Rahoitusmaailmassa ”musta maanantai” viittaa maanantaihin 19. lokakuuta 1987. Musta maanantai oli kohtalokas päivä yhdysvaltalaisille osakkeille, ja sen johdolla Dow Jones Industrial Average (DJIA) ja S&P 500 kokivat historian suurimmat yhden päivän laskunsa. Kaupankäyntijaksolla DJIA:n arvo laski yli 22 % ja S&P 500:n arvo laski 20,4 %. Yhdysvaltain osakkeiden nopea myynti oli monien tekijöiden seurausta ja osa suurta maailmanlaajuista osakekorjausta.
Musta maanantai on ollut historiallinen tapahtuma Yhdysvaltain taloushistoriassa. Sitä kutsutaan yleisesti ”Wall Streetin ensimmäiseksi moderniksi romahdukseksi”, ja se on ollut monien kirjojen ja elokuvien sekä laajojen akateemisten tutkimusten kohteena.
Tosiasiassa ”mustia maanantaita” on kaksi. Ensimmäinen tapahtui 28. lokakuuta 1929, ja se oli suurin yhden päivän prosentuaalinen pudotus DJIA:ssa vuoden 1987 romahdukseen asti, ja se on edelleen toiseksi suurin kaikkien aikojen ennätys. Toisin kuin vuoden 1987 romahdus, jonka taloudelliset seuraukset olivat melko lieviä ja markkinat toipuivat nopeasti, vuoden 1929 romahdus laukaisi suuren laman, joka kesti 10 vuotta ja johti puolet amerikkalaisista pankeista konkurssiin ja massiiviseen työttömyyteen. Syyskuussa 1929 saavutetusta huipusta osakkeet putosivat 90 prosenttia seuraavien vuosien aikana ja toipuivat täysin vasta vuonna 1954.
Historiallinen tausta
DJIA-indeksi (DJIA) on vuodesta 1896 lähtien edustanut yhdysvaltalaisten julkisesti noteerattujen eliittiyhtiöiden suorituskykyä. Sitä pidetään yhtenä johtavista maailmanlaajuisista indekseistä ja se toimii koko Yhdysvaltojen talouden barometrina. DJIA on kokenut historiansa aikana monia romahduksia, joista Mustan maanantain vakavuus on listan kärjessä:
Mustan maanantain tappioiden koko ja laajuus ovat häkellyttäviä. DJIA:n nykypäivän arvostuksiin verrattuna 19. lokakuuta 1987 tapahtunut lasku vastaa yli 5 000 indeksipisteen yhden päivän tappiota. Musta maanantai on edelleen suurella marginaalilla yksi Yhdysvaltain ja maailman historian vakavimmista pörssiromahduksista.
Kansainväliset seuraukset
Sijoittajien mustan maanantain aikana aiheuttama paniikki toimi katastrofin edelläkävijänä kansainvälisillä markkinoilla. Lokakuun 19. ja 20. päivän kaupankäynnin aikana useat johtavat kansainväliset osakeindeksit kokivat massiivisia tappioita:
Vaikka amerikkalaisille osakkeille aiheutuneet vahingot olivat mittavat, eivät kauppiaat ja sijoittajat antaneet kansainvälisille markkinoille armoa. Musta maanantai, jota maantieteellisestä sijainnista riippuen kutsutaan myös mustaksi tiistaiksi, oli todella maailmanlaajuinen ilmiö.
Musta maanantai: Lokakuun 19. päivän 1987 tapahtumat herättivät vilkasta keskustelua ja tutkimusta nykyisen rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Mustan maanantain perimmäinen syy on ollut tapahtumasta lähtien kiivaana keskustelunaiheena alan asiantuntijoiden, historioitsijoiden ja sääntelyelinten keskuudessa.
Konsensus pitää kuitenkin yleisesti merkityksellisinä useita teorioita, jotka käsittelevät romahduksen syitä:
- Electronic Trading: Sähköisten toimeksiantojärjestelmien yleistyminen lisäsi huomattavasti kaupankäynnin nopeutta. Suuret toimeksiannot voitiin toteuttaa markkinoilla lyhyessä ajassa, mikä oli suhteellisen uusi mahdollisuus, joka vaikutti osaltaan dramaattiseen myyntiin.
- Johdannaiset: Futuuri- ja optio-indeksituotteet eivät toimineet synkronoidusti niiden kohde-etuuden, osakkeiden, kanssa. Kun osakkeet laskivat, johdannaiset laskivat nopeammin, mikä pahensi romahdusta.
- Salkkuvakuutus: Monet institutionaaliset sijoittajat olivat alkaneet käyttää salkkuvakuutuksia, joiden tarkoituksena oli suojautua tappioilta mutta jotka usein kannustivat liialliseen riskinottoon. Tämä uusi tuote ”sisälsi myös optioiden ja johdannaisten laajaa käyttöä ja kiihdytti romahduksen vauhtia, kun alkutappiot johtivat uusiin myyntikierroksiin”, Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) mukaan.
- Markkinoiden likviditeetin haasteet: Markkinoilla ei ollut riittävästi ostajia, jotka olisivat voineet ottaa vastaan massiivisen myynnin. Tämän seurauksena monien pörssilistattujen osakkeiden kauppaa rajoitettiin tai se lopetettiin, mikä lisäsi entisestään varojen arvon menetystä.
- Yhdysvaltain budjettivaje: Yhdysvaltain valtiovarainministeri James Bakerin 14. lokakuuta antamat lausunnot Yhdysvaltain dollarin arvostuksen ”laskun” tarpeesta edelsivät korkojen jyrkkää nousua. Tästä seurasi huoli tulevasta kauppataseen epätasapainosta ja kasvavasta valtionvelasta, mikä sai monet sijoittajat ottamaan positioita joukkovelkakirjamarkkinoilla.
Kullakin näistä tekijöistä on todennäköisesti ollut oma roolinsa edellytysten luomisessa USA:n osakkeiden arvostusten romahdukselle. Vaikka yksittäistä syytä ei ehkä olekaan mahdollista erottaa, markkinahistorioitsijat mainitsevat mustan maanantain olleen monenlaisten tekijöiden huipentuma.
Pian mustan maanantain päätyttyä perustettiin presidentin markkinamekanismeja käsittelevä työryhmä, joka tunnetaan myös nimellä Brady-komissio. Työryhmä tutki mustan maanantain tapahtumia perusteellisesti ja laati virallisen raportin havainnoistaan. Raportissa annettiin useita suosituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa tulevien markkinahäiriöiden vaikutusta ja estää rahoituskatastrofi:
- Markkinoiden välisen sääntelyelimen perustaminen
- Transaktioiden selvitysjärjestelmien yhtenäistäminen
- Marginaalivaatimusten standardointi
- Katkaisijoiden käyttöönotto
- Kytkeytyneiden tietojärjestelmien käyttöönotto
Monista työryhmän hahmottelemista suosituksista on tullut toimivia osia U.S.A.:n lainsäädäntöön.Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmästä. Katkaisijat, marginaalivaatimukset ja standardoitu selvitystoiminta on otettu käyttöön nykyrahoituksessa. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankki (FED) harjoittaa laajaa markkinavalvontaa toimimalla ehdotettuna markkinoiden välisenä sääntelyelimenä.
FED:n reaktio mustaan maanantaihin
FED:n reaktiot molempiin mustan maanantain onnettomuuksiin olivat hyvin erilaiset, ja ne loivat pohjan sille, miten se suhtautuu tuleviin kriiseihin. Vuonna 1929 Fed nosti korkoja, mikä joidenkin mielestä sai sijoittajat paniikkiin. Se myös vaikeutti pankkien lainanantoa. Tämä pakotti sijoittajat realisoimaan omistuksiaan, mikä pahensi myyntiä.
Vuonna 1987 Fed kuitenkin laski korkoja ja ”vahvisti valmiutensa toimia likviditeetin lähteenä talous- ja rahoitusjärjestelmän tukemiseksi”, Fedin pääjohtaja Alan Greenspan ilmoitti onnettomuutta seuraavana päivänä toivoen rauhoittavansa sijoittajien hermoja.
Lisäksi ”kulissien takana Fed rohkaisi pankkeja jatkamaan luotonantoa tavanomaisilla ehdoillaan”, Fed sanoo. Ben Bernanke, Greenspanin seuraaja Fedin puheenjohtajana, kirjoitti vuonna 1990, että 10 suurinta Wall Streetin pankkia lähes kaksinkertaistivat lainansa arvopaperiyrityksille romahdusviikolla, mikä ”oli hyvä strategia koko järjestelmän säilymisen kannalta”, vaikka pankit saattoivat menettää rahaa prosessissa. Fedin reaktio loi ennakkotapauksen sille, että se käyttää likviditeettiä tulevien finanssikriisien hillitsemiseksi, ja tätä taktiikkaa se käytti vuoden 2008 finanssikriisin aikana ja käyttää edelleen.
Yhteenveto
Vaikka musta maanantai olikin suurin yksittäinen istuntokohtainen tappio Yhdysvaltain osakkeiden arvossa historiassa, markkinat osoittautuivat sitkeiksi. Lokakuun 1987 loppuun mennessä DJIA oli noussut 15 prosenttia lokakuun 19. päivän päätöskurssista. Hieman yli kaksi vuotta myöhemmin DJIA ylitti romahdusta edeltäneet tasot. Vaikka musta maanantai olikin varmasti tuhoisa taloudellinen tapahtuma, sille annetaan tunnustusta siitä, että se oli alku Yhdysvaltain osakkeiden voimakkaalle noususuhdanteelle.
Mustan maanantain opetukset vaikuttavat yhä nykyaikaisen rahoitusmaailman taustalla. Sen jälkeen markkinoihin on tehty monia muutoksia sen varmistamiseksi, että romahduksia tapahtuu harvoin. Vaikka yhdysvaltalaisten ja maailmanlaajuisten osakkeiden vakautta ei ole koeteltu mustan maanantain kaltaisessa määrin sitten lokakuun 1987, vain aika näyttää, ovatko suojatoimet onnistuneet.