Michigan Inland Lakes Partnership

Geografia

Q: Kuinka monta järveä Michiganissa on?

A: Michiganissa on yli 11 000 sisämaan järveä, jotka ovat kooltaan vähintään 5 hehtaaria. Michigan Historical Societyn mukaan koskaan ei ole yli 6 mailin päässä sisämaajärvestä tai yli 85 mailin päässä jostakin Suurista järvistä.

Lähde: http://www.netstate.com/states/intro/mi_intro.htm
K: Mikä on Michiganin suurin sisämaajärvi?

A: Michiganin pinta-alaltaan suurin sisämaajärvi on Houghton Lake, jonka pinta-ala on 31,3 neliömailia. Torch Lake, joka on toiseksi suurin 29 neliökilometrillä, on myös syvin, sillä sen suurin syvyys on 297 jalkaa. Lisää mielenkiintoisia faktoja Michiganin luonnonvaroista löydät osoitteesta: http://michigan.gov/dnr/0,4570,7-153-30301_31431–,00.html

K: Mikä on valuma-alue?

A: Valuma-alue on maa-alue, jonka alla oleva tai sieltä poisjohtuva vesi laskee samaan paikkaan. Kartta Michiganin suurimmista valuma-alueista löytyy osoitteesta: /uploads/files/FAQPage/Major_Watersheds_24k.pdf

Inland Lakes Management

Kysymys: Mitä etuja ja haittoja on lakisääteisen järvikorkeuden määrittämisestä?

A: Joitakin etuja ovat:

• Vedenkorkeuden vakauttaminen, joka suojaa kiinteistöjen arvoja ja järviympäristöä
• Virkistyshyötyjen maksimointi
• Tarjoaa talvisin vedenpinnan laskutason, joka minimoi rantaviivan jäävahingot, eroosiovauriot, ja tulvat
• Auttaa hallitsemaan joitakin vesirikkaruohoja
• County Board of Commissioners, County Drain Commissioner tai muu viranomainen on vastuussa järven halutun vedenkorkeuden ylläpidosta
• Kaikki hyödynsaavat osakaskunnat ja kiinteistönomistajat jakavat kunnossapitokustannukset

Haitat:

• Lakisääteisen järven vedenkorkeuden saavuttamiseen kuluva aika (yksi vuosi tai enemmän)
• Voi vaikuttaa haitallisesti hauen kutuun, jos soiden tulviminen vähenee
• Elvittää kausittaiset vedenkorkeuden vaihtelut, jotka voivat olla tärkeitä useiden kasvi- ja eläinlajien elämänhistorian kannalta
• Järven vedenkorkeuden säätörakenteet estävät kalojen liikkumisen järven ja lähtevän puron välillä. Tämä on merkittävää, koska monilla kalalajeilla on kausittaisia liikkeitä kutu-, poikas- ja ravinnonhankintaympäristöihin.
• Hyötyä saavat kiinteistönomistajat maksavat tavallisesti lakisääteisen vedenkorkeuden asettamisesta aiheutuvat kustannukset. Kustannuksiin kuuluvat tutkimukset ja selvitykset, rakentaminen, oikeudenkäyntikulut, hallintarakenteiden käyttö ja ylläpito.

Lähde: Michigan DNR Document – Establishing Legal Lake Levels

Q: Miksi järven rantaviivalla on hyvä olla puskurivyöhyke?

A: Kasvipeitteinen puskurivyöhyke määritellään suoraan vesistöön rajoittuvaksi rakentamattomaksi alueeksi. Puskurivyöhykkeet sisältävät vesikasveja ja rantakasvillisuutta, ja niillä on monia tarkoituksia:

• Vähentää valumia lisäämällä hulevesien imeytymistä maaperään. Vähentynyt valunta tarkoittaa, että vesistöön pääsee vähemmän ravinteita ja muita epäpuhtauksia

• Vakauttaa maaperää kasvien juuristoilla

• Vähentää rantaeroosiota

• Valvoa villieläinten ja kalojen elinympäristöä tarjoamalla ravintoa ja suojaa

Lähde: Sivupuskurit: http://www.sustland.umn.edu/related/water2.html

K: Mistä johtuu vaahdon esiintyminen järvelläni?

A: Vaahtoa voi esiintyä järvissä ja puroissa luonnostaan, tai se voi olla seurausta saippuoiden tai muiden saastuttavien aineiden päästämisestä veteen. Saippuoiden aiheuttama vaahto tuntuu liukkaalta, kun sitä hierotaan sormien välissä, ja siinä on usein hajusteiden tuoksu, kun taas luonnollinen vaahto tuntuu kuivalta ja on hajusteeton.Vaahtoa voi esiintyä järvissä ja puroissa luonnostaan, tai se voi olla seurausta saippuoiden tai muiden saastuttavien aineiden päästämisestä veteen. Saippuoiden aiheuttama vaahto tuntuu liukkaalta, kun sitä hierotaan sormien välissä, ja siinä on usein hajusteiden tuoksu, kun taas luonnollinen vaahto tuntuu kuivalta ja on hajusteeton. Tutustu Michiganin ympäristönlaatuviraston vaahtoartikkeliin vaahdon syistä. Lisätietoja järvien ja purojen ilmiöistä, mukaan lukien vaahdon ulkonäöstä, löydät tältä Mainen yliopiston verkkosivustolta.
K: Tarvitsenko luvan kalojen istuttamiseen järvessäni tai lammessani?

A: Kyllä. Useimmissa tapauksissa sinulla on oltava Michiganin luonnonvaraministeriön (Department of Natural Resources) myöntämä Public Waters Stocking Permit (julkisten vesien istutuslupa), jotta voit istuttaa kaloja järveesi. Lupaa ei tarvita, jos järvellä on vain yksi kiinteistönomistaja JA jos järvellä ei ole yhteyksiä muihin vesistöihin.

K: Mikä on Lake Improvement Board?

A: Järvenparannuslautakunnat ovat virallisia paikallishallinnon lautakuntia, jotka on valtuutettu vuoden 1994 PA 451:n 308 osassa. Lautakunnan jäseniä ovat: piirikunnan komissaari, kaksi kunnan edustajaa, piirikunnan viemäröintikomissaari ja kansalainen kiinteistönomistaja. Järvenparannuslautakunnan hankevaltuudet ovat melko laajat, ja sillä on valtuudet rahoittaa hanke erityisveron avulla. Paikallinen hallintoneuvosto voi käynnistää hankkeen päätöksellään tai kahden kolmasosan järveen rajoittuvan maa-alueen omistavien maanomistajien vetoomuksen perusteella. Kun järven kunnostuslautakunta on perustettu, sen on annettava rekisteröidyn ammatti-insinöörin tehtäväksi laatia toteutettavuusselvitys, joka sisältää hankesuositukset, kustannusarvion ja ehdotetun veropiirin hankkeen rahoittamiseksi. Järvenparannuslautakunta järjestää kaksi julkista kuulemistilaisuutta, joista ensimmäisessä selvitetään, kannattaako yhteisö hanketta, ja toisessa päätetään, onko erityinen veropiiri tarkoituksenmukainen. Jos yhteisö hyväksyy hankkeen, Lake Boardin on kilpailutettava tarjoukset ja allekirjoitettava sopimukset hankkeen toteuttamiseksi. Jos tietyt ehdot täyttyvät, kunnanhallitus voi järjestää kuulemistilaisuuden järvenparannuslautakunnan lakkauttamiseksi.

K: Miten Township Public Works Act -lakia voidaan käyttää järvenhoitohankkeisiin?

A: Township-järvenhoitohankkeet on hyväksytty vuoden 1954 PA 188:ssa. Township voi perustaa erityisen arviointipiirin järvihanketta varten ja kansalaisyhteisöt voivat antaa panoksensa. Hanke voidaan käynnistää kunnanhallituksen päätöksellä tai vastauksena asukkaiden vetoomukseen. Kunta tekee päätöksen hankkeen aloittamisesta ja laatii hankesuunnitelman kustannusarvioineen. Lautakunta järjestää julkisen kuulemistilaisuuden saadakseen kommentteja ehdotetusta hankkeesta ja erityisestä arviointialueesta. Jos yhteisö tukee hanketta, lautakunta pyytää tarjouksia ja tekee sopimuksen hankkeen toteuttamisesta. Hanke voidaan lopettaa alueen asukkaiden äänestyksellä.

K: Mitä ovat vesi- ja ravinnebudjetit?

A: Vesi- ja ravinnebudjetteja voidaan käyttää matemaattisissa järvimalleissa, joilla voidaan vastata moniin kysymyksiin, joita yhteisöllä voi olla järven suhteen. Budjetti on kaikkien järveen tulevien ja sieltä lähtevien vesi- tai ravinnelähteiden yhteenlaskettu summa. Vesitalousarviossa otetaan huomioon järveen tulevasta sateesta, järveen tulevista ja sieltä lähtevistä puroista ja joista tulevan veden määrä, ranta-alueilta tuleva valunta sekä järveen tuleva ja sieltä lähtevä pohjavesi. Ravinnetaloudessa otetaan huomioon ravinteiden, yleensä fosforin, määrät näissä vesilähteissä ja muissa ravinnelähteissä, kuten ilmakehän pölyhiukkasista peräisin olevassa kuivassa laskeumassa.

K: Mitä on järven rehevöityminen?

A: Järven rehevöityminen on järven lisääntyvää kykyä tuottaa kasveja, leviä, kaloja ja muita elämänmuotoja. Yleisesti ymmärretään, että mitä enemmän sedimenttiä ja ravinteita huuhtoutuu valuma-alueelta järveen, sitä vihreämmäksi järvi muuttuu. Ravinteet toimivat lannoitteina, jotka tuottavat enemmän kasveja ja levää ja lopulta enemmän kaloja. Kuolevat kasvit ja eläimet tuottavat lisää likaa järven pohjalle. Järveä, jossa on enemmän ravinteita ja siten enemmän kasveja ja eläimiä sekä niistä johtuvaa likaa, pidetään biologisesti tuottavana. Toisin sanoen se kykenee tuottamaan enemmän vesieliöitä.

K: Mitkä ovat järven rehevöitymisen neljä vaihetta?

A: Tutkijat ovat antaneet nimiä järvien rehevöitymisen lisääntyneen biologisen tuottavuuden tai trofisten tilojen eri vaiheille. Vähän tuottavia kirkkaita järviä kutsutaan oligotrofisiksi. Hieman biologisesti tuottavampia järviä, joissa on kohtalainen kasvi- ja leväkanta, kutsutaan mesotrofisiksi. Erittäin tuottavat järvet, joissa on runsaasti kasveja ja leviä, ovat eutrofisia. Erittäin tuottavat järvet, joissa on runsaasti kasveja ja/tai levää, ovat ylireheviä.

Michigan Inland Lakes Organizations

Q: Miten voin tukea Michigan Inland Lakes Partnership -järjestöä?

A: Klikkaa TÄSTÄ saadaksesi yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, miten voit tukea Michigan Inland Lakes Partnership -järjestöä.

K: Mikä on Michigan Natural Shoreline Partnership?

A: Michigan Natural Shoreline Partnership koostuu voittoa tavoittelemattomista järjestöistä, osavaltion virastoista ja yliopistoista, ja se edistää luonnonmukaisten rantojen käyttöä Michiganin sisäjärvillä. Kumppanuus kouluttaa urakoitsijoita ja maisema-alan ammattilaisia rantatekniikoista ja bioteknisestä eroosiontorjunnasta sekä valistaa kiinteistönomistajia luonnollisen rantaviivan ja sisävesien järvien ekosysteemien säilyttämisen eduista. Kumppanuus kannustaa myös paikallisia ja osavaltion politiikkoja, jotka edistävät luonnonmukaista rantaviivan hoitoa. Lisätietoja Michigan Natural Shoreline Partnership -järjestöstä on saatavilla sen verkkosivuilta.

Uimareiden kutina

K: Mikä aiheuttaa uimareiden kutinaa?

A: Uimareiden kutinan aiheuttaa vesilinnuilla yleisesti esiintyvä verirutto. Kutina johtuu siitä, että elinkiertonsa epäkypsässä vaiheessa oleva toukka (jota kutsutaan nimellä ”cercaria”) erehtyy pitämään sinua ensisijaisena isäntänään – vesilintu – ja kaivautuu ihoosi. Ärsyttävää kutinaa lukuun ottamatta se on vaaraton ihmisille. Se, että järvessä esiintyy uimarin kutinaa, ei tarkoita, että järvi olisi saastunut. Lue lisää uimarin kutinasta ja siitä, miten sen sairastumista voi välttää Minnesota DNR:n verkkosivuilta.

Lähde: http://www.pca.state.mn.us/water/lake-faq.html

Viruksellinen verenvuotoseptikemia

K: Mikä on VHS (virusperäinen verenvuotoseptikemia)?

A: VHS on virustauti, joka vaikuttaa yli 40 meri- ja makean veden kalalajiin Pohjois-Amerikassa. Se on tavallisesti merikalojen virus, mutta tutkijat uskovat sen siirtyneen Suurille järville valtamerialusten painolastiveden kautta. VHS on tartuttanut yli 18 kalalajia Suurten järvien alueella Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

K: Voiko VHS tarttua ihmisiin?

A: Ei. VHS ei ole ihmisen patogeeni. Michiganin luonnonvaraministeriön mukaan VHS:n ja ihmisten terveyden suhteen ei ole mitään huolenaiheita. Virus ei voi tarttua ihmisiin, jos he syövät kalaa, jossa on taudinaiheuttaja. On kuitenkin tärkeää tietää, että VHS on kansainvälinen raportoitava eläintauti, joka edellyttää Yhdysvaltain maatalousministeriön eläin- ja kasvinsuojelutarkastuslaitoksen (USDA-APHIS), Kanadan elintarvikeviraston (CFIA) ja Kansainvälisen eläintautijärjestön (OIE) ilmoitusta ja toimenpiteitä.

K: Mihin Suurten järvien kalalajeihin VHS on tarttunut?

A: VHS:n esiintyminen on varmistettu Suurten järvien alueella esiintyvissä 18:ssa kalalajissa. VHS on aiheuttanut suuria kalakuolemia makeanveden rummuissa, muskellungeissa, pyöreissä ahvenissa, gizzard shadissa, valkobassissa ja keltaisessa ahvenessa. VHS:n on myös vahvistettu aiheuttaneen pienempiä kuolemantapauksia järvisiialle, ahvenelle, pikkubassille, mustalle särjelle ja sinilevälle.
K: Miten VHS vaikuttaa kaloihin?

A: Suurten järvien altaassa esiintyvä VHS:n taudinaiheuttaja on aktiivisimmillaan kylmissä vesissä (alle 15 celsiusastetta), minkä vuoksi kuolemantapauksia havaitaan useammin keväällä. Tartunnan saaneilla kaloilla esiintyy ihon verenvuotoa, mukaan lukien suuria, punaisia laikkuja sivuilla ja pään etuosassa. On tärkeää tietää, että kaikilla tartunnan saaneilla kaloilla ei ole ulkoisia oireita viruksesta. Sisäisesti kalan elimet ovat usein ruuhkautuneet, ja maksassa, pernassa ja suolistossa on useita verenvuotoja.

VHS tappaa kalat yleensä sisäisten elinten vajaatoimintaan, joka vaikuttaa erityisesti munuaisiin, tai kyvyttömyyteen osmoregulaatioon. Sairaat kalat ovat haluttomia, uivat ympyrää tai roikkuvat aivan pinnan alapuolella. Tartunnasta hengissä selvinneet kalat voivat kantaa virusta koko elämänsä ajan. VHS tarttuu virtsan, ulosteiden ja lisääntymisnesteiden välityksellä.
K: Mitä kalastajat ja veneilijät voivat tehdä estääkseen VHS:n leviämisen?

A: Puhdista veneet, perävaunut ja muut välineet perusteellisesti kalastusmatkojen välillä, jottei ei-toivottuja kalojen taudinaiheuttajia ja organismeja kulkeudu vesistöstä toiseen. Puhdista kalastusvälineet erityisen huolellisesti, kun kalastat tunnetuilla VHS:n esiintymispaikoilla. Kevyt valkaisuaineliuos on erinomainen desinfiointiaine välineiden puhdistamiseen (1 kuppi 10 gallonaa vettä kohti). Puhdistuksen jälkeen anna veneiden, perävaunujen ja muiden varusteiden kuivua täydellisesti 4-6 tuntia auringossa. On tärkeää muistaa, että kaloja ei saa koskaan siirtää vesistöstä toiseen eikä eläviä syöttejä saa koskaan päästää mihinkään vesistöön.

Lähde: MI Sea Grant VHS Fact Sheet

Water Quality Monitoring

Q: Mikä on Cooperative Lakes Monitoring Program?

A: Järvien yhteistarkkailuohjelma (Cooperative Lakes Monitoring Program, CLMP) on maan toiseksi vanhin vapaaehtoisvoimin toteutettu sisämaan järvien seurantaohjelma. Yhteistoiminnallisen ohjelman ensisijaisena tarkoituksena on auttaa vapaaehtoisia kansalaisia seuraamaan järvensä vedenlaadun indikaattoreita ja dokumentoimaan järven laadussa ajan myötä tapahtuvia muutoksia. Ohjelma tarjoaa perustietoja, kouluttaa järvien asukkaita vedenlaatutietojen keräämiseen ja järvien ekologiaan sekä luo kansalaisryhmän, jonka avulla voidaan harjoittaa järvien järkevää hoitoa paikallistasolla ja saada julkinen tuki järvien laadun suojelulle. CLMP tarjoaa Michiganin ympäristönlaatuvirastolle kustannustehokkaan prosessin, jolla voidaan lisätä järvien perustietoja koko osavaltion alueella. Lisätietoja järvien yhteistarkkailuohjelmasta on osoitteessa http://www.micorps.net.

K: Miten voin osallistua osavaltion vapaaehtoisten kansalaisten järvien seurantaohjelmaan (CLMP)?

A: CLMP tarjoaa vapaaehtoisille näytteenottomenetelmiä, koulutusseminaareja, teknistä tukea, laadunvalvontaa ja laboratorioapua järvien seurantaan. CLMP:n vapaaehtoiset seuraavat järvien tuottavuuden indikaattoreita eli sitä, kuinka paljon kasvi- ja eläinkuntaa järvessä voi syntyä. Vedenlaatumuuttujia olivat veden läpinäkyvyys, kokonaisfosfori, klorofylli, liuennut happi, lämpötila ja vesikasvit. CLMP on avoin kaikille järviyhdistyksille, yrityksille ja yksityishenkilöille. Laitteiden ja laboratoriokapasiteetin rajallisuuden vuoksi joihinkin seurantaohjelmiin voi osallistua vain rajoitetusti. Lisätietoja koulutusvaatimuksista ja ohjelmamaksuista saat osoitteesta http://www.micorps.net/lakevolunteer.html.

Q: Miten saan kopion ympäristönlaadun osaston tai luonnonvarojen osaston keräämistä vedenlaatutiedoista järvelläni?

A: DNR:n vedenlaatutietoja saat paikallisesta asiakaspalvelukeskuksesta täältä. DNR julkaisee ”Kalastuksen tila” -raportteja, jotka on lueteltu piirikunnittain täällä. Kaikkia sisämaan järvien tutkimuksia ei julkaista verkossa, paikallinen asiakaspalvelukeskuksesi voi auttaa sinua.

Vedenlaatutietoja DEQ:lta saa DEQ:n ympäristöaputoimistosta. Yhteystiedot löytyvät täältä.