kuin hän kohtasi Kristuksen Damaskoksen tiellä?
Tarsuksen Saulus syntyi noin vuonna 5 jKr. Tarsuksen kaupungissa Kilikiassa (nykyisessä Turkissa). Hän syntyi juutalaisille vanhemmille, joilla oli Rooman kansalaisuus, himoittu etuoikeus, joka myös heidän pojallaan tulisi olemaan. Noin vuonna 10 jKr. Saulin perhe muutti Jerusalemiin. Joskus 15-20 jKr. välisenä aikana Saul aloitti heprealaisten kirjoitusten opiskelun Jerusalemin kaupungissa rabbi Gamalielin johdolla. Juuri Gamalielin johdolla Saul aloitti lain syvällisen opiskelun kuuluisan rabbin kanssa.
Saulusta on kiistelty siitä, oliko hän kasvanut Jerusalemissa vai synnyinkaupungissaan Tarsuksessa, mutta hänen omien kommenttiensa suoraviivainen lukeminen osoittaa, että Jerusalem oli hänen lapsuudenkotinsa (Ap. t. 22:3). Tiedämme, että Paavalin sisaren poika oli Jerusalemissa Paavalin kääntymyksen jälkeen (Ap. t. 23:16), mikä antaa painoarvoa ajatukselle, että Paavalin koko perhe oli muuttanut Jerusalemiin hänen ollessaan nuori.
On hyvin mahdollista, että Saulus oli läsnä Stefanuksen oikeudenkäynnissä – oikeudenkäynnissä, jonka tuloksena Stefanuksesta tuli ensimmäinen kristitty marttyyri (Ap. t. 7:54-60). Historiankirjoittaja Luukas kertoo, että Stefanuksen teloittajat laskivat vaatteensa Saulin jalkojen juureen (Ap. t. 7:58), joka oli täysin hyväksynyt väkijoukon murhaavan toiminnan (Ap. t. 8:1). Myöhemmin Saul raivosi seurakunnassa, tunkeutui uskovien koteihin ja pani heidät vankilaan. Sauluksen kristittyjen vastainen kiihko motivoi häntä paitsi pidättämään ja vangitsemaan miespuolisia kristittyjä (”renginjohtajia”) myös lukitsemaan naispuolisia uskovia (Ap. t. 8:3).
Paavalin kääntymyksen jälkeinen kirjeenvaihto eri seurakunnille paljastaa vielä enemmän hänen taustastaan. Toisessa kirjeessään Korintin seurakunnalle Paavali kuvailee itseään heprealaiseksi, israelilaiseksi ja Aabrahamin jälkeläiseksi (2. Kor. 11:22). Filippiläisten seurakunnalle lähettämässään kirjeessä Paavali sanoo olevansa fariseus Benjaminin sukukunnasta (Fil. 3:5).
Matkalla Damaskokseen pidättääkseen ja luovuttaakseen kristittyjä takaisin Jerusalemiin Saulus kohtasi juuri sen, jota hän vainosi (Ap. t. 9:3-9; 22:6-11; 26:12-18). Mitä seurasi, oli yksi kirkkohistorian dramaattisimmista kääntymyksistä. Sauluksesta Tarsolaisesta tuli apostoli Paavali, innokas lähetystyöntekijä epäuskoiselle maailmalle ja hieno esimerkki uskollisesta palvelusta kiivaan vainon edessä (Apt. 14:19; 16:22-24; 2. Kor. 11:25-26). Saulin koulutus, tausta fariseuksena, Rooman kansalaisuus ja väsymätön kiihko vaikuttivat kaikki hänen menestykseensä lähetyssaarnaajana, kunhan nuo pätevyydet ja piirteet oli alistettu Kristuksen herruudelle.
Kerrotaan, että Saulilla oli hyvä koulutus.